Miksi ambulanssihenkilöt on aina niin epäkohteliaita.
Olen pari kertaa mennyt yöllä avaamaan heille alaoven, kun ovat tulleet hakemaan jotain jostain asunnosta. Riuhtaisevat oven kädestä eivätkä edes kiittele, hätistelevät vaan pois tieltä. Luuleeko ne oikeasti, että olen joku pikaliikkuja?
Kerran ajoin äidin luo ja varmistelin vaan, että ovatko menossa siihen ja siihen huoneistoon, kun osuin samaan aikaa paikalle. Töykeesti vaan, ettei kuulu kenellekään eivätkä kuunnelleet, kun yritin selittä, että äitini oli soittanut ambulanssi. Menivät vaan takasin autoon ja siirtyivät takapihan puolelle. Minä menin etuovesta rappuun ja avaamaan takaoven heille. Edes silloin ei mitään kiitosta tai noteeraaneet mitenkään, että itse asiassa autan heitä. Nimitaulusta katsoivat kerroksen, vaikka minä olisin voinut sen heille kertoa. Tuntui jotenkin koomiselle, että menin samalla hissillä saman oven taakse avaimien kanssa ja he soittavat ovikelloa.
Kommentit (102)
Kerran ollut ambulanssissa. Jäi traumat kun henkilökunta kuiski minusta keskenään siinä vieressä. Kuulin kaiken.
Paras oli kun vanha äitini oli kaatunut, niin ärtynyt ambulanssikuski kädet lonkilla viisasteli "no? meinaatsä jäädä siihen lattialle asumaan vai?" No kun ei päässyt ylös ja jalka oli murtunut, siksihän se ambulanssi kutsuttiinkin. Tsiisus.
Mä soitin miehelle ambulanssin viime syksynä, oli ensimmäinen kerta. Kello oli n. 4 aamulla.
Eniten tuosta jäi mieleen että onpa iso jättiläinen kun tulivat ovesta sisään. Oli mies ja nainen ja se mies oli varmaan 2m pitkä ja se työasu yllä ja maiharit. Kissakin pelästyi hirveästi 😊.
Kaikki meni hyvin, olin niin helpottunut ja kiitollinen kun tulivat nopeasti. En osaa ajatella oliko töykeyttä tms.
Lähtiessä sanoi tää nainen että Meilahteen viemme miehesi. Eli Helsingistä mun kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Soiten lansseissa Keski-Pohjanmaalla on erittäin tylyt hoitajat. Ei käytöstapoja. N34
Ikävä kuulla. Kieltämättä täällä muuallakin Suomessa käy välillä mielessä, että muistuttavat enemmänkin stressaantuneita poliiseja. Olen itsekin todistanut epäkorrektia käytöstä jopa potilaita kohtaan. Toki hoitotyö ensihoidossa on sen luontoista, että akuutissa tilanteessa on tärkeää toimia määrätietoisesti. Epäasiallinen käytös ei toki ole eettistä. Psyk.sh.
Ensihoitajissa on kuulemma moninverroin enemmän narsistisia psykopaatteja kuin muissa ammateissa; tämä on ihan tutkittu juttu. Asiaa selitettiin sillä tavalla, että vain riittävän kylmäverinen ihminen voi toimia ammatissa, jossa joutuu kohtaamaan hyvinkin karmeita tilanteita. Tunteilu ja empaattisuus eivät sovi kuvioon.
Mä olen vanhuspuolella töissä ja joistakin ensihoitajista huomaa, että heitä suoraan sanottuna veetuttaa tulla katsomaan vanhusten tilannetta. Ei me sitä ambulanssia huvikseen soiteta hoivakotiin. Nämä ylimieliset haluaisi hoitaa vain kaikkia jänniä juttuja selvästi ja vanhukset on tylsiä tapauksia. Eräs ensihoitaja tiuski myös työparilleen ja mukana olleelle opiskelijalle. Mahtoi työparilla ja opiskelijalla olla kiva työvuoro tuon tyypin kanssa.
Jotkut ensihoitajat on taas sitten aivan mahtavia. Suurin osa on asiallisia, mutta ikävä kyllä joukkoon mahtuu myös noita ylimielisiä.
Olen muutaman kerran soittanut iäkkäälle vanhemmalleni ambulanssin Helsingissä. Olemme aina saaneet hyvää, laadukasta ja ammattitaitoista hoitoa ja kohtelua. Jokaisella kerralla on ollut todellinen hätätilanne. Hätätilanteessa ei ole aikaa ylimääräiseen keskusteluun. Jokainen minuutti on tärkeä.
Olen miettinyt samaa! Miksi hoitohenkilökunta (ambulanssihoito ja ajanvaraushenkilökunta pääasiassa) ovat ynseitä ja sillä asenteella liikkeellä, että miksi soitit meille, soitit ihan varmasti turhaan? Siis huolimatta siitä, että olen aina kohtelias ja asiallinen heitä kohtaan.
Parempi vaan ilmeisesti ilmestyä päivystykseen ilman ilmoituksia, koska siellä kuitenkin henkilökunta osaa olla kohteliasta kiireestä huolimatta.
Vuosien aikana on sekä työn puolesta että siviilissä tullut soitettua 112/ensihoito paikalle mitä moninaisimmissa tilanteissa. Koskaan ei ensihoidon palvelu tai käytös ole ollut epäasiallista vaan aina on homma toiminut kuin junan vessa. Joskus tulee mieleen että se oma asenne, käytös ja toiminta kyseisessä tilanteessa voi olla varsin ratkaiseva tekijä, vanhat sanonnat "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" ja "sitä saa mitä tilaa", kun tuntuvat pitävän paikkansa varsin hyvin.
Luin vain otsikon, en jaksa kommentteja lukea. Mulla on useita kokemuksia erittäin töykeistä ambulanssihenkilöistä. Pari kertaa kadulla joutunut soittamaan ja olen koko ajan tehnyt, mitä häkessä neuvotaan siihen asti, kun ambulanssi paikalla. En jää selittelemään ja ihmettelemään vaan siirryn välittömästi sivuun ja poistun paikalta. Kerran erehdyin lyhyesti sanomaan jotain potilaaseen liittyen, sain sen verran töykeän vastauksen, että ymmärsin totisesti paikkani.
Ymmättän, että eivät tarvitse ulkopuolisten apua, mutta voisivat sanoa edes kiitos, kun itse on rauhoitellut potilasta ja sisimmässä ollut vähän kauhuissaan miten tässä käy.
Ihmetten, ettei tästä puhuta enempää julkisuudessa, kun melkein kaikilla on samanlaisia vastaavia kokemuksia näistä ylimielisistä täynnä itseään olevista tyypeistä. Inhimmillisyys, sitä ei löydy. Useimmat nuorehkoja kukonpoikia.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse Helsingistä/pk-seudusta/jostain muusta isosta kaupungista ap?
pk-seutu
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitajissa on kuulemma moninverroin enemmän narsistisia psykopaatteja kuin muissa ammateissa; tämä on ihan tutkittu juttu. Asiaa selitettiin sillä tavalla, että vain riittävän kylmäverinen ihminen voi toimia ammatissa, jossa joutuu kohtaamaan hyvinkin karmeita tilanteita. Tunteilu ja empaattisuus eivät sovi kuvioon.
Kyllä sama ihminen voi olla sekä empaattinen että rationaalis-looginen, jokainen voi halutessaan käyttäytyä hyvin.
Psykopaattien aivot tarvii enemmän stimulaatiota ja ambulanssiin joutuvat asiakkaat tavataan vain lyhyesti, joten siinä on paikka purkaa katkeruutta. Myös dynamiikka työparin kanssa vaikuttaa. Myös esimiehen työnohjaus, yleinen tunnelma.
Tuskin leuhkempaa ammattikuntaa on. Käytöstavat eivät koske heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vuosien aikana on sekä työn puolesta että siviilissä tullut soitettua 112/ensihoito paikalle mitä moninaisimmissa tilanteissa. Koskaan ei ensihoidon palvelu tai käytös ole ollut epäasiallista vaan aina on homma toiminut kuin junan vessa. Joskus tulee mieleen että se oma asenne, käytös ja toiminta kyseisessä tilanteessa voi olla varsin ratkaiseva tekijä, vanhat sanonnat "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" ja "sitä saa mitä tilaa", kun tuntuvat pitävän paikkansa varsin hyvin.
On eri asia soittaa lanssi vieraalle kuin omalle rakkaalle. Kukaan ei voi tarkkaan tietää miten omassa hädässä toimii. On toki ihmisiä jotka ei kykene rakastamaan.
Siinähän se on, kun koko ambulanssin tilaaminen johtuu yleensä ihmisen sairauskohtauksesta ja se on pelottava tilanne. Valtaosa ihmisistä ei varmaan soita ambulanssia kuin oikeasti hätätilanteessa. Niin minäkin tein, kun äidilleni jouduin soittamaan. Tulivat jo sisälle kiukkuisen oloisena, vastasin parhaani mukaan, mitä kysyivät. Alkoivat valmistella autoon siirtymistä, ja toinen tiuskaisi, pakkaa tavaroita. Olin niin kauhuissani, ettei päässä liikkunut mitään ja kysyin, mitä tavaroita. TAVAROITA, oli vastaus. Tietysti tarkoitti kai hammasharjaa jne. Jotain laitoin laukkuun, lähtivät sanomatta sanaakaan.
Siihen jäin seisomaan, ei nuo varmaan pysty edes tajuamaan, mikä hätä omaisella on. Edes yksi ystävällinen sana rauhottaisi. Äiti selvisi.
Vierailija kirjoitti:
Ensihoitajissa on kuulemma moninverroin enemmän narsistisia psykopaatteja kuin muissa ammateissa; tämä on ihan tutkittu juttu. Asiaa selitettiin sillä tavalla, että vain riittävän kylmäverinen ihminen voi toimia ammatissa, jossa joutuu kohtaamaan hyvinkin karmeita tilanteita. Tunteilu ja empaattisuus eivät sovi kuvioon.
"Narsistisia psykopaatteja"? Ai että oikein monin verroin enemmän kuin muissa ammateissa? Noilla diagnooseilla harva kykenee opiskelemaan ja toimimaan missään ammatissa.
Kyllähän tuo lähtee jo ihan opiskelija valinnoista. Opiskelijaksi on turha valita ihmistä joka ei osaa pitää tunteita erossa työstä.
Valitettavasti on huonoja kokemuksia. Töissä ollessa monesti kun tajuaa, että pitää soittaa lanssi, alkaa jo etukäteen ketuttaa. Lähinnä kun tietää että todennäköisesti joutuu vääntää rautalangasta, että kuuluuko lanssin viedä sairaalaan sekavan, muistisairaan, verenohennuslääkkeitä syövän ja päänsä lyöneen asiakkaan vai pärjäisköhän tuo taksissa..
Vierailija kirjoitti:
Kerran olen törmännyt miellyttävään ambulanssihenkilöstöön, mutta pääsääntöisesti käyttäytyvät ylimielisesti. Heidän lähtökohtansa on, että ambulanssi on aina soitettu turhaan paikalle, eikä ainakaan sairaalaan kuljetus ole tarpeen. Jos lääkäri ohjeistaa heitä tuomaan potilaan sairaalaan, niin osoittavat tästä mieltään potilaalle ja pyörittelevät silmiään.
Onpas mulla ollu sitten hyvä säkä kun olen lukuisia kertoja soittanut lanssin itselleni delikan tai hyvin pahojen vieroitusoireiden takia eivätkä KERTAAKAAN ole olleet epäystävällisiä, naispuoliset olleet jopa ystävällisiä. Kerran eivät vieneet sairaalaan kun puhalsin liikaa promilleja ja totesivat ettei voida lääkitä noilla promilleilla. Helsingissä asun.
Jos kerran itse näit suojien lentelevän sinne tänne, miksi et itse kerännyt niitä pois raapimasta äitiäsi?