Onko neuroepätyypillisen väkivaltaisen lapsen paikka oikeasti normaalissa koululuokassa?
Hesarin juttu sai ensin käämit palamaan, mutta on yritettävä rauhallisesti: mitä mieltä palstalla ollaan - otsikon mukainen kysymys?
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000010379554.html
Tuossa jutussa mennään kiusaamisdynamiikkoihin ym. sekä siihen, että väkivaltaista lasta on härnätty. Joskus lasta ovat joutuneet pitämään kiinni sekä opettaja että henkilökohtainen avustaja. Lapsi on isokokoinen, ja lapsen äiti myöntää, että voi olla pelottavaa jos 20 senttiä pidempi, karmeita asioita ääneen sanova lapsi uhkaa väkivallalla ja t****misella.
Minä kysyn, eikö tällaisen adhd:sta ja käytöshäiriöstä (lapsen äidin sanat jutussa) itsekin kärsivän lapsen paikka olisi sairaalakoulussa? Pienryhmässä?
Onko ihme, jos PISA-tulokset romahtavat, jos luokassa on yksikin tuollainen tapaus, jota muut lapset saavat aidon väkivallan uhan ilmapiirissä pelätä, päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, mahdollisesti jopa vuodesta toiseen. On suunnattoman paljon tutkimuksia siitä, miten turvallinen ja luottavainen olo on edellytys kaikelle oppimiselle.
Tunnen suurta myötätuntoa tuon jutun "Tomaksen" luokkatovereita ja heidän vanhempiaan kohtaan.
Olenko ainoa?
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä joidenkin vanhempien asennetta, jonka mukaan koko maailmaa pitäisi muuttaa heidän epätyypillisen lapsensa mukaiseksi. Kuormittuu tai ei saa pakene tai taistele reaktioita tai ei, tämä on se maailmassa nissä niiden nepsyjenkin on elettävä ja siihen on sopeuduttava. Jos vanhempi sielltä taistelee maailmaan lapsensa mukaiseksi niin ei ole ihme, että lapsi alkaa myös väkivaltaiseksi. Hänellehän on annettu lupa olla sopeutumatta ja taistella.
Kyllä on sen halvaantuneenkin vaan ruvettava kävelemään. Ei muuta maailmaa voi vaatia sopeutumaan, että pyörätuolilla pitäis pystyä liikkumaan.
Käytösongelmat ovat hieman eri asia kuin fysiologinen vamma. Ei kannata lähteä olkiukkoilemaan whataboutismin tielle.
Ei nepsy ole yhtä kuin käytösongelmat. Ne käytösongelmat tulee sitten kun tolleen sinnikkäästi kieltäydytään niistä pienistä sopeutuksista, jotka auttais niitä nepsyjä kestämään sitä koulua. Ei se halvaantunutkaan ole liikuntakyvytön sen pyörätuolin kanssa, mutta ilman sitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä joidenkin vanhempien asennetta, jonka mukaan koko maailmaa pitäisi muuttaa heidän epätyypillisen lapsensa mukaiseksi. Kuormittuu tai ei saa pakene tai taistele reaktioita tai ei, tämä on se maailmassa nissä niiden nepsyjenkin on elettävä ja siihen on sopeuduttava. Jos vanhempi sielltä taistelee maailmaan lapsensa mukaiseksi niin ei ole ihme, että lapsi alkaa myös väkivaltaiseksi. Hänellehän on annettu lupa olla sopeutumatta ja taistella.
Kyllä on sen halvaantuneenkin vaan ruvettava kävelemään. Ei muuta maailmaa voi vaatia sopeutumaan, että pyörätuolilla pitäis pystyä liikkumaan.
Käytösongelmat ovat hieman eri asia kuin fysiologinen vamma. Ei kannata lähteä olkiukkoilemaan whataboutismin tielle.
Ei nepsy ole yhtä kuin käytösongelmat. Ne käytösongelmat tulee sitten kun tolleen sinnikkäästi kieltäydytään niistä pienistä sopeutuksista, jotka auttais niitä nepsyjä kestämään sitä koulua. Ei se halvaantunutkaan ole liikuntakyvytön sen pyörätuolin kanssa, mutta ilman sitä on.
Tässä keskustelussa puhutaan nepsystä, jolla on adhd ja käytöshäiriö (lehtijutussa äitinsä sanojen mukaan) ja jolla "hyvä päivä" koulussa on ollut sellainen, että hän on lyönyt VAIN kahta koulutoveriaan. Ja hänen kaltaisistaan.
Puhutaan siis väkivaltaisista, käytöshäiriöistä nepsylapsista. Myös väkivaltaisista käytöshäiriöisistä neurotyypillisistä voidaan puhua.
Joskus tuntuu, että nepsyjä tähän ketjuun puolustelemaan tulleet (+ muita kuin lapsen vanhempia syyttämään heittäytyvät) eivät ole lukeneet aloitusta, lehtijuttua eivätkä tätä keskustelua mutta eivät kerro sitä kommenteissaan. Tai sitten ovat lukeneet, mutta eivät ole ymmärtäneet lukemaansa. Johtuuko se sitten omasta "nepsyydestä" ja/tai asennevammasta, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedostan nämä varsin hyvin. Niin kuin sanoin, olen itsekin nepsy. Ja nykyään yksi iso ongelma on se, että nepsylapset sijoitetaan, kun apua ei saa esimerkiksi terveydenhuollosta tai koulusta. Ja usein nepsyn kohdalla se sijoitus vaan pahentaa tilannetta. Tämänhän toki varmasti sosiaalityöntekijänä tiedätkin. Mikäli nepsyasioihin ei ole osaamista niin silloin ne tarjotut tukitoimet voi olla vääriä ja mikäli niistä kieltäytyy tai haluaa tilalle muuta, saa vaikean vanhemman maineen. Tuosta sinunkin viestistäsi huokuu asenteellisuus vanhempia kohtaan. Itse tunnen useita nepsyperheitä ja osa heistä lastensuojelun piirissä, mutta jokainen perhe näistä panostaa lapsiin keskivertoa enemmän. Toki varmasti on muunlaisiakin vanhempia, mutta tuo asenne on valitettavan tuttu monille. Olisi hyvä huomioida myös perheen kokonaistilanne. Usein nepsylapsella myös toine
En tiedä onko ulosantini heikkoa, mutta minusta tuntuu, että haluat tahallaan ymmärtää väärin. Sillä, että tuntemani vanhemmat panostavat keskimäärin enemmän nepsylapsiinsa, tarkoitin juuri siitä, että heidän kohdallaan kasvatus vaatii paljon enemmän. Minulla on myös ns. normaali lapsi ja hänen kanssaan on ollut helppoa ja on riittänyt ihan "normivanhemmuus" Voi toki olla, että liikun itse piireissä, joissa on vastuulliset vanhemmat, vaikka ulospäin voikin näyttää toisin. Tällä tarkoitan lapsen käytöstä. Esimerkiksi ADHD on synnynnäinen. Se ei synny vanhempien asenteista, vaikka kotioloilla oireita voidaankin lieventää tai toisin päin. Tässä ei edelleenkään ole kyse vastuun siirtämisestä vanhemmilta vaan siitä, että myös koululla on velvollisuus tarjota tukitoimia siihen koulunkäyntiin. Ja tämä on sanottu niin rehtorin, sossun kuin erityiskoulunkin puolelta. Esimerkiksi tehostettu tuki ja erityisen tuen tarve on ihan lakiin kirjattuna, vaikka varsinaisia tukitoimia sieltä ei löydykään. Ei kaikki nepsyt ole väkivaltaisia häiriköitä ja myös heillä on oikeus saada esimerkiksi tila, jossa on vähemmän oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä joidenkin vanhempien asennetta, jonka mukaan koko maailmaa pitäisi muuttaa heidän epätyypillisen lapsensa mukaiseksi. Kuormittuu tai ei saa pakene tai taistele reaktioita tai ei, tämä on se maailmassa nissä niiden nepsyjenkin on elettävä ja siihen on sopeuduttava. Jos vanhempi sielltä taistelee maailmaan lapsensa mukaiseksi niin ei ole ihme, että lapsi alkaa myös väkivaltaiseksi. Hänellehän on annettu lupa olla sopeutumatta ja taistella.
Kyllä on sen halvaantuneenkin vaan ruvettava kävelemään. Ei muuta maailmaa voi vaatia sopeutumaan, että pyörätuolilla pitäis pystyä liikkumaan.
Käytösongelmat ovat hieman eri asia kuin fysiologinen vamma. Ei kannata lähteä olkiukkoilemaan whata
Oma "puolustelu" johtuu ainakin siitä, että minusta tuntuu, että mihinkään ihmisryhmään ei kohdistu niin paljon vihaa ja ennakkoluuloja kuin nepsyihin ja heidän vanhempiin. Näkeehän sen tässäkin ketjussa. Osan mielestä kaikki nepsyt on väkivaltaisia häiriköitä, jotka pitää siirtää pois yhteiskunnasta. Minne ne nepsyt, jotka ei häiriköi pitäisi laittaa, jos vaihtoehtona on häiriköiden tarkkis tai kehitysvammaisten apukoulu? Kai heilläkin oikeus olisi opiskella. Osan mielestä kaikki nepsyt pitää tappaa. Lisäksi vanhemmissa ja kotioloissa on oltava AINA vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että esimerkiksi ADHD:n lääkehoito parantaisi oppimistuloksia. Esimerkiksi plasebokontrolloidun tutkimuksenThe effect of stimulant medication on the learning of academic curricula in children with ADHD: A randomized crossover study mukaan metyylifenidaatilla hoidetut ADHD-diagnoosin saaneet lapset eivät suoriutuneet akateemisesti paremmin kuin plasebolle satunaistetut, joskin he istuivat kiltimmin pupletissaan. Pitkällä aikavälillä ADHD-diagnoosi ja siihen liittyvä hoito oli vuonna 2022 tehdyn seurantatukimuksen&
Kiitos tästä pitkästä ja asiantuntevasta selvityksestä. Sanoohan sen järkikin, että mitään "älykkyyspillereitä" ei ole olemassakaan. Ihmisen älykkyys on pitkälti geneettistä, eikä mikään lääkeaine (tai huume) voi tehdä tomppelista älykästä. Asia on erikseen, että jos aivoissa on häiriö, lääke voi auttaa keskittymään paremmin ja silloin ihminen ns. saa sen oman
Ei kai kukaan luulekaan, että adhd-lääke vaikuttaa älykkyyteen? Ylipäänsä kun ADHD ei vaikuta älykkyyteen niin kuin osa tuntuu kuvittelevan. Mutta parantanut keskittymiskyky tietenkin helpottaa esimerkiksi opiskeluja.
En ymmärrä tätä joidenkin vanhempien asennetta, jonka mukaan koko maailmaa pitäisi muuttaa heidän epätyypillisen lapsensa mukaiseksi. Kuormittuu tai ei saa pakene tai taistele reaktioita tai ei, tämä on se maailmassa nissä niiden nepsyjenkin on elettävä ja siihen on sopeuduttava. Jos vanhempi sielltä taistelee maailmaan lapsensa mukaiseksi niin ei ole ihme, että lapsi alkaa myös väkivaltaiseksi. Hänellehän on annettu lupa olla sopeutumatta ja taistella.
Kyllä on sen halvaantuneenkin vaan ruvettava kävelemään. Ei muuta maailmaa voi vaatia sopeutumaan, että pyörätuolilla pitäis pystyä liikkumaan.
Käytösongelmat ovat hieman eri asia kuin fysiologi
Oma "puolustelu" johtuu ainakin siitä, että minusta tuntuu, että mihinkään ihmisryhmään ei kohdistu niin paljon vihaa ja ennakkoluuloja kuin nepsyihin ja heidän vanhempiin. Näkeehän sen tässäkin ketjussa. Osan mielestä kaikki nepsyt on väkivaltaisia häiriköitä, jotka pitää siirtää pois yhteiskunnasta. Minne ne nepsyt, jotka ei häiriköi pitäisi laittaa, jos vaihtoehtona on häiriköiden tarkkis tai kehitysvammaisten apukoulu? Kai heilläkin oikeus olisi opiskella. Osan mielestä kaikki nepsyt pitää tappaa. Lisäksi vanhemmissa ja kotioloissa on oltava AINA vikaa.
Luulisi, että on selvää, ettei tässä ketjussa puhuta yhdestäkään nepsystä, joka ei häiriköi. Onko ihmisillä jotain vikaa luetunymmärryksessä?
Tismalleen samaa mieltä.