Lue keskustelun säännöt.
Kun aikuinen lapsi ei tule toimeen miesystäväni kanssa
26.05.2024 |
Poika on 19-vuotias ja tavanneet uuden mieheni kanssa muutamia kertoja. Mies on aikuisen lailla ottanut pojan vastaan avoimin mielin ja ollut kaikin puolin lojaali. Poika on ollut alusta saakka jotenkin vastahankaan ja tunnistan olemuksesta, ettei heillä synkkaa.
Ovat eri luontoisia, sen tunnistan suoraan. Mutta kuinka pitkälle tilanteessa pitää myötäillä poikaa? Hän osoittaa hiekan kaikkitietävillä ja näsäviisailla kommenteilla miehelle, ettei ole hänen kanssaan asioista samaa mieltä. Ja että jotenkin tietäisi asiasta kuin asiasta paremmin ja yrittää ottaa jonkinlaista henkistä niskaotetta miehestä.
Rehellisyyden nimissä mies on yrittänyt parhaansa, ollut lojaali poikaa kohtaan, tarjonnut apuakin, mutta poika ei osoita minkäänlaista arvostusta tai kunnioitusta. Ikäänkuin olisi päättänyt ettei aio tulla miehen maksaa toimeen, syystä tai toisesta
Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä?
Kommentit (132)
Kuinka mones "uusi mies" tuo sitten on? Ei ihme, että teini oireilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
19-vuotias ei ole aikuinen. Ja poika on selvästikin mustasukkainen äidistään.
Vierailija kirjoitti:
Huonoa käytöstä perusteetta ei tule sietää yhtään. Poika on aikuinen vaikka vielä nuori.
Ottaisin pojan ihan aikuiseen keskusteluun, ensin kahden. Selität että sinullakin on oikeus seurustella ja olet onnellinen miehen kanssa. Kysyt miksi poika ei hänestä pidä, onko joku syy. Jos on joku syy, juttele siitä. Jos vain kiukuttaa että seurustelet, kerrot että toivot hänen olevan kohtelias.
Aikuisen lapsen kanssa kyllä pystyy puhumaan, jos lapsi nyt jotenkin normaali on, ja aikuisella on vastuu käytöksestään ja tunteistaan.
A) pojan ei tarvitse pitää miehestä
B) pojan ei tarvitse viettää miehen kanssa aikaa
C) poika voi kyseenalaistaa ja olla eri mieltä aivan vapaasti
"Hän osoittaa hiekan kaikkitietävillä ja näsäviisailla kommenteilla miehelle, ettei ole hänen kanssaan asioista samaa mieltä. "
Mitä ihmettä nyt taas? Haluatko kieltää pojalta hieman näsäviisaan kommentoinnin.
Ei ihme, että nuorten itsetunto on murskattu.
Vierailija kirjoitti:
Nuori mies ja vasta pari kertaa tavanneet. Vähän nyt rennompaa asennetta.
Tosiaan! Ei kai nuori heti kapsahda uuden isäpuolen kaulaan, ja kysy saako sanoa isiksi? Ap ei edes kerro monesko isäpuoliehdokas tämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vaivaista kertaa tavanneet? Katsokaa rauhassa pari vuotta, jospa se siitä sitten.
No parin kerran kohdalla pitäisi olla vielä avoimin mielin ja vähän vieraskoreuttakin. Aika huolestuttavaa päättää ettei pidä jostakusta ja olla antamatta mahdollisuutta.
Eikö nykyään lapset ja nuoret saa päättää omia tunteitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vaivaista kertaa tavanneet? Katsokaa rauhassa pari vuotta, jospa se siitä sitten.
No parin kerran kohdalla pitäisi olla vielä avoimin mielin ja vähän vieraskoreuttakin. Aika huolestuttavaa päättää ettei pidä jostakusta ja olla antamatta mahdollisuutta.
Tämä tilannehan ei ole mikään normaali vuorovaikutustilanne, vaan lapsen äidillä on uusi miesystävä. Ymmärrät miten isosta asiasta kyse, jos olet vähänkään lukenut psykologiaa. Voihan olla, että nuori suree vielä omien vanhempiensa eroa.
19v ei ole vielä lähellekään aikuinen vaikka täysi-ikäinen onkin, vaan aivot ja tunne-elämä on vielä kehitysvaiheessa ja ns. pahasti kesken. Tämä ei ole huolestuttavaa vaan normaalia. Aikuisen miehen luulisi ymmärtävän eroperheen poikaparkaa ja kestävän vähän jopa kiukuttelua. Ap:n kertomuksessa ei ollut mitään oikeaa kamalaa käytöstä nähtävissä.
Aika auttanee, mutta aikuisen pitää ottaa aikuisen vastuu! Uusperheissä tai sen yritelmissä on aina isot haasteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoa käytöstä perusteetta ei tule sietää yhtään. Poika on aikuinen vaikka vielä nuori.
Ottaisin pojan ihan aikuiseen keskusteluun, ensin kahden. Selität että sinullakin on oikeus seurustella ja olet onnellinen miehen kanssa. Kysyt miksi poika ei hänestä pidä, onko joku syy. Jos on joku syy, juttele siitä. Jos vain kiukuttaa että seurustelet, kerrot että toivot hänen olevan kohtelias.
Aikuisen lapsen kanssa kyllä pystyy puhumaan, jos lapsi nyt jotenkin normaali on, ja aikuisella on vastuu käytöksestään ja tunteistaan.
A) pojan ei tarvitse pitää miehestä
B) pojan ei tarvitse viettää miehen kanssa aikaa
C) poika voi kyseenalaistaa ja olla eri mieltä aivan vapaasti
A) Ei niin, silti aikuinen ihminen lähtökohtaisesti yrittää pitää lastensa/vanhempiensa puolisoista
B) Jännä silti, että esim kyydit eri paikkoihin kelpasivat mainiosti
C) Tämä on totta, ja eri mieltä oleminen ei ole hyvä eikä paha asia. Silti pojalla ei esimerkiksi ole oikeutta mielipiteeseen siitä, saako hänen vanhempansa seurustella. Se on kontrollointia, ei normaalia mielipideasiaa.
Miten ap voi sanoa, että ei tule toimeen, kun on vasta muutaman kerran tavanneet. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihan normia on tuollainen nuorukaisen "näsäviisastelukin". Äitylillä taisi olla kovat odotukset. Hiljaa hyvä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vaivaista kertaa tavanneet? Katsokaa rauhassa pari vuotta, jospa se siitä sitten.
No parin kerran kohdalla pitäisi olla vielä avoimin mielin ja vähän vieraskoreuttakin. Aika huolestuttavaa päättää ettei pidä jostakusta ja olla antamatta mahdollisuutta.
Eikö nykyään lapset ja nuoret saa päättää omia tunteitaan?
Etkö nyt tosiaan ymmärrä, että tunteita saa olla mutta vastuu omasta käytöksestä on silti jokaisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vaivaista kertaa tavanneet? Katsokaa rauhassa pari vuotta, jospa se siitä sitten.
No parin kerran kohdalla pitäisi olla vielä avoimin mielin ja vähän vieraskoreuttakin. Aika huolestuttavaa päättää ettei pidä jostakusta ja olla antamatta mahdollisuutta.
Eikö nykyään lapset ja nuoret saa päättää omia tunteitaan?
Tää voi olla isäpuoli nro 7. Jos nuori vierastaa uutta ihmistä, niin kyllä nuorekin kotirauhaa täytyy kunnioittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoa käytöstä perusteetta ei tule sietää yhtään. Poika on aikuinen vaikka vielä nuori.
Ottaisin pojan ihan aikuiseen keskusteluun, ensin kahden. Selität että sinullakin on oikeus seurustella ja olet onnellinen miehen kanssa. Kysyt miksi poika ei hänestä pidä, onko joku syy. Jos on joku syy, juttele siitä. Jos vain kiukuttaa että seurustelet, kerrot että toivot hänen olevan kohtelias.
Aikuisen lapsen kanssa kyllä pystyy puhumaan, jos lapsi nyt jotenkin normaali on, ja aikuisella on vastuu käytöksestään ja tunteistaan.
Meinaat oikeasti, että äidin tulee tiukata lapselleen "minulla on oikeus olla onnellinen" ? Eli viesti on, että jos sinä nyt osoitat mieltäsi, äitisi ei enää ole onnellinen, ja se on lapseni sinun vikasi? Huh, eipä ihme miten paljon nykyisin on onnettomia ihmisiä, jos vanhempi ei ymmärrä mitä vanhempana olo merkitsee...
Omat loputtomat oikeudet vanhemmuuden velvollisuuksien ohi ja itsekkyys, se on uusi hyve!
Siitä olen samaa mieltä, että asiasta on hyvä keskustella lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Vuorovaikutustaidot eli ei pakoteta, ei kielletä toisen tunteita. Anna tilaa ja anna sen pojan olla. Ei hänen ole mikään pakko olla mielissään tai tykätä siitä miehestä. Kun hän saa tilaa ja rauhaa, voi tunne muuttua. Etenkään ei pidä käydä moittimaan toista siitä, että ei tykkää. Mitään muutahan tuokaan poika ei ole tehnyt. Tunne ei muutu käskyttämällä."
Ja kuitenkin se poika halusi mm. kyytejä tältä miesystävältä. Että vähän tuntuu nyt neuvosi ristiriitaiselta tilanne huomioiden.
Mies tarjosi kyytejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori mies ja vasta pari kertaa tavanneet. Vähän nyt rennompaa asennetta.
Tosiaan! Ei kai nuori heti kapsahda uuden isäpuolen kaulaan, ja kysy saako sanoa isiksi? Ap ei edes kerro monesko isäpuoliehdokas tämä on.
Ja mitään välimuotoa kuten "normaali, kohtelias käytös" ei tietenkään ole. 🤦
19-vuotias nuorimies on vielä ihan raakile kehitykseltään. Ollaan kyllä täysikäisiä, mutta mielipiteet ja asenteet saattavat olla joillakin vielä lähempänä teini-ikää. Sitten kun hänellä tulee 24-25 vuotta täyteen, sen jälkeen alkaa näkyä aikuisuus ja kypsyminen. Ei hänen tarvitse olla miesystäväsi kanssa kaveri, joten antakaa tilaa älkääkä yrittäkö väkisin, ja voisit tavata poikaasi yksinkin. Jos hän ei asu vielä omillaan, ehkä olisi aika muuttaa. Mielipide-eroihin en kiinnittäisi suurta huomiota. Esimerkiksi oma poikani oli tuossa iässä jopa vaikeampi, kuin teininä, mutta hänestä on kuoriutunut erittäin fiksu aikuinen mies. En silti käy hänen kanssaan väittelemään mistään vähänkään tulenarasta aiheesta, koska tiedän olevani alakynnessä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoa käytöstä perusteetta ei tule sietää yhtään. Poika on aikuinen vaikka vielä nuori.
Ottaisin pojan ihan aikuiseen keskusteluun, ensin kahden. Selität että sinullakin on oikeus seurustella ja olet onnellinen miehen kanssa. Kysyt miksi poika ei hänestä pidä, onko joku syy. Jos on joku syy, juttele siitä. Jos vain kiukuttaa että seurustelet, kerrot että toivot hänen olevan kohtelias.
Aikuisen lapsen kanssa kyllä pystyy puhumaan, jos lapsi nyt jotenkin normaali on, ja aikuisella on vastuu käytöksestään ja tunteistaan.
A) pojan ei tarvitse pitää miehestä
B) pojan ei tarvitse viettää miehen kanssa aikaa
C) poika voi kyseenalaistaa ja olla eri mieltä aivan vapaasti
A) Ei niin, silti aikuinen ihminen lähtökohtaisesti yrittää pitää lastensa/vanhempiensa puo
Miksi nuoren pitäisi pitää äitinsä uudesta puolisosta, jos tämä on vaikka rikkonut ydinperheen ja vienyt isän paikan? Todella outoa vaatia tällaista. Kaikille ei vaihtuvat isä- tai äitipuolet ole normaali asia, itse asiassa aika harvalle nämä on kiva juttu, vaikka lapsi sopeutuukin ja muuta äitiä miellyttääkseen väittäisi.
Auttaisiko oikea kohtaaminen?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä itsekkäitä vanhempia.
Joo. Ap:lla pitäisi olla pojalleen palvonta-alttari kuten minulla on! En ajattele päivisin mitään muuta kuin nelikymppistä aikuista lastani!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vaivaista kertaa tavanneet? Katsokaa rauhassa pari vuotta, jospa se siitä sitten.
No parin kerran kohdalla pitäisi olla vielä avoimin mielin ja vähän vieraskoreuttakin. Aika huolestuttavaa päättää ettei pidä jostakusta ja olla antamatta mahdollisuutta.
Eikö nykyään lapset ja nuoret saa päättää omia tunteitaan?
Etkö nyt tosiaan ymmärrä, että tunteita saa olla mutta vastuu omasta käytöksestä on silti jokaisella.
Kyseessä.oli vähän näsäviisas puhe.
Hui kauheeta.
Nojoo, teinit ja ehkä myöhäisteinitkään eivät oikein tykkää kenestäkään vieraista aikuisista. Että jos nyt jotenkuten osaa kohteliaan neutraali olla, se riittää. Tietysti jos ilkeilee ihan tietoisesti, se on asia mistä kannattaa ihan keskustella pojan kanssa ja esittää toive, että purkaa negatiivisia tunteitaan sinun kanssasi, ei syyttömään ihmiseen.