Lue keskustelun säännöt.
Miellyttäjä-ihmiset on rasittavia
23.05.2024 |
Varsinkin naisissa yleinen piirre, naiset kun on keskimäärin kasvatettu ajattelemaan jatkuvasti mitä muut on heistä mieltä.
Miellyttäjä-ihmisillä en tarkoita normaaleja käytöstapoja noudattavia, vaan sellaisia, joiden ajattelu ja mielipiteet vaihtelevat sen mukaan missä seurassa he ovat. Kun miellyttäjä aistii olevansa jostain asiasta eri mieltä keskustelukumppanin kanssa, hän ei kerro omaa mielipidettään.
Keskustelukumppanin jatkuva peesailu on kuitenkin rasittavaa ja epäkiinnostavaa. Ihminen, joka ei nosta mitään omia kiinnostavia näkökulmiaan keskusteluun, koska ei voi olla varma saavatko ne kannatusta, on yksinkertaisesti tylsä.
Mun viesti siis on että miellyttäjä-ihmiset, päinvastoin kuin luulette, ette ole miellyttäviä. Lakatkaa katsomasta itseänne ulkopuolelta ja kertokaa aitoja fiiliksiä ja omia ajatuksia. Se on sata kertaa kiinnostavampaa ja MIELLYTTÄVÄMPÄÄ.
Kommentit (145)
Mitä, jos sinä ap katsoisit itseäsi ulkopuolelta? Et ehkä itsekään ole niin miellyttävä tai viihdyttävä kuin ehkä luulet? Varsinkaan, jos useinkin tylsistyt kuoliaaksi muiden seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaan oman stoorinsa voisi sitten kirjoittaa entisistä miellyttäjistä, jotka nelikymppisinä emansipoituu "vetämään rajojaan" tyylillä joka on lähinnä itsekeskeinen. Eli mennään toiseen äärilaitaan, käyttäydytään itsekkäästi ja perustellaan se sillä että "elin aiemmin muille" ja "en kuunnellut itseäni". Argh.
He lopettavat miellyttämisen ja ovat heti muiden mielestä itsekkäitä? Kun nainen ei hoivaa, paapo ja palvele, on heti itsekäs? Joopa joo.
Ei. Entiset miellyttäjät, joita tuossa tarkoitin, on kuin lapset jotka harjoittelee itsensä rajaamista: menee äärilaitaan eli perustelee huonoa käytöstä sillä että aiemmassa elämässään on oltu liian kilttejä. Se on lähinnä kiusallista seurattavaa.
Jaa minkälaista
Miksi väkisin koitat tunkea teksteihini mielikuvaa että ajattelisin että jonkun pitäisi läpi elämänsä passata ja palvella toisia ja kun sen lopettaa, niin olisi kyse mainitsemastani lapsellisesta käytöksestä? En tarkoita mitään tuollaista. En ole itse mikään passaaja-hoivaaja, vaan enemmänkin pohdiskeluihin vaipuva epäsuorittaja. En siis odota passaamista keltään muultakaan.
Olen vain havainnut, että erinäisissä tilanteissa tällainen ex-miellyttäjä sortuu toimimaan vastoin kauniita tapoja ja näyttää sille että oikeuttaa käytöksensä sillä että on aiemmin ollut joillekin muille ihmisille liian kiltti. Toisin sanoen laittaa toiset, asiaan mitenkään liittymättömät ihmiset maksamaan omasta aiemmasta kynnysmattoilustaan. Tällaista huonoa käytöstä saattaa olla esimerkiksi se, että ei ota esim. yhteishankkeessa (kaveriporukan, suvun tms.) hänelle tasapuolisuuden nimissä kuuluvaa vastuuta, tai ei noudata vuorovaikutuksen pelisääntöjä (ei vastaa kun kysytään jne.). Eli siis selkeästi juttuja joita aikuinen ei tee. Katson että tällainen käytös täytyy ihmisen jotenkin oikeuttaa itselleen, ja jos kyseessä on muuten emansipoitumistaan saarnaava tyyppi, niin 1+1=2 eli rajojen harjoittelusta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Mitä, jos sinä ap katsoisit itseäsi ulkopuolelta? Et ehkä itsekään ole niin miellyttävä tai viihdyttävä kuin ehkä luulet? Varsinkaan, jos useinkin tylsistyt kuoliaaksi muiden seurassa.
Kiitos vain vinkistä, samaa mieltä että jokaisen kannattaa katsoa toimintaansa sopivasti itsensä ulkopuolelta. Aivan varmasti itsellänikin on vielä paljon kasvamisen varaa ihmisenä enkä ole aina miellyttävä tai viihdyttävä, mutta mielestäni ei tarvitsekaan. Ihmiset saavat ollakin puutteellisia. Hain aloituksella juuri sitä, että jos loputtomiin vain pyrkii miellyttämään, niin tällaisessa ihmisessä on aika vähän tarttumapintaa ja syvyyttä ja loppujen lopuksi myötäilijän kanssa harvoin syntyy kunnollisia keskusteluja.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kaltasille ap ei uskalla sanoa mielipidettään, kun siitä seuraa pa'ska,myrsky :D :D :D
Haha. Mä olen erittäin innokas keskustelija enkä koskaan suutu ihmisten eriävistä mielipiteistä, asettelen omatkin sanani niin ettei niistä tule mitään ääripään ajatuksia Mutta miten keskustelet sellaisen ihmisen kanssa jotka vain peesailee eikä kerro omia ajatuksiaan?
Oletko kertonut tästä ihmiselle jonka kanssa keskustelet ja koet että hän mielistelee sinua? Hänellä voi olla menneisyydessä kohtaamisia jotka eivät ole menneet hyvin ja niistä jäänyt arkuutta ja arpia sosiaalisiin kanssakäymisiin. Sen sijaan sinä voit olla se opastaja ja kertoa että sinun seurassa on turvallista olla juuri sellaisena kuin on, etkä tuomitse (vaikka jo aloituksessa tuomitsitkin).
En mä oikeastaan koe että tällainen ihminen koittaisi mielistellä juuri minua, ennemminkin hän pienentää itseään kroonisesti. Ylittäisin reviirirajan jotenkin holhoavasti, jos lähtisin huomauttamaan tällaisesta.. kunhan vain teen havaintoja ihmisistä ja tällain nimettömänä se on suht turvallista. :)
Vierailija kirjoitti:
Tunnetteko oikeasti paljonkin tällaisia ihmisiä? Itselleni ei äkkiseltään tullut yhtään mieleen. Monia sellaisia, itseni mukaan lukien, kyllä, jotka "peesailevat" välillä. Mutta että aina ja kaikkien kanssa?
Niin, jos kaikki ympärillä tuntuvat olevan tällaisia, pitäisikö jonku kellon jossain soida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa 100% samaa mieltä. Hajuton, mauton, tylsä. Sillä kuvailisin AP:n kuvailemaa ihmistyyppiä. Tiedän monta sellaista omassa tuttavapiirissä. Ja huom TUTTAVA. Tuollaisen väistelijän kanssa ei ikinä pysty suhdetta syventämään niin että voisi kutsua ystävyydeksi.
Olen juuri tuollainen tylsimys. Mutta se onkin keinoni pitää ne ei-toivomani henkilöt kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnetteko oikeasti paljonkin tällaisia ihmisiä? Itselleni ei äkkiseltään tullut yhtään mieleen. Monia sellaisia, itseni mukaan lukien, kyllä, jotka "peesailevat" välillä. Mutta että aina ja kaikkien kanssa?
Niin, jos kaikki ympärillä tuntuvat olevan tällaisia, pitäisikö jonku kellon jossain soida?
Onko joku jossain ilmaissut että "kaikki ympärillä tuntuvat olevan tällaisia"?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuota sanota sosiaaliseksi älykkyydeksi? Eikä kaikki viitsi nostattaa kiistaa, ja tilanne voi vaikuttaa siltä ettei se oma mielipide oikeastaan kiinnostakaan. Eikä toisenkaan. Tilanneriippuvaista siis.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota sanota sosiaaliseksi älykkyydeksi? Eikä kaikki viitsi nostattaa kiistaa, ja tilanne voi vaikuttaa siltä ettei se oma mielipide oikeastaan kiinnostakaan. Eikä toisenkaan. Tilanneriippuvaista siis.
Mielestäni sosiaalista älykkyyttä on osata kertoa eriävä mielipide diplomaattisesti, niin, että tilanteesta ei tule kenellekään epämiellyttävä. Sosiaalista älykkyyttä ei varsinaisesti ole keskustelun vältteleminen. Ihminen, joka ei uskalla kertoa mitä mieltä aidosti on, on minusta ennemmin pelokas kuin sosiaalisesti älykäs.
On ehkä suomalaisille ominaista ajatella noin että välttelevä keskustelutyyli olisi älykkyyttä. Meillähän on sanontojakin tähän suuntaan, mm. "puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa", tai "puhumatta paras".
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei joka kohtaan ole suotavaa laukoa omaa mielipidettään. Ei kaikki juttelut voi olla väittelytilaisuuksia. Joskus on annettava toisen purkautua ilman että tuuttaa omaa mielipidettään väliin.
Olisit todella halunnut kuulla, miten ideasi oli minusta typerin ja naurettavin idea, jonka olen pitkään aikaan kuullut? Ja ei, en ala säätelemään ilmaisutapaani, jos kerran halutaan aitoutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota sanota sosiaaliseksi älykkyydeksi? Eikä kaikki viitsi nostattaa kiistaa, ja tilanne voi vaikuttaa siltä ettei se oma mielipide oikeastaan kiinnostakaan. Eikä toisenkaan. Tilanneriippuvaista siis.
Mielestäni sosiaalista älykkyyttä on osata kertoa eriävä mielipide diplomaattisesti, niin, että tilanteesta ei tule kenellekään epämiellyttävä. Sosiaalista älykkyyttä ei varsinaisesti ole keskustelun vältteleminen. Ihminen, joka ei uskalla kertoa mitä mieltä aidosti on, on minusta ennemmin pelokas kuin sosiaalisesti älykäs.
On ehkä suomalaisille ominaista ajatella noin että välttelevä keskustelutyyli olisi älykkyyttä. Meillähän on sanontojakin tähän suuntaan, mm. "puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa", tai "puhumatta paras".
ap
Noin teoriassa olet oikeassa, mutta mites jos aihe sivuaa poliittista kantaa, uskonnollista kantaa, seksuaalista kantaa? Mistä voi tietää ettei rehellistä mielipidettä käytetä muuhun kuin siihen avoimeen mielipiteen vaihtoon?
Kaikkia ei ole rohkaistu esim. lapsena ilmaisemaan mielipiteitään. Voi olla jopa lasten ja nuorten mielipiteiden vähättelemistä. Perheissä on erilaisia keskustelukulttuureita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on enemmänkin kommunikaatiotavasta. Naisilla se on usein sellainen, että pyritään etsimään jotain yhteistä keskustelukumppanin kanssa ja tekemään tilanteesta miellyttävä.Omat mielipiteet tuodaan esiin pehmeämmin, eikä aleta väittämään ja jankkaamaan. En tajua miksi olisin tekemisissä tyyppien kanssa, jotka tekevät kommunikaatiotilanteesta epämiellyttävän. Pitäköön tunkkinsa.
Kyse ei aloituksessa ollut siitä että esittäisi mielipiteensä jotenkin "pehmeämmin". Vaan että ei esitä niitä ollenkaan jos toinen on eri mieltä. Puuduttavaa ja tappavan tylsää seuraa ihmiselle, joka on utelias ja kiinnostunut pohdiskelemaan monia ihmisyyden ja elämän eri asioita useista näkökulmista.
ap
Kaikki eivät hae seuraltaan ihmisyyden pohdiskelua. Kuulostaa tylsältä ja raskaalta.
Miksi haluaisin viettää vapaa-aikana väitellen? Jotkut ihmiset eivät osaa keskustella kevyesti ja pitää hauskaa, heitä välttelen. Älykästä ja kiinnostavaa keskustelua voi olla ilman raskassoutuista väittelyä. Kivoin seura on sellaista, joka tekee teräviä huomioita hyväntahtoisella huumorilla, muttei hyppää syviin vesiin joka tapaamisella vaan ymmärtää oikean ajan ja paikan.
Vierailija kirjoitti:
Sun kaltasille ap ei uskalla sanoa mielipidettään, kun siitä seuraa pa'ska,myrsky :D :D :D
Tätäpä juurikin xD ne inhoo mielyttäjä ihmisiä mut auta armias kun kerrot oma mielipidettä niiden seurassa.
Onneksi oon poistanut elämästäni tollaisia ihmisiä. Saan olla täysin oma kiltti, ystävällinen ja ihana itseäni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistaako täällä kukaan muu tätä ihmistyyppiä?
ap
Kyllä tunnistaa. Deittimiehissä on ollut paljon näitä.
Mä ajattelen että miellyttäjä ei ole vielä persoonaltaan aikuinen. Saattaa olla siis jo viiskymppinen tai satavuotias biologiselta iältään, mutta mielestäni persoonaltaan aikuinen ihminen on löytänyt itsensä ja pystyy kommunikoimaan ajatuksensa rakentavasti ilman että tarvitsee pelätä niiden esiintuomista. On myös osittain perinteiseen suomalaiseen kasvatustyyliin liittyvä juttu, että vältellään poleemisia aiheita ja mieluummin ollaan hiljaa kuin opetetaan lasta artikuloimaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Valoa ehkä myös tunnelin päässä.. jospa tulevat sukupolvet olisi paremmassa asemassa tässä, kun jo varhaiskasvatuksessa opetetaan lapsia reflektoimaan tekemis
KASVATUS = AIVOPESU reagoimaan ja toimimaan jollakin tavalla =??? Onneks kuulun niihin joita EI OLE kasvatettu... varoitettu aivopesusta... VAPAA SIELU???
Olen täysin samaa mieltä!
Miksi ihmeessä olla hajuton, väritön ja mauton ja muuttaa mielipidettään / tuoda se ilmi seuran mukaan? Mielestäni tuo on epärehellistä, epäkunnioittavaa ja tuollaiset ihmiset ovat tylsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kaltasille ap ei uskalla sanoa mielipidettään, kun siitä seuraa pa'ska,myrsky :D :D :D
Tätäpä juurikin xD ne inhoo mielyttäjä ihmisiä mut auta armias kun kerrot oma mielipidettä niiden seurassa.
Onneksi oon poistanut elämästäni tollaisia ihmisiä. Saan olla täysin oma kiltti, ystävällinen ja ihana itseäni!
Väärin! En ole ap, mutta minäkin inhoan miellyttäjiä, koen sellaiset persoonattomiksi. Heistä ei tiedä, ovatko lintuja vai kaloja tai mikä on heidän oikea persoonansa, kun mukautuvat vain muiden mukaan. Persoonaton lienee oikea sana.
Mielipiteen kertomisesta ei seuraa paskamyrsky, enkä edes jaksa väitellä asioista, hyväksyn erilaisen mielipiteen ja voin saada siitä uutta näkökulmaa omaan mielipiteeseeni. Läppääkin siitä voi heittää.
Se, että kaipaa ihmiseltä persoonaa ja rohkeutta olla oma itsensä eikä vain peesailla muita, ei tarkoita että ei hyväksyisi muita tai muiden mielipiteitä. Mielestäni on tärkeää olla oma itsensä ja oppia ystävät tuntemaan sellaisina kuin he ovat.
Oletko kertonut tästä ihmiselle jonka kanssa keskustelet ja koet että hän mielistelee sinua? Hänellä voi olla menneisyydessä kohtaamisia jotka eivät ole menneet hyvin ja niistä jäänyt arkuutta ja arpia sosiaalisiin kanssakäymisiin. Sen sijaan sinä voit olla se opastaja ja kertoa että sinun seurassa on turvallista olla juuri sellaisena kuin on, etkä tuomitse (vaikka jo aloituksessa tuomitsitkin).