70-luvulla syntyneet huonovointisin ikäluokka
Heillä on vielä sodan arvet perimässään, vanhempansa eivät osanneet urbaanissa yhteiskunnassa heitä kasvattaa. He ovat yhteiskunnan taitteen epäonnisia lapsia.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Pieni korjaus viestiin 117, että autisteja on kyllä tunnistettu olevan. 1970-luvullakin laitoksissa oli itseään herjaavia lapsia, joihin ei saanut kontaktia. Sen sijaan korkeamman tasoiset autistit on keksitty vasta vähän myöhemmin.
Meidän kouluaikanamme nepsyt ja napsut olivat MBD eli minimal brain damage eli niin pieni aivovamma, että sen kanssa pärjäsi normaalikoulussa ainakin maskottina. Silloin se oli sitä ymmärtäväistä kasvatusta, näitä ei jätetty laiskanläksylle, kun olivat motorisesti kömpelöitä sekä hienomotoriikan että liikunnan suhteen. Täysin epäsopivaa huomautuksena totean, että nykyajassakin alkaisi monella vanhemmalla moti nepsynapsukuntoutuksiin löytymään paremmin, kun omaa mussukkaa ei puhuteltaisi jonain erityisjuttuja vaativana lumihiutaleen vaan puhuttaisiin jostain vamman kuntouttamisesta.
Semmoisia asenteita sitten siellä. Huhhuh. Taidat olla vain kateellinen "nepsynapsuille".
Veljeni sai MBD-diagnoosin lapsena. Oli hirveän villi ja pärjäsi koulussa hyvin. Opettaja valitti vanhemmille, että kotona ei saa opettaa asioita etukäteen, vaikka ei hänelle kotona mitään opetettu. Opettaja ei vaan tajunnut, että lapsi oppi todella nopeasti.
On menestynyt työelämässä ja vapaa-aikanaan tekee keksintöjä.
Mihin ap:n väite perustuu? Onko jossain mediassa ollut juttua asiasta vai ihan ap:n oma päätelmä?
90 luvun alussa oli vielä nuorille takuutyöpaikkoja. Pääsin 92 armeijasta ja kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen työllistyin kaupungille puoleksi vuodeksi. Paikat olivat nykymittapuun mukaan erikoisia, että niistä sai TESn mukaista palkkaa. Ensin olla parissakin eri tehtävässä ennen kuin aloitin jatko-opinnot 94. Näistä ainakin 80 luvun alussa syntyneet pääsi vielä osallisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Itse opiskelin 80-luvulla ja jo silloin piti suorittaa tietty määrä opintoviikkoja, että opintotukea sai. Terminologia on vain vaihtunut, silloin oli opintoviikkoja nyt opintopisteitä. En muista millaiset opintotuen säännöt olivat 90-luvulla, mutta tuskin paljon paremmat kuin 80-luvulla. 80-luvun opintoraha ja asumislisä melkein riitti osakunnan lähiössä sijaitsevan soluhuoneen vuokraan. Osakunnan asunnot olivat paljon halvempia kuin HOASin. Muu eläminen maksettiin lainalla.
90-luvulla, kun itse opiskelin, ei ollut ylärajaa opintotuelle eli sitä kyllä sai nostella niin kauan kun opiskeli. En muista oliko niissä mitään määriä paljonko opintoviikkoja piti kertyä, mielestäni ei. Ennen vuotta 2004 yliopistoon sisään menneet sai elinikäisen opinto-oikeuden. Minunkin aikanani vuonna 1999 yliopistolla oli 80-luvulla aloittaneita ikiopiskelijoita, joiden tarkoitus ei
Joo. Esim Maija Vilkkumaa kirjoittautui yliopistoon ysärin puolivälissä ja suoritti maisterin tutkintonsa vasta korona-aikana. 25 vuotta siinä meni. Heillä juuri on se elinikäinen opinto-oikeus.
Näistä adip7sta nuoret ahdistuu, koska heitä kohtaan olaan oltu liian vaativia. Vanhemmille ei riitä mikään, vaatimustaso on hurja eikä lapsilta siedetä mitään normaalia kapinointia. Tämä täydellisyyden vaatimus on meidän nuorten suurin ongelma ja tulee johtamaan mielenterveyden hajoamiseen.
Syynä olemme me 1970-luvun vanhemmat,.
Elä jaksa trollata. 70-lukulainen kirjoittaisi tuon tekstin näin, selkeästi ja sujuvammin:
Nuoret ahdistuvat siksi, koska vanhemmat ovat olleet heitä kohtaan liian vaativia. Vanhempien asettama vaatimustaso on korkea, eikä lapsilta siedetä normaalia kapinointia. Meidän nuorten ongelma onkin tämä täydellisyyden vaatimus, ja se altistaa meidät mielenterveytemme hajoamisella.
2010-luvun lapsi kirjoittaisi sen taas omalla tavallaan, esimerkiksi:
Mua ahdistaa kun vanhemmat vaatii multa ihan liikaa. Vanhemmat vaativat hyviä numeroita ja sitä, että omasta huoneesta tulee viikonloppuna poistua kahdeksi tunniksi. Lisäksi lauantaisin on vain kahdeksan tuntia ruutuaikaa. Ihmekään et mulla on paha olo!
En ylläty että suurten ikäluokkien lapset ovat onnettomia.
:Elä jaksa trollata. 70-lukulainen kirjoittaisi tuon tekstin näin, selkeästi ja sujuvammin:"
Oikein hyvä esimerkki siitä miten nykyajan lapset kärsivät näistä vanhemmista, jotka arvostelevat, joille ei kelpaa mikään.
Semmoisia asenteita sitten siellä. Huhhuh. Taidat olla vain kateellinen "nepsynapsuille".
Veljeni sai MBD-diagnoosin lapsena. Oli hirveän villi ja pärjäsi koulussa hyvin. Opettaja valitti vanhemmille, että kotona ei saa opettaa asioita etukäteen, vaikka ei hänelle kotona mitään opetettu. Opettaja ei vaan tajunnut, että lapsi oppi todella nopeasti.
On menestynyt työelämässä ja vapaa-aikanaan tekee keksintöjä.
Sulla meni vähän pointti ohi, vaikka veljeksiin todistaa sen pointin puolesta. Ei pahemmin eriytetty vaan melko lailla vaadittiin sitä mitä muiltakin, ja istu ja pala - veljestäsi tuli ihan hyvä ja elämässään menestynyt ihminen. Nykykoulumaailmassa veljellisi olisi lyhennetyt koulupäivät, ei läksyjä eikä kokeita koska ne stressaa ja ahdistaa. Arvaapa tulisiko veljellesi yhtä hyvä lopputulos tässä nykyisessä systeemissä?
Vierailija kirjoitti:
Laman aikaan lähes kaikilla oli yhtä vaikeata. Siinä mielessä sillä ei ollut suurta merkitystä nuorelle. Vain aikuiset kärsivät, kun maan tulevaisuudennäkymät olivat surullista luettavaa.
Laman lapsia on tutkittu paljon. Köyhyys ja syrjäytyminen rikkoi monen koko elämän. Moni ei päässyt koskaan kiinni elämästä. Erot perheiden välillä oli suuria. Monet meistä.70-luvun lapsista jäimme työttömiksi ja koko elämänkulku vaikeutui.
Ja nyt orpo toistaa sen laman virheet. Menetämme taas yhden sukupolven.
Ja paskanmarjat.. Älä puhu siitä kun et tiedä.
Armeijan keskeytysluvut lähtivät jyrkkään nousuun vuosituhannen vaihteessa ja heti sen perään alokasaikaan tehtiin helpotuksia, että keskeytykset vähenisi. Ei vähentyneet. Ennen sitä keskeyttäjiä oli vähemmän ja tämän voinee tarkistaa armeijan tilastoista.
Sattumaa tai ei: viimeinen 70-luvulla syntynyt ikäluokka 1979 syntyneet menivät palvelukseen pääasiassa 1998 tai 1999. Sen jälkeen keskeytykset lähti nousuun ja lopulta räjähti käsiin. Nykyään joka kolmas keskeyttää, suuri osa on puolestaan vapautettu jo kutsunnoissa.
Kyllä se jostakin kertoo tuo muutoksen ajoitus.
Vierailija kirjoitti:
:Elä jaksa trollata. 70-lukulainen kirjoittaisi tuon tekstin näin, selkeästi ja sujuvammin:"
Oikein hyvä esimerkki siitä miten nykyajan lapset kärsivät näistä vanhemmista, jotka arvostelevat, joille ei kelpaa mikään.
Tämä olikin oivallinen esimerkki siitä, millä tavalla nykyajan lapset kärsivät. He joutuvat kestämään vanhempia, jotka arvostelevat ja joille ei kelpaa mitään.
Viikolla kutsuntatatarkastuksessa olleista seitsemästä pojasta yksi oli kelvollinen. Kaksi ylipainoista ja ei vaan kiinnostanut armeija. Neljällä ADHD lääkitys, bulimiaa, masennusta, suisidaalisuutta.
Masentavaa. Miten tähän on tultu????
Vierailija kirjoitti:
Armeijan keskeytysluvut lähtivät jyrkkään nousuun vuosituhannen vaihteessa ja heti sen perään alokasaikaan tehtiin helpotuksia, että keskeytykset vähenisi. Ei vähentyneet. Ennen sitä keskeyttäjiä oli vähemmän ja tämän voinee tarkistaa armeijan tilastoista.
Sattumaa tai ei: viimeinen 70-luvulla syntynyt ikäluokka 1979 syntyneet menivät palvelukseen pääasiassa 1998 tai 1999. Sen jälkeen keskeytykset lähti nousuun ja lopulta räjähti käsiin. Nykyään joka kolmas keskeyttää, suuri osa on puolestaan vapautettu jo kutsunnoissa.
Kyllä se jostakin kertoo tuo muutoksen ajoitus.
Totta joo, mutta myös armeija on muuttunut. Ennen haluttiin koko ikäluokan käyvän palveluksen, nykyään vain heidän joista on armeijalle hyötyä. Valitettavasti se hyödyllinen osuus ei ole ainakaan nykyään 90 % tai edes 80 % ikäluokasta. Aikanaan armeijassa järjestettiin heikoimmille vaikkapa polkupyörän renkaiden paikkausta eli jotain omaan kykyprofiilin sopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Armeijan keskeytysluvut lähtivät jyrkkään nousuun vuosituhannen vaihteessa ja heti sen perään alokasaikaan tehtiin helpotuksia, että keskeytykset vähenisi. Ei vähentyneet. Ennen sitä keskeyttäjiä oli vähemmän ja tämän voinee tarkistaa armeijan tilastoista.
Sattumaa tai ei: viimeinen 70-luvulla syntynyt ikäluokka 1979 syntyneet menivät palvelukseen pääasiassa 1998 tai 1999. Sen jälkeen keskeytykset lähti nousuun ja lopulta räjähti käsiin. Nykyään joka kolmas keskeyttää, suuri osa on puolestaan vapautettu jo kutsunnoissa.
Kyllä se jostakin kertoo tuo muutoksen ajoitus.
Mistä?
Koita etsiä jotain oikeaa tietoa, mutu ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan osattiin kasvattaa lapsia 70- luvulla. Vanhempia tuli totella, kouluissa oli kuria, ei ollut nepsynapsy y.m lapsia!
T. N 1970
Oli nepsylapsia, mutta niillä ei olllut diagnoosia.
Ei ollut syöpiäkään niin monella (koska kuolivat pois).
Se on vain positiivista, että nepsyhäiriöitä osataan nykyään diagnosoida.
Vierailija kirjoitti:
Armeijan keskeytysluvut lähtivät jyrkkään nousuun vuosituhannen vaihteessa ja heti sen perään alokasaikaan tehtiin helpotuksia, että keskeytykset vähenisi. Ei vähentyneet. Ennen sitä keskeyttäjiä oli vähemmän ja tämän voinee tarkistaa armeijan tilastoista.
Sattumaa tai ei: viimeinen 70-luvulla syntynyt ikäluokka 1979 syntyneet menivät palvelukseen pääasiassa 1998 tai 1999. Sen jälkeen keskeytykset lähti nousuun ja lopulta räjähti käsiin. Nykyään joka kolmas keskeyttää, suuri osa on puolestaan vapautettu jo kutsunnoissa.
Kyllä se jostakin kertoo tuo muutoksen ajoitus.
Netti tuli "taviksille" siinä vuonna 1995, jolloin 1979 syntyneet oli 16-vuotiaita. Eli lapsuus ja pitkälti teini-ikä oli analoginen ja sehän tarkoitti että nuo lapset olivat paljon ulkona ja koululaitoskin toimi. Parhaat pisatulokset saatiin 1997, nekin 70-luvulla syntyneiden toimesta.
Digitalisaatio eri ilmiöineen on merkittävin selittäjä myöhempien ikäluokkien heikommalle resilienssille. Lapsuuden kehitystehtävät eivät 70-lukulaisilla häiriintyneet netin takia. Korostettakoon, että moni 70-lukulainen alkoi käyttää nettiä aktiivisemmin vasta 2000-luvun puolella. Ennen vanhaan tietokoneilla istumista pidettiin todellisena nörttipuuhana.
Vierailija kirjoitti:
Viikolla kutsuntatatarkastuksessa olleista seitsemästä pojasta yksi oli kelvollinen. Kaksi ylipainoista ja ei vaan kiinnostanut armeija. Neljällä ADHD lääkitys, bulimiaa, masennusta, suisidaalisuutta.
Masentavaa. Miten tähän on tultu????
Katso vastaus pari viestiä ylempää.
Vierailija kirjoitti:
Viikolla kutsuntatatarkastuksessa olleista seitsemästä pojasta yksi oli kelvollinen. Kaksi ylipainoista ja ei vaan kiinnostanut armeija. Neljällä ADHD lääkitys, bulimiaa, masennusta, suisidaalisuutta.
Masentavaa. Miten tähän on tultu????
Miten muuten nykyään saa ylipainon takia vapautuksen? Onko tässä jotain objektiivisia vai vain subjektiivisia kriteerejä? Ja siis ainahan on tosi ylipainoisia ollut, nykyään toki paljon enemmän kuin ennen. Mutta ennen ne kovasti ylipainoisetkin kävivät armeijan ja tulivat takaisin 20-30 kg kevyempänä. Ei kai ADHD-lääkitys ole este palvelukselle?
Laman aikaan lähes kaikilla oli yhtä vaikeata. Siinä mielessä sillä ei ollut suurta merkitystä nuorelle. Vain aikuiset kärsivät, kun maan tulevaisuudennäkymät olivat surullista luettavaa.