Lue keskustelun säännöt.
Tyttären keskiarvo koko kouluajan ollut yli 9,5 ja lukion päästötodistuksessa 9,8 mutta kirjoituksissa tuli vain yksi laudatur!
02.06.2024 |
Siis yksi laudatur terveystiedosta ja eximia biologiasta, muuten magnaa ja cum laudea.
Tytär on ihan syystäkin pettynyt, kun on aina ollut kympin tyttö ja sitten kokeet meni penkin alle. Kirjoitti kuitenkin kolmessa osassa ja oli hyvin valmistautunut.
Koko kevät jännitetty pääseekö ollenkaan yliopistoon. Luultiin, että olisi ollut heitämällä sisällä.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Tää pahalta näyt-tää, sä tiedät sen itsek-kin. Tosi pahalta näyt-tää...
Sinun kohdaltasi toki näyttää tosi palhalta, mutta miksi tulet sitä tänne ulvomaan? Kirjoituksellasi ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa.
Olisit käyttänyt tuonkin ajan ihmisenä kasvamiseen. Siinä sinulle hommaa ja jos hyvn menee, voi jopa näyttää paremmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuolla pääsee kevyesti sisälle monelle hyvin työllistävälle alalle, kuten suurelle osalle insinöörialoista, matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Tytär on siis saanut numerot opettajia mielistelemällä ja nyt tuli oikea taso esille. Oiva opetus siitä ettei tissien ja perseen esittely kanna pitkälle kun sitä oikeaa osaamista mitataan.
Lukion opettajana on pari kertaa ollut tapauksia, et tytöt on kyselleet, että miten saisivat parempia arvosanoja. Et olisivat valmiita tekemään mitä tahansa, siis ihan mitä tahansa, että saisivat kympin.
Yleensä heillä ei kyllä kirjoitukset huipusti mene, koska uusiminen, lirkuttelu, tehtävien täydentäminen ja suora ruinaaminen paremmista arvosanoista ei vaan auta. Koska YTL.
Tulee mieleen pari perseen nuoleskelijaa omasta nuoruudestani.
Kakaras on mielestelevä paskapää, ei tule menestymään kaupankassaa kummemmin.
Luultavasti sinuun tullut, kun niin kovasti olet kummissas
Höpö höpö. Kirjoitin pienestä "kaikki halukkaat pääsevät" -lukiosta, ja numerot jaettiin todellisen osaamisen mukaan eikä suhteessa muihin oppilaisiin. Samaa luokkaa oli oppilaiden menestys kursseilla kuin yo-kirjoituksissa. Ei tullut yllätyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teknologiasäätiön 1000:n euron stipendi pitkästä matematiikasta yht 250 kpl
1. Otaniemen lukio 21 kpl 2. Tampereen klassillinen lukio 9 3. Ressun lukio 8 4. SYK 7 5. Etelä-Tapiolan lukio 6 Oulunkylän lukio 6 ja Tapiolan lukio 6
Hgin luonnontiedelukio 6 Hgin yliopiston Viikin norssi 4, Kulosaaren yk 5 Järvenpään lukio 5 jne
Vierailija kirjoitti:
Aika huonosti.
Vain odotuksiin nähden meni heikommin. Huono tuo saavutus ei kuitenkaan ollut. Edellen on mahdollisuudet yliopistoon, jos se kiinnostaa. Toivotan tyttärelle onnea - ja muistutan, että hyvin monet akateemisesti erinomaisestikin pärjänneistä eivät ole tuon kummemmin kirjoittaneet aikoinaan. Pää pystyyn ja tulevaisuutta isosti tekemään.
Vanhemmilla on tässä tärkeä tehtävä tukijoina. Iloitkaa ylioppilaaksi tulosta ja uuden elämän vaiheen alkamisesta. Toivoa on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon riippuu opettajasta, miten lukion päättärin numerot vastaa yo-kokeen tuloksia. Ja se yo-koestressi.
Itse kirjotin 4 x M ja 1 x E.
Äikän aineiden pisteet tippu mulla yli 10p, kun ope vaihtu. Ei pitänyt mun naamasta. Yo-aine lähti 75p, vaikka musta oli M:n veronen. No tuli takas 80p/M.
Matikasta tuli M, odotus L. Hirvee stressi, huonot unet ja tosi soveltava, vaikea koe. Prelistä (edellisen vuoden yo-koe) sain L:n pisteet. Kyllä harmitti, mutta DI:ksi kävin ja pääsin niistäkin matikankursseista ekalla läpi, mistä reputti yli 80%.
Musta yliopistossa oli kivempaa/helpompaa kun lukiossa. Ei vaadittu 4 konseptin verran tekstiä täysiin pisteisiin, riitti 1 sivu, kunhan oli asiaa.
Fyssan opettaja oli yliopistossa huippuhyvä, ja munkin kaaliin meni asiat. Tuli kiitettäviä pääasiassa kokeista. Lukiossa 8:a, kun opetuksen taso huonompi.
Opettajia ei yleensä hirveästi naamat kiinnosta. Kirjoitelmat arvioidaan ennalta tiedossa olevin kriteerein. Itse arvioin ne anonyymeina, joten mikään pärstäkerroin ei voi vaikuttaa. Esimerkkisi osoittaa, että tuo vaihtunut opettaja, joka "ei pitänyt naamastasi", oli kuitenkin enemmän kartalla kuin edellinen, jos edellinen antoi yli 10 pistettä enemmän. Uusi opettaja antoi vain 5 pistettä alakanttiin, ja yleensä opettaja lähettää alustavan arvioinnin mieluummin ala- kuin yläkanttiin, jos vastaus tuntuu olevan puolestavälistä, koska on parempi ettei lopullisissa pisteissä tule ainakaan pettymystä vaan mieluummin iloinen yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen pari perseen nuoleskelijaa omasta nuoruudestani.
Kakaras on mielestelevä paskapää, ei tule menestymään kaupankassaa kummemmin.
Luultavasti sinuun tullut, kun niin kovasti olet kummissas
Kommentesi kertoo karua kieltä. Ehkä on parempi, ettet kommentoi asioita, joista et ymmärrä mitään. Lukio ja yliopisto eivät todellakaan ole osa sinun elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Ennen sai todistukseen 9-10, jos kokeista tuli kymppejä tai 9, vaikka ei viitannut tunnilla. Nyt noilla koetuloksilla saattaa tulla vain 8 tai jopa 7, jos ei ole "hyvä tyyppi" eli tuntiaktiivinen ja kaikkien (eli luokan suosittujen) kaveri. Vähän sama kuin ennen hiljainen ja hyväkäytöksinen kympin tyttö sai käytöksestä kympin. Nykyajan perusteilla hiljaiselle lätkäistään 7 tai 8, koska hän ei täytä hyvän tyypin määritelmää.
Oletko itse opettaja, vai miltä pohjalta näitä väitteitä esität?
Arviointikriteerit ovat aika seikkaperäisiä nykyään. Ehkä liiankin, mutta niiden tarkoitus on nimenomaan sanallistaa tarvittaessa myös vanhemmille tai oppilaalle itselleen se, mihin arvosana perustuu. Kriteereissä ei mainita eikä määritellä "hyvää tyyppiä" vaan ohjataan arvioimaan oppimista, ei persoonaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se on kun pää ei kestä. Tyttäresi kannattaisi hakea apua tai tulevaisuudessa kärsii mielenterveysongelmista.
Jos nyt vaan jättäisit diagnoosit sikseen, kun noin typerä olet. Mikään tytön kohdalla ei viittaa kirjoittamaasi. Projisoit omaa sairasta mieltäsi täysin terveeseen ja fiksuun tyttöön. Mene hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuolla pääsee kevyesti sisälle monelle hyvin työllistävälle alalle, kuten suurelle osalle insinöörialoista, matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Mutta ei psykologiaa lukemaan.
Mun veli oli seiskan-kasin oppilas. Kirjoitti laudaturia, kaksi mangaa ja yhden c:n. Mm.englantin lähti koukusta c:nä ja nousi ällään. Jostain syystä opettajat eivät pitäneet veljestäni lukuunottamatta saksan ja historian opettajaa. Veli oli rauhallinen mutta ehkä vähän besserwisser joten ehkä huomautti esim. jos ope vaikka teki virheen taululle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulussa pärjää sillä jos opettelee koealueen asiat ulkoa . Lukiossa kirjoituksissa pitää osata soveltaa opittua. Mutta tosiaan jos on hyvä ulkomuisti niin peruskoulussa saa helposti hyviä numeroita kun muistaa vuodet ja missä maassa mikäkin vuori tai järvi on jne.
Tosiasia on että tytöt saavat keskimäärin puoli numeroa parempia arvosanoja ala ja yläkoulussa. Tuo sama varmasti jatkuu lukiossakin.
Sitä se teettää. Kouluissa on paljon eroja ja siksi ylppärit arvostellaan valtakunnallisesti. Kun se yhden koulun 10 voikin olla lähempänä toisen koulun 8 ja päinvastoin. Tämä sama koskee peruskoulua ja siksi osalla tippuu numerot paljon kun lukio alkaa.
Yksikin L on kuitenkin todella hyvin ja varmasti pääsee jonnekin opiskelemaan jos haluaa. Kun opinnot alkaa, niin ei noita ylppärituloksia enää muista. Samoin kuin työelämässä ei ikinä pohdi penkin alle mennyttä gradua. Maksimissaan lohduttaa vielä opiskelevia tuolla omalla kokemuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuolla pääsee kevyesti sisälle monelle hyvin työllistävälle alalle, kuten suurelle osalle insinöörialoista, matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Mutta ei psykologiaa lukemaan.
Eikä lääkikseen.
Eikä oikikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuolla pääsee kevyesti sisälle monelle hyvin työllistävälle alalle, kuten suurelle osalle insinöörialoista, matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Mutta ei psykologiaa lukemaan.
Eikä lääkikseen.
Eikä oikikseen.
Ihan hyvin voi päästä, kunhan skarppaa pääsykokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuolla pääsee kevyesti sisälle monelle hyvin työllistävälle alalle, kuten suurelle osalle insinöörialoista, matematiikkaan ja tilastotieteeseen.
Mutta ei psykologiaa lukemaan.
Eikä lääkikseen.
Eikä oikikseen.
Ihan hyvin voi päästä, kunhan skarppaa pääsykokeisiin.
Kylläkyllä. Mutta ei todistusvalinnalla.
Sehän on tutkittua, että peruskouluissa on valtavia eroja arvosteluissa. Jossain koulussa voi saada samalla osaamisella kaksi numeroa paremman/huonomman arvosanan kuin jossain toisessa koulussa.