Puolison sukulaisen hautajaiset
Miehen isosetä kuoli ja ensi viikonloppuna on hautajaiset. En ole ikinä nähnyt kyseistä ihmistä eikä mielestäni kovin läheinen sukulainen edes. En ajatellut mennä hautajaisiin, koska tuntuisi jotenkin oudolta mennä sellaisen ihmisen hautajaisiin, jota ei ole ikinä edes nähnyt.
Edeltävän kerran vastaava "puolison sukulaisen hautajaiset" -keissi oli joitakin vuosia sitten ex-mieheni kanssa, kun ex-miehen mummo kuoli. Tein silloinkin itsestään selvän päätöksen etten mene hautajaisiin, koska en ollut ikinä edes nähnyt kyseistä ihmistä ja minulla oli harvinaiselle vapaalle kesäviikonlopulle muutakin tekemistä (olin tuona kesänä lähes kaikki viikonloput töissä). No ex-mieheni sitten vuosia myöhemmin eron aikoihin nosti esille sen, kuinka hän oli joutunut silmät päästänsä häpeämään sitä, etten ollut ollut hänen mummonsa hautajaisissa, kuinka hän oli joutunut valehtelemaan sukulaisilleen syytä minun poissaololleni ja kuinka se kuvastaa minun välinpitämättömyyttäni puolisona.
Onko nyt niin, että puolison sukulaisen hautajaisiin on joku yleinen velvollisuus osallistua? Ja ajattelin kyllä kysyä nykyiseltä mieheltäni, että onko ok jos en osallistu, mutta miten nämä osallistumiskoodit yleisesti ottaen menee?
Kommentit (335)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle joka riehut TUESTA. Kyse ei ole siitä, etteikö ihminen PÄRJÄÄ ilman tukea. Kyse on ihan vain toisen osapuolen huomioimisesta. Yleensä puolisot käyvät tilaisuuksissa yhdessä eikä asiaan liity mitään erityistä. Eikä se velvoita muita toimimaan samoin.
Meitä TUESTA "riehujia" on näemmä useampikin tässä keskustelussa.
Ehkä ideana nimenomaan se, ettei ketään voi velvottaa menemään jonkun tuntemattoman ihmisen hautajaisiin! Pidän myös hyvin, hyvin erikoisena sitä, että puoliso vaatisi osallistumaan, vaikkei itse ole edes läheinen.
Täällä jotkut ovat olevinaan niitä parempia ihmisiä "käytöstapoineen", kun käydään kumminserkunkaimanmummonnaapurinveljen hautajaisissa tukemassa.
Onko joku nyt velvoittamassa? No eipä ole. Katsos, kun tuntematon nettikirjoittelija ei edes voi velvoittaa ketään mihinkään. Turha siis riehua tai sinun tapaasi uhriutua siitä, että ihmiset tuovat keskustelupalstalla esiin erilaisia näkemyksiä. Ne eivät ole velvoittavia. Eivätkä ne varsinkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä. Ne ovat ihan vain mielipiteitä, joten sinä ja muutkin voitte rauhoittua ja lopettaa turhan vänkäämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisiin mennään. Aina.
Ei tarvitse mennä jos ei halua.
Eihän mihinkään tarvitse mennä eikä mitään tarvitse tehdä, voi olla ihan niin mulkku, käytöstavaton kuin haluaa, ei sitten pidä ihmetellä kun ihmiset pitävät outona, vaikka omasta mielestä on niin herttainen ihminen
Minusta on käytöstapojen puutetta ängetä toisen siivellä tuntemattoman hautajaisiin syötettäväksi ja juotettavaksi, jos ei ole edes erityisesti kutsuttu.
Meillä hautajaisiin on tapana kutsua avio- ja avoparit (etenkin pidempään yhdessäolleet) yhteisesti. Kokisin oudoksi kutsua esim. 25 vuotta naimisissa oll
Tietenkään ei velvoita. Se nyt on itsestäänselvyys. En tietääkseni missään kohta edes sanonut, että kutsu=pakko osallistua. Erikoista riidanhaastamista täällä taas.
t. sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisiin mennään. Aina.
Ei tarvitse mennä jos ei halua.
Eihän mihinkään tarvitse mennä eikä mitään tarvitse tehdä, voi olla ihan niin mulkku, käytöstavaton kuin haluaa, ei sitten pidä ihmetellä kun ihmiset pitävät outona, vaikka omasta mielestä on niin herttainen ihminen
Minusta on käytöstapojen puutetta ängetä toisen siivellä tuntemattoman hautajaisiin syötettäväksi ja juotettavaksi, jos ei ole edes erityisesti kutsuttu.
Meillä hautajaisiin on tapana kutsua avio- ja avoparit (etenkin pidempään yhdessäolleet) yhteisesti. Kokisin oudoksi kutsua esim. 25 vuotta naimisissa oll
Meillä ei esitetä kutsua niin, että sinut kutsutaan mutta puolisoasi ja lapsianne ei, vaan niin että hautajaiset on silloin ja silloin, ilmoittakaa montako tulee. Kutsu on siinä mielessä avoin, että saavat itse päättää kokoonpanon, eikä ikäänkuin jossain määrin velvoittava että pariskuntina tullaan.
Mieheni ei osallistunut tätini hautajaisiin. Minulle se sopi hyvin. En usko että serkkuni loukkaantui.
Aina voi sairastua flunssaan😀
Meillä ei esitetä kutsua niin, että sinut kutsutaan mutta puolisoasi ja lapsianne ei, vaan niin että hautajaiset on silloin ja silloin, ilmoittakaa montako tulee. Kutsu on siinä mielessä avoin, että saavat itse päättää kokoonpanon, eikä ikäänkuin jossain määrin velvoittava että pariskuntina tullaan.
----
Eli kyseessä on avecillinen kutsu, jos kyseessä on lapseton pari. Sinä vain et ymmärrä, että avec ei tarkoita sitä, että on pakko ottaa mukaan puoliso tai muu seuralainen. Se tarkoittaa vain sitä, että niin VOI tehdä JOS HALUAA. Jos taasen kutsu on henkilökohtainen, silloin ei oteta mukaan seuralaista tai puoliso, vaikka miten haluaisi.
Jo on meininkiä. Kyllä kuuluu mennä pariskuntana yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Jo on meininkiä. Kyllä kuuluu mennä pariskuntana yhdessä.
No, ei kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Jo on meininkiä. Kyllä kuuluu mennä pariskuntana yhdessä.
Ei kuulu. Pariskunta päättää ihan itse, miten toimii. Aikuisilla täysivaltaisilla ihmisillä on Suomessa itsemääräämisoikeus, joka pätee tässäkin asiassa.
Mun mielestä hyvä kumppani tulee mukaan tukemaan vaikeisiin tilanteisiin ja seuraksi "mulkkujen sukulaisten" kanssa selviämiseen.
Ei ole olemassa mitään osallistumiskoodia eikä velvollisuutta osallistua kenenkään hautajaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Jo on meininkiä. Kyllä kuuluu mennä pariskuntana yhdessä.
Siis tämä on juuri tätä ihmeellistä ahdasmielistä ajattelua, josta poikkeaminen aiheuttaa iäkkäämpien sukulaisten mielissä spekulointia ja paheksuntaa.
Ja yleensä tämä menee juuri niin päin, että se on sen naispuoleisen puolison velvollisuus seisoa edustusvaimona. Mies jos jää pois vaimon sukulaisten juhlista niin se on yleensä ihan ok, koska miesten aika on arvokkaampaa ja miehellä on suurempi oikeus jäädä kotiin jurottamaan.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on meininkiä. Kyllä kuuluu mennä pariskuntana yhdessä.
Siis tämä on juuri tätä ihmeellistä ahdasmielistä ajattelua, josta poikkeaminen aiheuttaa iäkkäämpien sukulaisten mielissä spekulointia ja paheksuntaa.
Ja yleensä tämä menee juuri niin päin, että se on sen naispuoleisen puolison velvollisuus seisoa edustusvaimona. Mies jos jää pois vaimon sukulaisten juhlista niin se on yleensä ihan ok, koska miesten aika on arvokkaampaa ja miehellä on suurempi oikeus jäädä kotiin jurottamaan.
AP
Ai tämä olikin hautajaisten muotoon paketoitu miesviha-aloitus. POISTOON!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisit puolisosi kanssa niihin hautajaisiin tukeaksesi häntä ja myötäelääksesi hänen surussaan. Itse menisin kyllä.
Siis ei puolisonikaan ole mitenkään läheinen tämän kuolleen isosetänsä kanssa eikä vaikuta surevan vainajaa. Lähinnä kuulosti tuskastuneelta, kun ilmoitti että viikonloppuna on hautajaiset. Sanoi perään, että "taas pitää katsoa niitä mulkkuja sukulaisia". Varmasti menee sinne hautajaisiin, koska kyseessä on hänen oman kuolleen isänsä setä, mutta lähinnä "edustamassa".
AP
Noilla saatesanoilla on parempi että pysytte molemmat pois tilaisuudesta. Oksettavaa kielenkäyttöä "aikuiselta mieheltä". Mä miettisin jo koko miehen jättämistä jonka mielestä ongelma on aina muissa, ei itsessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on meininkiä. Kyllä kuuluu mennä pariskuntana yhdessä.
Siis tämä on juuri tätä ihmeellistä ahdasmielistä ajattelua, josta poikkeaminen aiheuttaa iäkkäämpien sukulaisten mielissä spekulointia ja paheksuntaa.
Ja yleensä tämä menee juuri niin päin, että se on sen naispuoleisen puolison velvollisuus seisoa edustusvaimona. Mies jos jää pois vaimon sukulaisten juhlista niin se on yleensä ihan ok, koska miesten aika on arvokkaampaa ja miehellä on suurempi oikeus jäädä kotiin jurottamaan.
AP
Sulla on todella kummallisia ajatuksia. Pitäiskö sun mennä takaisin sinne 1920-luvulle, jolta nuo tunkkaiset oletuksesi ovat peräisin. Ei kukaan täysipäinen ajattele nykypäivänä tuolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisit puolisosi kanssa niihin hautajaisiin tukeaksesi häntä ja myötäelääksesi hänen surussaan. Itse menisin kyllä.
Siis ei puolisonikaan ole mitenkään läheinen tämän kuolleen isosetänsä kanssa eikä vaikuta surevan vainajaa. Lähinnä kuulosti tuskastuneelta, kun ilmoitti että viikonloppuna on hautajaiset. Sanoi perään, että "taas pitää katsoa niitä mulkkuja sukulaisia". Varmasti menee sinne hautajaisiin, koska kyseessä on hänen oman kuolleen isänsä setä, mutta lähinnä "edustamassa".
AP
Noilla saatesanoilla on parempi että pysytte molemmat pois tilaisuudesta. Oksettavaa kielenkäyttöä "aikuiselta mieheltä". Mä miettisin jo koko miehen jättämistä jonka mielestä ongelma on aina muissa, ei itsessä.
Kyllä minä varsin hyvin ymmärrän miestäni. Hänen muistot lapsuuden ja nuoruuden sukujuhlista ovat sen verran ahdistavia, että ymmärrän kyllä miksi pitää osaa sukulaisistaan (hox ei kaikkia) mulkkuina. Kaikkien ihmisten kaikki sukulaiset eivät ole kohteliaita ja huomaavaisia. Onneksi aikuisena voi jo vähän valikoida, että mihin juhliin osallistuu ja mihin ei.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun esimerkiksi isäni siskot kuolivat parin vuoden välein, menin tietysti itse hautajaisiin juurikin ollakseni isäni tukena. (Äitini oli jo siinä vaiheessa kuollut.) Puolisoni ei ollut juurikaan tavannut näitä siskoja, joten hän ei tullut hautajaisiin ja mun mielestäni se oli pelkästään hyvä asia, koska näin hautajaiset ja muistotilaisuus pysyivät läheisten ihmisten intiiminä tilaisuutena, jossa ei tarvinnut esim. peitellä suruaan sen takia, että läsnä olisi ollut vieraampia ihmisiä.
Mutta jokainen tavallaan, se mikä toimii meille, ei toimi kaikille, ja mikä toimii yksissä hautajaisissa, ei ehkä toimi seuraavissa.
Siis miksi surua pitäisi peitellä, jos läsnä on vieraampia ihmisiä?
Meidän suvussa, joka koostuu enimmäkseen introverteistä, surun ilmaiseminen muiden kuin tuttujen kesken on tosi vaikeaa. Siksi.
Ei koskaan tullut mieleen että meistä kumpikaan olisi mennyt yksin kummankaan sukulaisen hautajaisiin. Mieheni oli kaikkia omaisiani kantamassa mitkö avioliittomme aikana haudattiin, myös liki kaikkien omien sukulaistensa. Tosin meitä ei kutsuttukaan kuin paremmin tuttujen tilaisuuksiin. Nyt kun jäin yksin olen sille puolelle laitranut kukkalaitteen kukkakaupan kautta tai adressin vähemmän tietämilleni
Meidän suvussa, joka koostuu enimmäkseen introverteistä, surun ilmaiseminen muiden kuin tuttujen kesken on tosi vaikeaa. Siksi.
Tuo ei liity mitenkään introverttiyteen. Kyse on tunnetaidoista. Introverttiys tarkoittaa ihan eri asiaa. Se liittyy siihen, saako sosiaalisista tilanteista voimaa vai ovatko ne kuormittavia. Tunteilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
"Jo on meininkiä. Kyllä kuuluu mennä pariskuntana yhdessä."
Ei kuulu. Kenenkään ei tarvitse mennä, jos ei halua. Ne menkööt, jotka haluavat.
Itse taas en, jos en ole koskaan tavannut ja yleensä tässä kyse myös siitä, ettei ole sille kumppanillekaan järin läheinen ihminen.