Miellyttäjä-ihmiset on rasittavia
Varsinkin naisissa yleinen piirre, naiset kun on keskimäärin kasvatettu ajattelemaan jatkuvasti mitä muut on heistä mieltä.
Miellyttäjä-ihmisillä en tarkoita normaaleja käytöstapoja noudattavia, vaan sellaisia, joiden ajattelu ja mielipiteet vaihtelevat sen mukaan missä seurassa he ovat. Kun miellyttäjä aistii olevansa jostain asiasta eri mieltä keskustelukumppanin kanssa, hän ei kerro omaa mielipidettään.
Keskustelukumppanin jatkuva peesailu on kuitenkin rasittavaa ja epäkiinnostavaa. Ihminen, joka ei nosta mitään omia kiinnostavia näkökulmiaan keskusteluun, koska ei voi olla varma saavatko ne kannatusta, on yksinkertaisesti tylsä.
Mun viesti siis on että miellyttäjä-ihmiset, päinvastoin kuin luulette, ette ole miellyttäviä. Lakatkaa katsomasta itseänne ulkopuolelta ja kertokaa aitoja fiiliksiä ja omia ajatuksia. Se on sata kertaa kiinnostavampaa ja MIELLYTTÄVÄMPÄÄ.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Mä erehdyin tällasen ihmisen kanssa perustamaan perheen. En ollut koskaan tavannut sellaista ihmistä, jolla miellyttäminen on manipulatiivista ja ihan sairaalloisella tasolla enkä osannut yhtään epäillä, että aikuinen ihminen toimisi niin. Luulin ja uskoin, että hän on kiltti ja hyvä ihminen. Totuus olikin sitten karmea, kun hän riisui lopulta miellyttäjän naamionsa ja paljasti, että on tehnyt kaiken vain minua miellyttääkseen ja kerännyt vihaa siitä sisälleen. Ja ihan vaikka mistä asioista. Hän oli listannut kaikki mahdolliset loukkaantumisensa ja niitä riitti. Minulla ei ollut vuosiin aavistustakaan kenen kanssa oikein elin. Pahin petos ikinä.
Niin no, eihän tuollainen parisuhdedynamiikka ole koskaan vain yhden henkilön vastuulla, vaan myös sinulla oli osasi sen rakentamisessa. Sinulla oli vuosikaudet kauhean helppo ja kiva elämä, etkä sen vertaa miettinyt sen kumppanisi fiiliksiä ja resursseja, että olisi tullut mieleen, oliko hänellä kaikki hyvin. Sitten tuli paha mieli, kun puoliso ei jaksanutkaan enää kannatella omien ja lasten lisäksi sinun toiveitasi, tarpeitasi ja tunteitasi. Tuntui ikävältä, kun sen joutui taas itse tekemään, eikä voinut ulkoistaa sitä kaikkea toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Ei joka kohtaan ole suotavaa laukoa omaa mielipidettään. Ei kaikki juttelut voi olla väittelytilaisuuksia. Joskus on annettava toisen purkautua ilman että tuuttaa omaa mielipidettään väliin.
Ihmisten kohtaamisessa ja keskustelutyyleissä on hiukan useampiakin tasoja kuin
1. vaikeneminen 2. toisen peesaaminen (samaa mieltä oleminen) 3. Väittely jossa "lauotaan" omat mielipiteet julki.
Siinä keskivälillä on se ihan tavallinen keskustelu jossa normaalisti jokainen kertoo miten asian näkee tai miltä itsestä tuntuu jne.
Ei pidä ajatella että olisi vain ääripään tapoja kommunikoida ja AINA jokainen kommunikoi samalla tavalla:
väittely - vaikeneminen tai väittely - kuulijaa mielistelevä samaa mieltä oleminen.
Varmasti vähintään 80% ihmisistä osaa kyllä ihan tavallisen, ns normaalin vuorovaikutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä erehdyin tällasen ihmisen kanssa perustamaan perheen. En ollut koskaan tavannut sellaista ihmistä, jolla miellyttäminen on manipulatiivista ja ihan sairaalloisella tasolla enkä osannut yhtään epäillä, että aikuinen ihminen toimisi niin. Luulin ja uskoin, että hän on kiltti ja hyvä ihminen. Totuus olikin sitten karmea, kun hän riisui lopulta miellyttäjän naamionsa ja paljasti, että on tehnyt kaiken vain minua miellyttääkseen ja kerännyt vihaa siitä sisälleen. Ja ihan vaikka mistä asioista. Hän oli listannut kaikki mahdolliset loukkaantumisensa ja niitä riitti. Minulla ei ollut vuosiin aavistustakaan kenen kanssa oikein elin. Pahin petos ikinä.
Niin no, eihän tuollainen parisuhdedynamiikka ole koskaan vain yhden henkilön vastuulla, vaan myös sinulla oli osasi sen rakentamisessa. Sinulla oli vuosikaudet kauhean helppo ja kiva elämä, etkä sen vertaa miettinyt sen kumppan
Jaahas, tyypillinen jopa narsistisia piirteitä ilmentävän valheellisen ylimiellyttäjän temppu siirtää syy toisiin. Nämä ihmisen muotoiset kuoret kääntävät aina syyttävän sormen itsestään poispäin. Sen sijaan että ottaisivat vastuun omasta käytöksestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota sanota sosiaaliseksi älykkyydeksi? Eikä kaikki viitsi nostattaa kiistaa, ja tilanne voi vaikuttaa siltä ettei se oma mielipide oikeastaan kiinnostakaan. Eikä toisenkaan. Tilanneriippuvaista siis.
Mielestäni sosiaalista älykkyyttä on osata kertoa eriävä mielipide diplomaattisesti, niin, että tilanteesta ei tule kenellekään epämiellyttävä. Sosiaalista älykkyyttä ei varsinaisesti ole keskustelun vältteleminen. Ihminen, joka ei uskalla kertoa mitä mieltä aidosti on, on minusta ennemmin pelokas kuin sosiaalisesti älykäs.
On ehkä suomalaisille ominaista ajatella noin että välttelevä keskustelutyyli olisi älykkyyttä. Meillähän on sanontojakin tähän suuntaan, mm. "puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa", tai "puhumatta paras".
ap
Monet ihmiset ovat pelokkaita, oman henkilöhistoriansa takia. Ehkä sinun käytöksesi soittaa heissä sellaisia varoituskelloja, jotka saavat vetäytymään kuoreen avautumisen sijaan? Koska he tulkitsevat käytöksesi esimerkiksi arvaamattomaksi tai aggressiiviseksi, joilloin he menevät "jäihin", koska tuntevat olonsa turvattomaksi:
Itse en ehkä ole "mielipide-miellyttäjä" sanon kyllä oman kantani ja uskallan olla keskusteluissa eri mieltä asioista. Mutta sellainen huono puoli minussa on että esim parisuhtekssa ja uusissa ystävyyssuhteissa yritän miellyttää teoilla. Mistä koituu yleensä ongelmia ja olen helposti hyväksikäytettävä. Siitä olen yrittänyt päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Sun kaltasille ap ei uskalla sanoa mielipidettään, kun siitä seuraa pa'ska,myrsky :D :D :D
Mietin samaa. Voi seurata melkoista vääntöä ja vänkäystä. Syytetään tahalliseksi provokaatioksi ja " miten kukaan voi kokea asian noin".
Vierailija kirjoitti:
No, itse olen huomannut, että aina ei ole kyse miellyttämisestä, vaan on myös vaan ihmisiä, joilla ei tavallaan ole omaa persoonaa.
Esim. minulla oli työkaveri, jolle kävi kaikki. Olimme työpaikassa, jossa oli mahdollista aika vapaasti ideoida esim. pieniä tapahtumia ja kampanjoita yms. Työkaverillani ei ollut koskaan mitään ideaa ja suostui minun ehdotuksiini sanomatta itse mitään, vaikka yritin kysyä mielipidettä. Tauoilla puhui jostain käytännön asioista, esim. jostain tarjouksista, arkiaskareista. ei koskaan mistään omista ideoista tai oivalluksista.
Totta. Kaikilla ei vaan ole ideoita yhteisiin asioihin. Niin vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä erehdyin tällasen ihmisen kanssa perustamaan perheen. En ollut koskaan tavannut sellaista ihmistä, jolla miellyttäminen on manipulatiivista ja ihan sairaalloisella tasolla enkä osannut yhtään epäillä, että aikuinen ihminen toimisi niin. Luulin ja uskoin, että hän on kiltti ja hyvä ihminen. Totuus olikin sitten karmea, kun hän riisui lopulta miellyttäjän naamionsa ja paljasti, että on tehnyt kaiken vain minua miellyttääkseen ja kerännyt vihaa siitä sisälleen. Ja ihan vaikka mistä asioista. Hän oli listannut kaikki mahdolliset loukkaantumisensa ja niitä riitti. Minulla ei ollut vuosiin aavistustakaan kenen kanssa oikein elin. Pahin petos ikinä.
Niin no, eihän tuollainen parisuhdedynamiikka ole koskaan vain yhden henkilön vastuulla, vaan myös sinulla oli osasi sen rakentamisessa. Sinulla oli vuosikaudet kauhean helppo ja
Jaahas, tyypillinen jopa narsistisia piirteitä ilmentävän valheellisen ylimiellyttäjän temppu siirtää syy toisiin. Nämä ihmisen muotoiset kuoret kääntävät aina syyttävän sormen itsestään poispäin. Sen sijaan että ottaisivat vastuun omasta käytöksestään.
Jokaisessa meistä on narsistisia piirteitä, mutta vain harva on narsisti. Olen kyllästynyt siihen, että aina kun joku tekee tai sanoo jotain, mitä toinen ei ymmärrä, aletaan syyttää narsistiksi.
Miellyttäminen voi olla myös traumareaktio. Ap vaikuttaa pelottavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä erehdyin tällasen ihmisen kanssa perustamaan perheen. En ollut koskaan tavannut sellaista ihmistä, jolla miellyttäminen on manipulatiivista ja ihan sairaalloisella tasolla enkä osannut yhtään epäillä, että aikuinen ihminen toimisi niin. Luulin ja uskoin, että hän on kiltti ja hyvä ihminen. Totuus olikin sitten karmea, kun hän riisui lopulta miellyttäjän naamionsa ja paljasti, että on tehnyt kaiken vain minua miellyttääkseen ja kerännyt vihaa siitä sisälleen. Ja ihan vaikka mistä asioista. Hän oli listannut kaikki mahdolliset loukkaantumisensa ja niitä riitti. Minulla ei ollut vuosiin aavistustakaan kenen kanssa oikein elin. Pahin petos ikinä.
Niin no, eihän tuollainen parisuhdedynamiikka ole koskaan vain yhden henkilön vastuulla, vaan myös sinulla oli osasi sen rakent
Missä tuossa oli syytetty diagnoisuiduksi narsistiksi?
Vierailija kirjoitti:
Miellyttäminen voi olla myös traumareaktio. Ap vaikuttaa pelottavalta.
Tuonkin taakse voi piiloutua kun ei kykene kohtaamaan itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miellyttäminen voi olla myös traumareaktio. Ap vaikuttaa pelottavalta.
Tuonkin taakse voi piiloutua kun ei kykene kohtaamaan itseään.
Ap:ko se siellä neuvoo kohtaamaan itsensä? Traumojen purkaminen voi viedä vuosia, ja joskus voi olla kyse myös tiedostamattomasta toimintamallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miellyttäminen voi olla myös traumareaktio. Ap vaikuttaa pelottavalta.
Tuonkin taakse voi piiloutua kun ei kykene kohtaamaan itseään.
Ap:ko se siellä neuvoo kohtaamaan itsensä? Traumojen purkaminen voi viedä vuosia, ja joskus voi olla kyse myös tiedostamattomasta toimintamallista.
Varmasti. Mutta traumat tai tiedostamattomat toimintamallit eivät oikeuta epärehellisyyteen, valheellisuteen ja manipulointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, itse olen huomannut, että aina ei ole kyse miellyttämisestä, vaan on myös vaan ihmisiä, joilla ei tavallaan ole omaa persoonaa.
Esim. minulla oli työkaveri, jolle kävi kaikki. Olimme työpaikassa, jossa oli mahdollista aika vapaasti ideoida esim. pieniä tapahtumia ja kampanjoita yms. Työkaverillani ei ollut koskaan mitään ideaa ja suostui minun ehdotuksiini sanomatta itse mitään, vaikka yritin kysyä mielipidettä. Tauoilla puhui jostain käytännön asioista, esim. jostain tarjouksista, arkiaskareista. ei koskaan mistään omista ideoista tai oivalluksista.
Totta. Kaikilla ei vaan ole ideoita yhteisiin asioihin. Niin vaan on.
Itse ajattelen, että tällainen näkyy jo lapsena. Ei mitään omaa ideaa leikkiin tai muuhun tekemiseen vaan tarvitsee tähän jonkun lapsen joka määrittelee hänelle leikin roolin tai toiminnan. Ja siis tämä on tälle lapselle ok ja tavallaan toivookin tätä.
Joo, ei-miellyttäminen on ok niin kauan kuin sen tekee oikealla tavalla. Pitää osata sanoa se eri mielipide ystävällisesti, itsevarmasti, humoristisesti tai hyvin perustellusti, eikä saa vahingossa mennä liian pitkälle. Mutta kaikki eivät luota pelisilmäänsä niin paljon, että tuo onnistuu.
Joissakin asioissa eri mieltä oleminen on ihmisille tosi ok, ja jotkut toiset asiat taas ovat herkkä paikka, jolloin se eri mieltä oleminen muuttuukin isoksi synniksi.
Tässä muutama esimerkki:
1. Vasemmistolainen henkilö on oikeistolaisessa seurassa. Kysyttäessä hän osaa perustella, miksi matalat tuloerot on tutkimuksissa liitetty korkeaan hyvinvointiin, onnellisuuteen, parempaan terveyteen, korkeampaan elinikään ja matalaan rikollisuuteen (esimerkiksi Pohjoismaat vrt. USA), ja miten leikkaukset sote-palveluihin voivat huonontaa ihmisten vointia/työkykyä, eli sitä kautta lisätä menoja jatkossa. Hän antaa esimerkkejä siitä, miten rajusti lähtökohdat voivat vaikuttaa pärjäämiseen ja miksi jokainen ei ole oman onnensa seppä. Fiksu seura ei todennäköisesti tuomitse häntä.
2. Oikeistolainen henkilö on vasemmistolaisessa seurassa. Kysyttäessä hän osaa perustella, miksi talouskasvuun panostaminen ja muualta leikkaaminen auttaa myös yhteiskunnan heikoimpia - kun valtiolla on enemmän rahaa ja se houkuttelee sekä yrityksiä että työntekijöitä, paremman talouden kautta voidaan kehittää myös muun muassa sosiaalipalveluita ja kaikkien hyvinvointi paranee. Hän sanoittaa, miksi kokee oikeistolaisen politiikan olevan kaikkein kestävintä pidemmällä aikavälillä, vaikka toteaakin menoleikkausten toteuttamisen olevan kivuliasta ja vaikeaa. Fiksu seura ei todennäköisesti tuomitse häntä.
3. Vasemmistolainen henkilö on oikeistolaisessa seurassa. Kysyttäessä hän jäätyy ja sanoo "no... silleen kaikilla ois kivempaa". Todennäköisesti häntä pidetään idioottina.
4. Oikeistolainen henkilö on vasemmistolaisessa seurassa. Kysyttäessä hän jäätyy ja sanoo "no... mä haluun että leikataan paljon kaikesta". Todennäköisesti häntä pidetään mulkkuna.
Kaikilla tuo ensimmäinen skenaario ei tapahdu luonnostaan ja automaattisesti, vaan pelätään toista skenaariota ja sitä että ihmissuhteet kärsivät sen seurauksena.
Kerron ihmisille mitä he haluavat kuulla, en sitä mitä mieltä oikeasti olen. Tämä toimii työssä ja muualla.
Vierailija kirjoitti:
Kerron ihmisille mitä he haluavat kuulla, en sitä mitä mieltä oikeasti olen. Tämä toimii työssä ja muualla.
Löydät itsesi ahdistuneena, kun olet elänyt elämää muiden ehdoilla.
Kuka olet itse, itsesi kadottaneena
Löydät itsesi ihmisten huoliastiana ja olkapäänä
Lopulta sulla on vain päämäärätön olo, selittämätön ahdistus ja kyvyttömyys löytää mitään omaa
Tiedän kokemuksesta
Saatat luulla minua miellyttäjäksi, mutta henkilökohtaisesti koen, että useimmilla ihmisillä ei ole oikeutta tietää todellisia mielipiteitäni. Ja "samaa mieltä oleminen" on helpoin tapa sulkea suut ärsyttäviltä väittelijöiltä, jotka ovat oikeasti väsyttäviä jankkaajia. En yritä miellyttää sinua, yritän välttää keskustelua kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron ihmisille mitä he haluavat kuulla, en sitä mitä mieltä oikeasti olen. Tämä toimii työssä ja muualla.
Löydät itsesi ahdistuneena, kun olet elänyt elämää muiden ehdoilla.
Kuka olet itse, itsesi kadottaneena
Löydät itsesi ihmisten huoliastiana ja olkapäänä
Lopulta sulla on vain päämäärätön olo, selittämätön ahdistus ja kyvyttömyys löytää mitään omaa
Tiedän kokemuksesta
En ole ahdistunut vaan vapautunut sellaisesta vuorovaikutuksesta, jota en halua. Samaa mieltä oleminen on nopea keino päästä keskusteluista eroon.
No, itse olen huomannut, että aina ei ole kyse miellyttämisestä, vaan on myös vaan ihmisiä, joilla ei tavallaan ole omaa persoonaa.
Esim. minulla oli työkaveri, jolle kävi kaikki. Olimme työpaikassa, jossa oli mahdollista aika vapaasti ideoida esim. pieniä tapahtumia ja kampanjoita yms. Työkaverillani ei ollut koskaan mitään ideaa ja suostui minun ehdotuksiini sanomatta itse mitään, vaikka yritin kysyä mielipidettä. Tauoilla puhui jostain käytännön asioista, esim. jostain tarjouksista, arkiaskareista. ei koskaan mistään omista ideoista tai oivalluksista.