Äänikirja ei ole kirja.

Mitäs se on kun yksi kaveri soittaa, niin ei saa puheenvuoroa kun kertoo tekemisiään ym.  Ei huomaa vaikka jätän puhelimen pöydälle ja laittelen kahvit tulemaan.  Monologi, äänikirja, kuunnelma vai mikä?

Niin, äänikirja on äänikirja. Siis äänitallenteeksi toimitettu kirja. Jotkut haluaa snobbailla sillä, että kuluttaa teokset paperinivaskaa lukemalla. Itsestäni on paljon mukavampaa sekä hyödyllisempää kävellä metsäteillä äänikirjoja kuunnelle kuin röhnöttää sohvalla kirja kädessä. Mutta jokainen tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Tasan samaa mieltä. Eniten vituttaa amikset, jotka väittää lukeneensa parin viikon aikana kymmenen kirjaa ja sit selviää että ne onkin vain kuunnelleet äänikirjoja samalla kun on surffanneet netissä, 

Amiksilla on aikaa lukea enemmän kirjoja noin muutenkin kuin yliopistoporukalla, joiden pitää alistua lukemaan kaikkea muuta kurssiinsa liittyen.

Amikset voivat lukea ja kahlata kirjallisuuden valtameressä vapaana kuin porokolla.

Äänikirjan kuunteleminen ei ole lukemista.

Jos ne oppilaat vaan lukisivat kirjaa sen sijaan että opettaja kertoisi niitä asioita ääneen, ei ne oppisi mitään. Kirjat on sitä varten että niistä kerrataan jo opittua. 

Jos haluaa lukea, niin kannattaa jäädä työttömäksi. Muuten joutuu kuuntelemaan äänikirjoja töissä tai opiskellessa jotain muuta surkeaa. Kirjallisuus on työttömien juttu.

Ihminen oppii parhaiten kun hän kuulee opittavan asian. Vielä parempi jos myös näkee asioita joista helppo luoda muistisääntöjä. Pelkkä teksti naaman edessä ei ole oppimista eikä opetusta. 

Äänikirjat on hyvä mutta niitä kuuntelevien ei pidä sanoa että luin kirjan.

Itse kuuntelen enemmin kuin luen

Onhan se kirja. Sen vain lukee joku toinen ja kuulija kuuntelee. Lukemiseksi ei tietenkään voi sanoa kuuntelemista, mutta kyseessä on silti kirja.

Vierailija kirjoitti:

Väitätkö että tuulipuistokaan ei ole puisto?

Ei ole. Se on tehdas. 

Vierailija kirjoitti:

Ihminen oppii parhaiten kun hän kuulee opittavan asian. Vielä parempi jos myös näkee asioita joista helppo luoda muistisääntöjä. Pelkkä teksti naaman edessä ei ole oppimista eikä opetusta. 

Et ole edes sitä oppinut, että oppiminen on yksilöllistä.

Kyllä se on äänikirja, mutta se on totta ettei sitä lueta vaan kuunnellaan.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kirja. Sen vain lukee joku toinen ja kuulija kuuntelee. Lukemiseksi ei tietenkään voi sanoa kuuntelemista, mutta kyseessä on silti kirja.

Tarkemmin ajateltuna ei ole. Sehän on äänite tai ääninauha. 

Vierailija kirjoitti:

Tasan samaa mieltä. Eniten vituttaa amikset, jotka väittää lukeneensa parin viikon aikana kymmenen kirjaa ja sit selviää että ne onkin vain kuunnelleet äänikirjoja samalla kun on surffanneet netissä, 

Eniten naurattaa mammat, jotka lukee vanhan ajan kioskikirjoja kotona maleksien ja kuvittelevat tekevänsä jotain hyödyllistä ja sivistävää.

Äänikirjan kuunteleminen ei ole lukemista.

Ei tietenkään ole. Kuunteleminen ja lukeminen ovat kaksi täysin eri asiaa. 

Kirjaa lukiessa ei voi esimerkiksi juosta tai huoltaa kroppaansa.

Multitäskääminen onnistuu äänikirjan kanssa hyvin. Saa elämästä enemmän tehoja irti.

Kirja on joko fyysinen, tai elektroninen, mutta fyysistä kirjaa rakenteeltaan muistuttava kirjallinen teos. Äänikirja on ääneen luetusta kirjasta tallennettu äänite.

Vierailija kirjoitti:

Äänikirja on aikuisen iltasatu. 

Jep, eikä ole kirja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasan samaa mieltä. Eniten vituttaa amikset, jotka väittää lukeneensa parin viikon aikana kymmenen kirjaa ja sit selviää että ne onkin vain kuunnelleet äänikirjoja samalla kun on surffanneet netissä, 

Eniten naurattaa mammat, jotka lukee vanhan ajan kioskikirjoja kotona maleksien ja kuvittelevat tekevänsä jotain hyödyllistä ja sivistävää.

Lääkärisarjat 70-80- luvulta rulettaa ja sivistää. Tätini ahmi niitä. Pehmeäkantisia pokkareita muutaman markan hintaan. Korkeakulttuuria siis.

Vierailija kirjoitti:

Äänikirja on se perinteisin ja traditionaalisin tapa nauttia tarina. Ennen tarinoita kuunneltiin nuotion äärellä.

Tarinoita alettiin lukea vasta painokoneen yleistyttyä satoja vuosia sitten. Äänikirja on tavallaan se  aidoin tapa nauttia tarina.

Itse asiassa hyvä kommentti ja pointti sinulta. Olen itse kirja-addikti. Minulla on pitkiä lukuputkia jolloin kaikki arkiset asiat jäävät tekemättä. Töissä käyn, mutta heti töiden jälkeen alkaa lukeminen. En pysty lopettamaan. Monesti töihin ilman unta, kun lukenut koko yön. Ehkä olen siksi niin ehdoton kirjojen suhteen. AP.