Miksi ambulanssihenkilöt on aina niin epäkohteliaita.
Olen pari kertaa mennyt yöllä avaamaan heille alaoven, kun ovat tulleet hakemaan jotain jostain asunnosta. Riuhtaisevat oven kädestä eivätkä edes kiittele, hätistelevät vaan pois tieltä. Luuleeko ne oikeasti, että olen joku pikaliikkuja?
Kerran ajoin äidin luo ja varmistelin vaan, että ovatko menossa siihen ja siihen huoneistoon, kun osuin samaan aikaa paikalle. Töykeesti vaan, ettei kuulu kenellekään eivätkä kuunnelleet, kun yritin selittä, että äitini oli soittanut ambulanssi. Menivät vaan takasin autoon ja siirtyivät takapihan puolelle. Minä menin etuovesta rappuun ja avaamaan takaoven heille. Edes silloin ei mitään kiitosta tai noteeraaneet mitenkään, että itse asiassa autan heitä. Nimitaulusta katsoivat kerroksen, vaikka minä olisin voinut sen heille kertoa. Tuntui jotenkin koomiselle, että menin samalla hissillä saman oven taakse avaimien kanssa ja he soittavat ovikelloa.
Kommentit (102)
Mä olen kerran soittanut ambulanssin meille kotiin läheisen saatua sairauskohtauksen ja oma kokemukseni on kyllä aivan toisenlainen. Olivat ystävällisiä, asiallisia, selkeitä, tosin tietysti täysin työhönsä keskittyneitä - osa porukasta hoiti potilasta, kenttäjohtaja jututti minua. Ihan täyden kympin saivat suorituksestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo lähtee jo ihan opiskelija valinnoista. Opiskelijaksi on turha valita ihmistä joka ei osaa pitää tunteita erossa työstä.
Sitten on kyllä monesti valinnat menneet pileen, jos osoittaa epäystävällisiä tunteita kuten välinpitämättömyyttä. Ymmärrän ettei noi voi alkaa nyyhkimään tms., mutta käyttäytyä voi silti asiallisesti ja huomioida, että se on monellekin ASIAKKAALLE tukala paikka ja vieras tilanne, moni on peloissaan, toiset lamaantuu. Eihän se asiakkaan ole tarvinnut käydä mitään ambulanssin kutsunta kurssia.
Ei ne asiakkaat palkkaa tai arvioi sitä kuka on sopiva työhön. Siihen valintaan vaikuttaa huomattavasti enemmään se millaisia työntekijöitä työnantajat haluaa. Eikä se ystävällisyys työntantajilla ole ensimmäisenä vaatimuslistalla vaan se että työ tehdään mahdollisimman tehokaasti eikä jäädä jaarittelemaan tunteista.
Tehokas työ ote ja töykeys, ylimielisyys ja suoranainen v ittuilu on aivan eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on useinkin hengenpelastustehtävä, ajattelepa sitä.
Kuten aiemmin on kerrottu, kysymys on työohjeista, kiireellisistä toimenpiteistä, hengen pelastamisista, opituista hyvistä rutiineista, tavoista, esimerkiksi ei voida jäädä neuvomaan, tunnetaan ihmisten tavat, joista osasta voi olla suurta haittaa pelastustyössä jne.
Kun on kiire, ei silloin voida jäädä ohjeistamaan, topakalla lauseella tie aukeaa, selvällä käskyllä se jurnuttajakin tajuaa väistää, mitä lyhyempi käsky, sitä tehokkaampi se usein on.
Ja sitten vielä huonokuuloiset, vanhukset, lapset jne., jotka eivät tiedä tai osaa käyttäytyä tilanteessa, vaan vaativat erityishuomiota potilaan kustannuksella.
Autat asiaasi paljon enemmän, kun olet äärimmäisen selkeä ja lyhytsanainen puheessasi, jätät turhat selitykset pois ja annat ammattilaisten kysyä, jos tarvetta on. Ja olet sitten muuten poissa tieltä ja hiljaa.
Jep. Ne mitä olen nähnyt pyrkivät vaan nopeasti kohdehenkilön luokse katsomaan tilanteen. Olisi hukkaan heitettyä aikaa ja tarmoa alkaa heittämään small talkkia ohikulkijoiden kanssa. Jonkun mielestä varmaan epäkohteliasta, mutta minun mielestä tekevät ihan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi hyvää kokemusta ja yksi tyly. Hyvät kokemukset koskivat omaa tarvettani (harrastustapaturma ja synnytys) ja tyly juoppojen kännissä toisilleen aiheuttama tapaturma.
Jos olisin itse ensihoitaja, olisin varmaan kokemuksen karttuessa helposti tyly silloin kun käynti on turha tai omaa syytä (päihteet). En pidä muutenkaan hössöttävistä ihmisistä, joten varmaan puhuisin mahdollisimman vähän ensihoitajana jos joku tulee kyselemään/neuvomaan/muuten olemaan tiellä tehtävässä. Jos nimittäin olet liian kiltti ja vastailet, alkavat ihmiset todella helposti höpöttämään lisää eivätkä tajua, ettei siinä tilanteessa hoideta heidän tunteitaan vaan sitä apua tarvitsevaa kohdetta.
Ja joskus se heidän ihmisistä tekemänsä arvottaminen ja oletukset eivät ole sinne päinkään. Jouduin kerran soittamaan ambulanssin miehelleni kotiin kun hän oli lyönyt päänsä. Oli jo myöhä, mutta keskellä työviikkoa, olemme tavallisen tylsä keski-ikäinen aviopari, eikä asiaan liittynyt päihteitä vaan liukastuminen. Heti oven avaamisesta lähtien huudettiin, komenneltiin (huutamalla parin sanan käskyjä) kuin jotain kännistä öykkäriä joka ei kuule eikä ymmärrä, ei kuunneltu mitään mitä olisin tapahtumasta kertonut toiselle samalla kun työparinsa tutki miestäni vaan ei edes katsottu päin. Yrittivät mieheltäni kysellä mitä oli tapahtunut, mutta hänellä oli aivotärähdys eikä meinannut muistaa mitään, edes sitä kun oli tajuttomana. Minä olin se joka näin tapahtuneen, soitin hätäkeskukseen kun hän ei pysynyt hereillä, ja hoidin häntä sen tunnin kunnes he tulivat paikalle, mutta tietysti ansaitsen vain törkeää kohtelua. Olin rauhallinen, olin kirjoittanut odottaessani tapahtumat vielä ylös (kaikki tajunnan muutokset minuutilleen) ja seurannut mm. hänen pulssiaan ym. kirjaten nämäkin ylös, en siis ollut hysteerinen enkä missään vaiheessa myöskään tiellä. Siinä tilanteessa kokemus oli kamala, etenkin niin huolissaan ja omassa kodissa. Mutta huvittavaa oli silti se, miten heidän käytöksensä muuttui kuin napin painalluksesta kun heillekin noin puolen tunnin päästä selvisi, että olemme selvin päin, naimisissa, töissä, ja kyse oli liukastumisesta. Sitten oltiin kohteliaita, ei toki anteeksi pyydetty, mutta nyt puhuttiin asiallisesti, katsottiin silmiin ja kohdeltiin kuin ihmistä. Törkeämpi osapuoli oli naispuolinen.
Kerran tapailin vähän aikaa yhtä miespuolista ensihoitajaa. Luuli olevansa joku Rambo ammatinsa takia.
Olen sairaanhoitaja ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että vituttaa kaikkein eniten juuri ensihoidon kutsuminen tai kiirreettömän ambulanssisiirron pyytäminen. Paikalle saapuu nämä jumalasta seuraavat tiuskimaan. Eivät kunnioita meitä muita ammattilaisia, eivät usko mitään tietoa, mitä ollaan kerätty ennen heidän saapumista (mittaukset, kliininen tutkiminen) ja asiakkaille jää usein todella turvaton ja paska fiilis heidän käsissään. Joku ihan selkeä lonkkamurtuma saadaan näyttämään siltä, että ainakaan kohteessa olevat ammattilaiset eivät tiedä mistään mitään, mutta pitkin hampain voidaan "varmuuden vuoksi" siirtää päivystykseen. "Tämä tulee sitten bumerangina takaisin".... Ei tullut, koska leikattiin se hemmetin lonkkamurtuma.
Lääkäri joutunut perumaan purjehdusreissun ja se ärsyttää.
Pari juttua puolesta ja vastaan. Yksityisyys on lyöty nyrkillä ambulanssi-ihmisten päähän. Puhu niin vähän kuin mahdollista, muista tietoturva. Ulkopuoliset pois, kun työkaveri tutkii potilasta. Joo joo, ei mitään, kiitos vain, hei hei, anna mä suljen tän oven.
Tiedätkö että ei ole suoranaista epäkohteliaisuutta tai tarkoituksella töykeyttä, mutta meillä voi olla jopa 7 lähtöä, jokaisessa paikassa samoja profiileja, hätääntyneisyyttä, uteilaisuutta, kiitosta odottava avusta, ammattia kuolaava sivullinen, siinä samalla pitää suojella potilaan yksityisyyttä, joku kuitenkin on kuvaamassa. Tai kotona vihainen räksyttävä koira joka puraisee lahkeesta, hystyeerisesti itkevä puoliso/lapset. Pari tätiä hössöttämässä ympärillä, eläkkeellä olevat sairaanhoitajat yleensä onneksi muistavat kyllä työroolinsa ja ovat hiljaa jne.
Mutta siis, muistakaa että kaikkein paras tilanne olisi jos paikalla olisi yksi tai kaksi potilaan lisäksi, toinen opastaa, neuvoo lääkitykset, soiton syyt, taustaa potilaasta. toinen pitää uteliaat / eläimet / omaiset - loitolla. Silloin me voimme tehdä työmme. Jos paikalla on esim onnettomuudess shokissa olevia ihmisiä, riittää kun joku soittaa häkeen (siis 112), että myös henkista apu tarvitsevia olisi onnettomuuspaikalla, apua saa kyllä.
Työstä tulee rutiinia ja ulkoisen silmin homma on välillä kylmää enemmän tai vähemmän ruumiiden kuljetusta, mutta sitä se paljolti on, MT-asiakkaitakin on nykyään paljon sydäri-vanhusten lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Pari juttua puolesta ja vastaan. Yksityisyys on lyöty nyrkillä ambulanssi-ihmisten päähän. Puhu niin vähän kuin mahdollista, muista tietoturva. Ulkopuoliset pois, kun työkaveri tutkii potilasta. Joo joo, ei mitään, kiitos vain, hei hei, anna mä suljen tän oven.
Tiedätkö että ei ole suoranaista epäkohteliaisuutta tai tarkoituksella töykeyttä, mutta meillä voi olla jopa 7 lähtöä, jokaisessa paikassa samoja profiileja, hätääntyneisyyttä, uteilaisuutta, kiitosta odottava avusta, ammattia kuolaava sivullinen, siinä samalla pitää suojella potilaan yksityisyyttä, joku kuitenkin on kuvaamassa. Tai kotona vihainen räksyttävä koira joka puraisee lahkeesta, hystyeerisesti itkevä puoliso/lapset. Pari tätiä hössöttämässä ympärillä, eläkkeellä olevat sairaanhoitajat yleensä onneksi muistavat kyllä työroolinsa ja ovat hiljaa jne.
Mutta siis, muistakaa että kaikkein paras tilanne olisi jos paikalla olisi yksi tai kaksi potilaan li
Muutkin alan ammattilaiset tekevät samojen ihmis ryhmien kanssa hommia menettämättä inhinmillistä työ otettaan.
Mä olen joutunut soittamaan ambulanssin myös useamman kerran, pari kertaa läheiselle ihmiselle ja pari kertaa tuntemattomalle. Aina olen ollut tyytyväinen ja ambulanssin henkilökunta on ottanut tilanteen haltuun ammattimaisesti.
Itse ajattelen, että ambulanssin henkilökunnan tehtävänä on pelastaa se loukkaantuneen tai sairastuneen ihmisen henki. Se on heidän ykkösprioriteettinsa ja kaikki muu, myös muiden paikalla olijoiden tunteet ja mielipiteet, ovat toissijaista. Jos he eivät ehdi sanoa kaunista sanaa, kommentoida tai lohduttaa, niin se johtuu vain siitä, että se ei ole heidän tehtävänsä. He hoitavat loukkaantuneen tai sairastuneen ihmisen siinä paikan päällä tai siirtävät, toivottavasti hengissä, seuraavan ammattilaisen hoiviin. Ja sen jälkeen jatkavat seuraavaan kohteeseen. Tätä 8-12 tuntia päivässä.
Ja koti voi jäädä sotkuun heidän jälkeensä, mutta he eivät ole mitään siivoojia. Samalla lailla se koti jää sotkuun kun hautausurakoitsija hakee vainajan kotoa tai poliisi tulee hakemaan rikollisen, eivät hekään jää siivoamaan sotkua (vainajasta valuneita nesteitä tai rikollisen kiinniottoa vastustellessa hajottamia asioita). Jos on hätätilanne, mitä ambulanssin kutsuminen on, niin silloin hyväksytään että se että tärkeintä on saada se hätätilanne hoidettua ja siitä voi seurata sotkua. Aina voi viedä itse potilaan taksilla tai omalla autolla myös ensiapuun.
Palstakirjoittelun perusteella vahva epäily että sairaankuljetusalalla vaihtuvuus suurta. Tai sitten mieli vääristyy ja päätyvät itse lataamon.
Itse tarvitsin ambulanssin apua muutaman kerran 2023, olivat muilla kerroilla kohteliaita, tosin kehtaskin yksi epäillä onko rauta myrkytys, kyllä on, lääkärin aiheuttama.. Toinen ensihoitaja taas oli sitä mieltä että rauta ei sovi kaikille, voi olla vaarallista kun isoilla annoksilla hoidetaan matalaa ferritiiniä JA TODELLAKIN VAIKKA OLISI MATALA FERRITIINI, VOI TERVEYS MENNÄ RAUDASTA PILALLE.. Syynä voi olla esim se että rauta imeytyy joillakin liian nopeasti.. Siitä voi tulla henkeä uhkaavia oireita, itselle tuli.Mayo clinic sivustolla on hyvä listä raudan sivuvaikutuksista. Anyway helvetin epäkohteliaita olivat yhdellä kertaa, varsinkin toinen niistä. Helppo isotella siinä mutta miten sit suu pannaan kun itselle tulee ikäviä rauta myrkytys oireita lääkärin määrämästä raudasta. 100mg kertaa 2 päivässä pilasi terveyteni ja koko vuoden jokaisen päivän 2023, hengitysvaikeuksia, rintakipuja, huimausta, liika hikoilua jne. Lähes kaikki oireet joko kadonneet tai lievittyneet kun en enää käytä mitään rautalisää, ruuasta saan itse riittävästi :|
Kai se nyt vtuttaa, kun joutuu tekemään työajalla töitä!
Jos sinä soitit sen ambulanssin, miksi aloitit kysymällä mihin asuntoon menette, etkä sanonut terve, olen se joka soitti, tulkaa perässä?
Huonoja kokemuksia vaan. Miehelle oli tullut särkylääkkeistä mahaan reikä, hapot valui siis niille kuulumattomiin paikkoihin ja kivut oli kovat. Mies makasi tuskissaan sängyssä lakanat hiestä märkänä. Ylimieliset ensihoitajat väittivät, että on joku viinakramppi eivätkä suostuneet viemään miestä sairaalaan.
Tiesin, että joku on pahasti vialla, mutta eivät kuunnelleet, vaan olivat vihaisen oloisia, koska turhaan soitettu.
Kivut jatkuivat ja mietin mitä tehdä, saisinko miehen taksiin ja päivystykseen. Lopulta suivaantuneena soitin ambulanssin uudelleen, onneksi paikalle tuli eri hoitajat, jotka huomasivat, että nyt on tosi kyseessä. Mies pääsi lopulta sairaalaan ja kiireellä leikkaukseen.
Olen ollut ensihoitajien kanssa tekemisissä myös työni puolesta ja sitäkään kautta kokemukset ei ole kovin hyviä. En tiedä opetetaanko se tyly asenne jo siellä koulussa vai kulkeeko se työntekijöiltä toiselle perehdytyksen muodossa.
Olin kerran Tampereen Acutassa ja siellä vuodeosastolla pistin merkille, miten töykeästi ensihoidon henkilökunta puhui potilaille ja jopa joillekin hoitajille. En siis tarkoituksella kuunnellut vaan väkisinkin siinä kuuli monenlaista.
Ai onko se noin tavallista. Muistan kuinka ihmettelin kun autoin ensihoitajia erään metrossa sydärin saaneen luo. Olisivat voineet edes jollain lailla kiittää, eihän siihen mitään aikaa edes kulu kun sanoo 'kiitos avusta'.
Katsoa töllistivät vain eivätkä sanoneet sanaakaan.
Pitääkö tuollainen ammatti valita jos ihmisten auttaminen on kuin tervan juomista. Hakeutuisivat jonnekin muualle.
Kyseessä on useinkin hengenpelastustehtävä, ajattelepa sitä.
Kuten aiemmin on kerrottu, kysymys on työohjeista, kiireellisistä toimenpiteistä, hengen pelastamisista, opituista hyvistä rutiineista, tavoista, esimerkiksi ei voida jäädä neuvomaan, tunnetaan ihmisten tavat, joista osasta voi olla suurta haittaa pelastustyössä jne.
Kun on kiire, ei silloin voida jäädä ohjeistamaan, topakalla lauseella tie aukeaa, selvällä käskyllä se jurnuttajakin tajuaa väistää, mitä lyhyempi käsky, sitä tehokkaampi se usein on.
Ja sitten vielä huonokuuloiset, vanhukset, lapset jne., jotka eivät tiedä tai osaa käyttäytyä tilanteessa, vaan vaativat erityishuomiota potilaan kustannuksella.
Autat asiaasi paljon enemmän, kun olet äärimmäisen selkeä ja lyhytsanainen puheessasi, jätät turhat selitykset pois ja annat ammattilaisten kysyä, jos tarvetta on. Ja olet sitten muuten poissa tieltä ja hiljaa.