Tyttären keskiarvo koko kouluajan ollut yli 9,5 ja lukion päästötodistuksessa 9,8 mutta kirjoituksissa tuli vain yksi laudatur!

Kannattaa opettaa lapsellesi, että aina kaikki asiat eivät mene niin kuin itse toivoo/haluua. Aina ei kannata olla tavoittelemassa sitä kuuta ja tähtiä taivaalta.

Tähän ap:n mainitsemaan asiaan liittyy juuri lukioiden vertailu. Miten tytön lukio on pärjännyt valtakunnallisesti lukiovertailussa? Huonosti ko. Vertailussa pärjännyt lukio on sellainen, että opettajat tietämättömänä tai tahallisesti  arvostelevat kurssit yläkanttiin ja sitten tulee näitä pettymyksiä itse kirjoituksissa.

Lukio, jossa on alhainen keskiarvoraja on yksi varoitusmerkki. Kaikki halukkaat sisään ja opetus järjestetään keskinkertaisella tasolla. Konkreettisesti esim. Matematiikassa ei opeteta vaativia tehtäviä.

Jos lohduttaa, niin meitä on 3 naisen kaveriporukka ja ollaan oltu ala-asteelta asti kavereita. Minä ja toinen ystävämme saimme aina hyviä koenumeroita, pänttäsimme ja olimme tunnollisia. Kolmas kaveri taas urheili ennemmin kuin luki, vietti illat treeneissä tai kisoissa, meni koulut alakoulusta yliopistoon läpi lukematta eikä ole  ollut lainkaan akateemisen oloinen. Yliopistossa toki joutui avaamaan pari kirjaa, mutta ihan tietoisesti luki mahdollisimman vähän.

Kirjoitti aikanaan vain M rivistön mahdollisimman helpoista aineista ja vain sen mitä oli pakko. Gradustaan sai aika huonon arvosanan, vaikka koko opintojen keskiarvo olikin nipin napin 3, jolla on vielä mahdollista lukea tohtoriksi.

Minä ja toinen akateeminen ystävämme olemme jumissa keskiverto töissämme ja elämme keskiverto elämää. Tuo kolmas taas on omalla alallaan mielenkiintoisessa työssä ja rahaa riittää. Eli ei ne akateemiset ansiot ole oikeastaan minkäänlainen ansio. Lähinnä riittää että paperit on olemassa.

Eli likalla on todella hyvä oppimiskyky. Se ei ole hävinnyt minnekään. Olin todella hyvä koulussa aina. Omat kirjoitukset meni aikoinaan penkin alle, koska lukioaikana elin nuoruuttani ja nautin elämästä. Pääsykokeiden kautta yliopistoon ja olen tuplamaisteri enkä ole päivääkään ollut työtön. 

 

Niin ja en muuten kadu pätkääkään sitä, että elin nuoruuttani enkä pingottanut lukiossa ja miettinyt uraani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yliopisto ainesta. Pää sekoaa kun opinnot vaikeutuvat.

Höpöhöpö, tyttäreni sanoi, että yliopistossa oli helpompaa kuin lukiossa, sillä sieltä saatuja arvosanoja ei läheskään aina tuijoteta työelämässä. Hänkin opiskeli matemaattisia aineita ja sai hyvän työn ja ketään ei kiinnostanut oliko tentistä tullut 1 vai 3. Tsemppiä ap, tytöllesi.

 

Sitten ihmetellään kun maa on tässä jamassa ja osaajia pitää tuoda ulkomailta asti, mutta pääasia että on paperi sama se riittääkö älykkyys mihinkään.

Ohis Suomessa on yliopistoon sisäänpääsykoe, joka karsii huonot pois. Yliopiston käynyt on lähes poikkeuksetta älykäs. Eikä työelämässä ole merkitystä sillä onko saanut täydet yliopiston koneista vai ei. 

 

Vierailija kirjoitti:

Tähän ap:n mainitsemaan asiaan liittyy juuri lukioiden vertailu. Miten tytön lukio on pärjännyt valtakunnallisesti lukiovertailussa? Huonosti ko. Vertailussa pärjännyt lukio on sellainen, että opettajat tietämättömänä tai tahallisesti  arvostelevat kurssit yläkanttiin ja sitten tulee näitä pettymyksiä itse kirjoituksissa.

Lukio, jossa on alhainen keskiarvoraja on yksi varoitusmerkki. Kaikki halukkaat sisään ja opetus järjestetään keskinkertaisella tasolla. Konkreettisesti esim. Matematiikassa ei opeteta vaativia tehtäviä.

 

Lukioiden vertailuja voidaan tehdä perin monilla tavoin. Ei ole validi mittari.

Vierailija kirjoitti:

Lukion & peruskoulun oppimäärän arvostelu ja ylioppilaskirjoitusten arvostelu tapahtuu ihan eri tavalla. Ylppäreissä arvostelu noudattaa keskijakaumaa, eli vain tietty määrä ihmisiä voi saada ällän tai eximian, kun taas muissa todistuksissa voidaan jaella kymppejä vaikka kuinka.

Lisäksi nimettömänä käsittääkseni ilman että arvostelijalla on mitään tietoa aiemmista arvosanoista, näin vältetään suosimista. Tuli yläasteella koettua sellaistakin että kokeessa komeili 9,5 ja todistuksessa 7, en tullut kyseisen opettajan kanssa oikein toimeen. 

Itse menin lukioon 8.5 keskiarvolla (lukuaineet vielä huonompi) ja kirjoitin 2x L (pitkä matikka, fysiikka), 2xE ja 2xM. Johtui siitä, että olin "huonoin paras" eliittiperuskoulussa. Eliittilukioon tuli maalaiskouluista kympin keskarilla paljon porukkaa, jotka sitten kirjoittivat huonommin kuin itse pääsääntöisesti.

Kertoo aika paljon tasoeroista koulujen välillä ja olisi hyvä saada peruskouluunkin kansalliset tasokokeet kitkemään epätasa-arvoa. Pärstäkerroin vaikuttaa vaikka meillä onkin kovasti kuulutettu kuinka huippuja meidän opettajat ovat.

Hommahan riippuu ihan siitä, millaisesta koulusta ne kympit ovat.

Koulujen vaatimustaso poikkeaa toisistaan paljon.

Ei vaan riittänyt äly lukioon. Minkäs sille voi 🤷🏻

Haluan tuoda tähän keskusteluun miesnäkökulman. Peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 8,6 ja lukion päättötodistuksen 9,3 lukuaineissa ja 9,5 kaikissa aineissa. Kirjoitin viisi ainetta ja sain viisi laudaturia. Äidinkieli lähti magnana mutta muuttui vahvaksi laudaturiksi. Ruotsista kirjoitin kaksi pistettä vaille täydet, vaikka todistuksessa oli hädin tuskin ysi. Lyhyestä ranskasta kirjoitin myös kaksi pistettä vaille täydet, toki arvosana oli koko lukion ajan 10. Kymppi minulla oli myös pitkästä matematiikasta, josta vahva laudatur.

Ketään ei varmaankaan yllätä, että lukuaineita, joista todistuksessani oli numerot 8 tai 9, opettivat naisopettajat, kun taas miesopettajien aineissa (pitkä matematiikka, fysiikka, ranska, historia ja uskonto) sain täysiä kymppejä koko lukion ajan.

Hauskinta oli, että filosofiassa ja psykologiassa todistuksessa oli kahdeksikot (huonoimmat numerot koko lukioajaltani) ja molempia aineita opiskelin hyvällä menestyksellä yliopistossa. Lukiossa näissä aineissa oli naisopettajat.

Vierailija kirjoitti:

Haluan tuoda tähän keskusteluun miesnäkökulman. Peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 8,6 ja lukion päättötodistuksen 9,3 lukuaineissa ja 9,5 kaikissa aineissa. Kirjoitin viisi ainetta ja sain viisi laudaturia. Äidinkieli lähti magnana mutta muuttui vahvaksi laudaturiksi. Ruotsista kirjoitin kaksi pistettä vaille täydet, vaikka todistuksessa oli hädin tuskin ysi. Lyhyestä ranskasta kirjoitin myös kaksi pistettä vaille täydet, toki arvosana oli koko lukion ajan 10. Kymppi minulla oli myös pitkästä matematiikasta, josta vahva laudatur.

Ketään ei varmaankaan yllätä, että lukuaineita, joista todistuksessani oli numerot 8 tai 9, opettivat naisopettajat, kun taas miesopettajien aineissa (pitkä matematiikka, fysiikka, ranska, historia ja uskonto) sain täysiä kymppejä koko lukion ajan.

Hauskinta oli, että filosofiassa ja psykologiassa todistuksessa oli kahdeksikot (huonoimmat numerot koko lukioajaltani) ja molempia aineita opiskelin

Minulle tuli kyllä turvaton olo tästä sukupuolisegregaatiota ruokkivasta postauksesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tuoda tähän keskusteluun miesnäkökulman. Peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 8,6 ja lukion päättötodistuksen 9,3 lukuaineissa ja 9,5 kaikissa aineissa. Kirjoitin viisi ainetta ja sain viisi laudaturia. Äidinkieli lähti magnana mutta muuttui vahvaksi laudaturiksi. Ruotsista kirjoitin kaksi pistettä vaille täydet, vaikka todistuksessa oli hädin tuskin ysi. Lyhyestä ranskasta kirjoitin myös kaksi pistettä vaille täydet, toki arvosana oli koko lukion ajan 10. Kymppi minulla oli myös pitkästä matematiikasta, josta vahva laudatur.

Ketään ei varmaankaan yllätä, että lukuaineita, joista todistuksessani oli numerot 8 tai 9, opettivat naisopettajat, kun taas miesopettajien aineissa (pitkä matematiikka, fysiikka, ranska, historia ja uskonto) sain täysiä kymppejä koko lukion ajan.

Hauskinta oli, että filosofiassa ja psykologiassa todistuksessa oli kahdeksikot (huonoimmat numer

Ai jaa? Minulle tuli turvaton olo lukio-opinnoista, joissa eräät opettajat arvostelivat suorituksia sukupuolittuneiden silmälasien lävitse.

Yt, edellisen postauksen mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tuoda tähän keskusteluun miesnäkökulman. Peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 8,6 ja lukion päättötodistuksen 9,3 lukuaineissa ja 9,5 kaikissa aineissa. Kirjoitin viisi ainetta ja sain viisi laudaturia. Äidinkieli lähti magnana mutta muuttui vahvaksi laudaturiksi. Ruotsista kirjoitin kaksi pistettä vaille täydet, vaikka todistuksessa oli hädin tuskin ysi. Lyhyestä ranskasta kirjoitin myös kaksi pistettä vaille täydet, toki arvosana oli koko lukion ajan 10. Kymppi minulla oli myös pitkästä matematiikasta, josta vahva laudatur.

Ketään ei varmaankaan yllätä, että lukuaineita, joista todistuksessani oli numerot 8 tai 9, opettivat naisopettajat, kun taas miesopettajien aineissa (pitkä matematiikka, fysiikka, ranska, historia ja uskonto) sain täysiä kymppejä koko lukion ajan.

Hauskinta oli, että filosofiassa ja psykologiassa todistuksessa oli kahdeksikot (huonoimmat numer

Ai jaa? Minulle tuli turvaton olo lukio-opinnoista, joissa eräät opettajat arvostelivat suorituksia sukupuolittuneiden silmälasien lävitse.

Yt, edellisen postauksen mies

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan riittänyt äly lukioon. Minkäs sille voi 🤷🏻

Mitä ihmettä? Vaikka omista lukioajoistani on jo kymmeniä vuosia, niin sen sen verran vielä ymmärrän, että tuollainen yo-todistus kertoo älyä olevan riittävästi melkein mihin vaan. Oma yleisarvosanani oli magna (aika ennen eximiaa). Lukion päästötodistuksen keskiarvo jotakin päälle seitsemän (olin ahdistunut, enkä pitänyt koulunkäynnistä). Gradusta tipahti magna, ja vielä väitöskirjastakin sain magnan.

Mä hain mun autoon päästötodistuksen

Vierailija kirjoitti:

Mä hain mun autoon päästötodistuksen

Oliko päästöt sallituissa rajoissa siinä todistuksessa?

Ei kannata murehtia, vaikka kurjalta varmasti tuntuu. Itsellä keskiarvo lukiossa oli 9,0 ja kirjoitukset menivät myös huonommin (3x E, 1x M, 1x C) Sellaista se vaan on, vaikka olin ihan hyvässä lukiossa, jonne oli keskiarvorajakin 8,5.

Mulla ärsytti jo silloin pääsykokeet suomalaisiin yliopistoihin, joten hain ulkomaille. Sinne riitti tuokin todistus. Valmistuin nopeammin kuin moni paikallinen opiskelukaveri ja pääsin hyviin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tuoda tähän keskusteluun miesnäkökulman. Peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 8,6 ja lukion päättötodistuksen 9,3 lukuaineissa ja 9,5 kaikissa aineissa. Kirjoitin viisi ainetta ja sain viisi laudaturia. Äidinkieli lähti magnana mutta muuttui vahvaksi laudaturiksi. Ruotsista kirjoitin kaksi pistettä vaille täydet, vaikka todistuksessa oli hädin tuskin ysi. Lyhyestä ranskasta kirjoitin myös kaksi pistettä vaille täydet, toki arvosana oli koko lukion ajan 10. Kymppi minulla oli myös pitkästä matematiikasta, josta vahva laudatur.

Ketään ei varmaankaan yllätä, että lukuaineita, joista todistuksessani oli numerot 8 tai 9, opettivat naisopettajat, kun taas miesopettajien aineissa (pitkä matematiikka, fysiikka, ranska, historia ja uskonto) sain täysiä kymppejä koko lukion ajan.

Hauskinta oli, että filosofiassa ja psykologi

Miksi nostat koko ajan esiin Mies-korttia? Miksi ei henkilö riitä?

Olipa lukion keskiarvoraja mitä hyvänsä opet kyllä tietää mitä yo-kokeissa vaaditaan mihinkin arvosanaan. Hehän sen ruljanssin käyvät läpi kaksi kertaa vuodessa. Naurettavaa kun jotkut tulevat pätemään aina näihin ketjuihin opettajien sokeutumisesta todelliselle tasolle.