Kuulutko kirkkoon?
Kommentit (124)
Erosin naispappeuskysymyksen takia vuonna 1977 heti kun täytin 18.
En kuulu enkä ole koskaan kuulunut. Ei siis ole kastettu lapsena enkä myöhemminkään ole liittynyt kirkkoon.
Vierailija kirjoitti:
Kuulun. Olen koko ikäni kuulunut kirkkoon.
Mistä alapeukut? Miksi jotakuta häiritsee, että joku kuuluu kirkkoon?
Erosin joskus 90-luvullla kun naispappeus oli hyväksytty jo yli 10 vuotta sitten ja edelleen oli miespappeja jotka eivät suostuneet tekemään työtä naisten kanssa ja se vain hyväksyttiin. Paikallisessa seurakunnassa oli naispappi joka on varmaan uskonnollisin ihminen koko seurakunnassa, miespapit eivät olleet niin vakavissaan uskonnon kanssa. Otti niin päähän että joku voisi pitää tätä naispappia jotenkin huonompana kuin vaikka paikallista nuorisopastoria joka saattoi olla vähän liiankin innoissaan työskentelemään nuorten kanssa.
18 vuotiaana erosin kirkosta, koska en ole koskaan uskonut raamatun sanaan. Mieheni kuului kirkkoon, meidän vihittiin maistraatissa. Lapset kastettiin tavan vuoksi ja mies erosi tämän jälkeen kirkosta. Lapsetkin erotettiin myöhemmin kirkosta, koska päätettiin ettei tätä tapaa aiota jatkaa.
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Vierailija kirjoitti:
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Kuullostaa tosi pahalta.Onko sinussa riivaajia?
Vierailija kirjoitti:
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Mulle on ainakin se ja sama, minne meikän raato nakataan kuolemani jälkeen.
-ateisti-
Vierailija kirjoitti:
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Minä en usko kuolemanjälkeiseen elämään, joten eipä ole väliä mitä ruumiilleni tapahtuu ja minne menee. Mieluiten kaikki elimet luovutukseen ja opetuskäyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Mulle on ainakin se ja sama, minne meikän raato nakataan kuolemani jälkeen.
-ateisti-
Ruumis kuolee ja mätänee, sielu ja henki ei, vaan ne jatkavat matkaansa omaan paikkaansa.
Minä annan mielelläni palkastani lapsi- ja nuorisotyöhön sekä diakonialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Mulle on ainakin se ja sama, minne meikän raato nakataan kuolemani jälkeen.
-ateisti-
Ruumis kuolee ja mätänee, sielu ja henki ei, vaan ne jatkavat matkaansa omaan paikkaansa.
Ja tähän tarvitaan vain ja ainoastaan kirkkomaata?
Erosin v. 2000. Silloin sain viimein käytyä virastotalolla hoitamassa homman, ei ollut vielä nettimahdollisuutta. En halunnut kastaa odottamaani lasta seurakuntaan, jossa en itsekään avioeroperheen lapsena tuntenut oloani tervetulleeksi. Sittemmin käsitykseni on vain vahvistunut. En voisi kuvitellakaan liittyväni seurakuntaan, joka erottelee ihmiset sen mukaan, kenen kanssa he haluavat jakaa elämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Mulle on ainakin se ja sama, minne meikän raato nakataan kuolemani jälkeen.
-ateisti-
Ruumis kuolee ja mätänee, sielu ja henki ei, vaan ne jatkavat matkaansa omaan paikkaansa.
Hengellistä ja hyvää tahtovaa elämää voi viettää ilman kirkkoon kuulumistakin. Rahaa voi lahjoittaa myös ilman kirkkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo en ole teko uskovainen,kaivakaa itse monttu mutta ette kirkkomaalle pakanat joutaa haudata kaatopaikalle saatanan sekosikiöt.
Mulle on ainakin se ja sama, minne meikän raato nakataan kuolemani jälkeen.
-ateisti-
Ruumis kuolee ja mätänee, sielu ja henki ei, vaan ne jatkavat matkaansa omaan paikkaansa.
Ja tähän tarvitaan vain ja ainoastaan kirkkomaata?
Omaiset sen päättävät, mitä ruumiille tehdään. Siinä ei paljoa vainajalla ole sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Erosin naispappeuskysymyksen takia vuonna 1977 heti kun täytin 18.
Kertoisitko tarkemmin? Naispappeushan hyväksyttiin vasta 1986.
Kirkko ilmoitti olevansa Vasemmistoliiton linjoilla niin monessa asiassa, että sen oli vaikea kuvitella haluavan minua.
Erosin vuonna 2012. Eroakirkosta.fi -sivustolla tuli vierailtua samana päivänä, kun sain viimeisen palkan seurakunnalta. Olin irtisanoutunut, ja siirtynyt töihin yksityiselle sektorille.