Mies ei osallistu arkeen
Meillä on kaksi lasta, 10- ja 14-vuotiaat. Ensimmäisen lapsen kohdalla mies vielä osallistui kotitöihin, kävi oma-aloitteisesti kaupassa jne. muuta normaalia.
Siinä kun nuorimmainen alkoi olla parivuotias, jokin muuttui. Kävimme molemmat töissä, mutta kaikki kotityöt jäivät minun vastuulleni pikkuhiljaa. Loppupeleissä olen hoitanut molempien lasten eskariin viemiset ja haut, lääkärikäynnit, kouluasiat, vaateostokset ym - ihan kaikki yksin. Onneksi lapset jo isompia, niin hieman helpompaa jo.
Tätä nykyä mies suunnilleen pesee vain omat pyykkinsä ja laittaa itselleen ruokaa (harvoin). Joskus hoitaa koko perheen ruokaostokset, kun tarpeeksi monta kertaa sanoo. Muutoin mies menee omia menojaan tai lojuu kännykän kanssa sohvannurkassa. On yritetty keskustella asiasta, mies suuttuu eikä puhu. Lapset pyytävät mukaan johonkin, ei lähde. Ihan kuin mies olisi alkanut elää omaa elämäänsä perheen sisällä. Vuosia ollut jo tällainen tilanne.
Lapsia tuli tuon miehen kanssa hankittua peräti kaksin kappalein, koska merkit alkoivat näkymään vasta myöhemmin. Itse asiassa se mies niitä lapsia enemmän halusi kuin minä..eikä sitten näköjään oikein jaksanutkaan niistä huolehtia. Onko kohtalotovereita tai vertaistukea linjoilla?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Okei, olen varmaan sitte nyhverö kynnysmatto ja pitäisi erota. Olisi vain ollut kiva kuulla, onko muiden elämä samanlaista. Ilmeisesti ei, koska te kaikki muut olette vahvoja, itsenäisiä naisia ja pistätte miehet kuriin ja järjestykseen.
Mutta oletetaan, että eroaisin ja lapset olisi miehellä joka toinen viikko tai viikonloppu. Mikä takaa, että mies silloinkaan huolehtisi lapsista? Tai että mies ylipäätään pysyisi lasten elämässä?
ap
Miksi miehen tulisi pysyä lasten elämässä jos ei sitä tahdo? Aikanaan löytää edestään,jos hylkää lapsensa. Älä ole liitossa,jossa vain sinä kannat vastuuta,ihan oikeasti nyt hei! Eri asia,jos mies on pääasiallinen elättäjä,silloin on joustettava,mutta jos sinä lastenhoidon lisäksi hoidat myös työt tai opinnot,sinun on aikuisten oikeasti paljon helpompaa yksinhuoltajana,kuin kantaa mukanasi aikuisvauvaa,joka syö voimavarojasi. Puhu tästä asiasta miehelle ja jos asenne ei muutu,sinä tiedät mitä tehdä. Lapset pääsevät erosta kyllä yli ja vanhempina tulevat hyvin ymmärtämään,millainen paska pitää ihmisen olla,jos kykenee lapsensa hylkäämään. Kokeillaan asumiseroa. Jos mies ei tahdo palata yhteen, se on hänen valintansa. Vaikka vielä jäisit tuohon tilanteeseen ja odottaisin kunnes lapset ovat vielä vähän vanhempia,se tulee eteesi uudelleen ja uudelleen-mies ei tule muuttumaan,mutta sinä hukkasit oman vapautesi hänen takiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, mies hoitaa omat asiansa. Pesee omat pyykkinsä jne. Valitta, jos joutuu tekemään kotitöitä tai osallistumaan perheen arkeen.
Piilota pesuaine, shampoot, vessapaperit yms. Käypähän sit edes kaupassa.
Kokeiltu on, ei auta. Jättää vain kädet pesemättä ym. jos ei ole paapottu saippuaa näkyville. Vessapaperin suhteen sama.
ap
Nyt äkkiä se ero vireille, oikeesti. Ei oo hyvä pitää perheessään ihmistä, joka laiminlyö perushygieniaansakin.
Moni nainen on henkisesti kiintynyt, niin ero on vaikea huonostakin miehestä. Mutta nimenomaan lasten tilanne tässä surettaa. Aikuinen voi valita kärsiä katkeruutta ja ahdistusta, siirtää omat todelliset tunteensa ja tarpeensa sivuun, mutta samalla opettaa yhtä itsetuhoisen tunnekäyttäytymisen lapsilleen.
Isä on jo hyljännyt lapsensa. Jos äiti on osa tuota kuviota, ei pysty olemaan aidosti läsnä elämässään tunteineen ja tarpeineen, myös hän hylkää lapsensa henkisesti, koska ei tarjoa terveen aikuisen mallia. Juuri nyt kun lapset ovat teinejä, on hyvä erota, koska saavat vielä vastuun ottamisen mallin sinulta tasapainottamaan sitä isän välinpitämättömyyttä. Eivät myöskään altistu päivittäin isän välinpitämättömyydelle. Jos isä sitten ottaa kopin lapsista, niin ihme on. Todennäköisemmin ei, mutta se on lapsille helpompaa kuin jatkuva torjunta jokapäiväisessä arjessa.
Tsemppiä päätöksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, mies hoitaa omat asiansa. Pesee omat pyykkinsä jne. Valitta, jos joutuu tekemään kotitöitä tai osallistumaan perheen arkeen.
Piilota pesuaine, shampoot, vessapaperit yms. Käypähän sit edes kaupassa.
Kokeiltu on, ei auta. Jättää vain kädet pesemättä ym. jos ei ole paapottu saippuaa näkyville. Vessapaperin suhteen sama.
ap
Hyvät hyssykät sentään, eihän tuo mikään mies ole, loismato se on! Selitä tilanne lapsille ja ryhdy äkkiä toimenpiteisiin! Olen pahoillani Sun puolesta.
"Ilmeisesti ei, koska te kaikki muut olette vahvoja, itsenäisiä naisia ja pistätte miehet kuriin ja järjestykseen."
Ei normaalia miestä tarvitse mihinkään kuriin ja järjestykseen laittaa. Se on nimittäin kasvanut ihan itse aikuiseksi ja siksi ymmärtää mitä kaikkea elämä ja isänä olo vaatii.
Naisen tehtävä ei nimenomaan ole määrätä mitä mies tekee vaan valita mies joka tekee normaalit asiat ja velvollisuuden ihan ilman käskyjäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, mies hoitaa omat asiansa. Pesee omat pyykkinsä jne. Valitta, jos joutuu tekemään kotitöitä tai osallistumaan perheen arkeen.
Piilota pesuaine, shampoot, vessapaperit yms. Käypähän sit edes kaupassa.
Kokeiltu on, ei auta. Jättää vain kädet pesemättä ym. jos ei ole paapottu saippuaa näkyville. Vessapaperin suhteen sama.
ap
Hyvät hyssykät sentään, eihän tuo mikään mies ole, loismato se on! Selitä tilanne lapsille ja ryhdy äkkiä toimenpiteisiin! Olen pahoillani Sun puolesta.
Juuri näin. Onhan tuo jo äärimmäisen huono roolimalli lapsillekin. Oppivat vielä että tuollainen on normaalia miehen käytöstä.
Isällä on ihan todella suuri rooli lasten mallina, varsinkin poikien mutta myös tyttöjen. Jos isä on turvallinen, luotettava ja asiat hoitava fiksu aikuinen niin se antaa lapsillekin todella paljon paremmat eväät elämään kuin jos ei ole.
Miksi ap ei ole jo eronnut? Moni nainen tottuu huonoon kohteluun, koska kiintymyshormonit ohjaa. Ne hormonit on tarkoitettu ylläpitämään jälkeläisten selviytymistä, jotta naiset ei yleensä hylkää lapsiaan vaikka nämä olisivat miten vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun ap ottaa eron, niin saletisti tuo miesvauva on ihan hoomoilasena, että ero tuli puskista, kaikkihan oli hyvin😂
Hih hih
Miehesi hylkäsi sinut jo silloin kun lakkasi huolehtimasta perheestänne. Mitä pidempään torjut tämän tosiasian, sitä enemmän kärsit ja sitä suuremmat vauriot lapsesi saavat.
Olen pahoillani, että teille kävi näin.
Sitten kun lapset jäävät etäiseksi, mies varmaan jää ihmettelemään että mites nyt näin kävi ja varmaan laittaa tämänkin äidin syyksi. Olihan hän fyysisesti läsnä (löhöämässä sohvalla puhelimellaan)
Vierailija kirjoitti:
Okei, olen varmaan sitte nyhverö kynnysmatto ja pitäisi erota. Olisi vain ollut kiva kuulla, onko muiden elämä samanlaista. Ilmeisesti ei, koska te kaikki muut olette vahvoja, itsenäisiä naisia ja pistätte miehet kuriin ja järjestykseen.
Mutta oletetaan, että eroaisin ja lapset olisi miehellä joka toinen viikko tai viikonloppu. Mikä takaa, että mies silloinkaan huolehtisi lapsista? Tai että mies ylipäätään pysyisi lasten elämässä?
ap
Pelkäät paljon erilaisia vaihtoehtoja. On hyvin mahdollista, että mies häviää tai ei huolehdi lapsista kunnolla, mutta tämä varmasti selviää ennen kuin lapset ovat heitteillä. Kannattaa kuitenkin keskustella perhe-elämästä, erosta ja sen seurauksista miehen kanssa ensin. Kuuntele hyvin tarkkaan mitä mies vastaa. Jos hän ei halua ottaa vastuuta lapsista pakollisia elareita enempää, niin usko se. Jos mies taas haluaa olla lastensa kanssa, niin anna siihen mahdollisuus. Lapsesi ovat niin isoja, että jos isän luona olisi aivan kamalaa, niin osaavat kyllä itse asiasta sanoa.
Odota vaan kun isän uusi vaimo pääsee päättämään. Lapset jäävät siihen välille seilaamaan.
Kannattaa naiset ihan oikeasti pysyä sinkkuna. Ette menetä mitään
Ei tietenkään sun mies osallistu kun se saa palvelut tekemättä mitään.
Ero voisi olla hyvä ratkaisu.
Itse erosin kun lapset olivat vielä pieniä ja se oli paras päätös ikinä. Isä otti vähän ryhtiliikettä eron jälkeen, kykeni yllättäen itsekin huolehtimaan lapsista välillä. Siivonnut ei vielä sinkkuna ollessaankaan ja lapset tuli takaisin luokseni aina likaisissa vaatteissa. Näihin hommiin on myöhemmin löytynyt naisystäviä.
Jälkikäteen ajattelen että olisi pitänyt erota paljon aikaisemmin. Tuhlasin ihan liikaa aikaa ja energiaa toisen palvelemiseen. Ja lapsillehan tollanen on kamala esimerkki, et ehkä halua että oppivat itse hyväksymään tuollaista kumppania tai käyttäytymään itse noin.
Paljon mieluummin otan itse ne riidat erossa kuin omassa kodissa.
Sille joka pillunpuutteesta ehti ulisemaan.. Mies joka tekeytyy lapseksi, ei ole seksikäs. Mies joka vain roikkuu puhelimessa eikä huolehdi perheestään tai hygieniastaan, ei ole seksikäs. Terveessä ja hyvässä seksielämässä myös nainen haluaa kumppaniaan. Ikävä kyllä mieslasta ei voi parantaa ylenmääräiselläkään seksillä.
ÄLÄ HITTO TÄÄLLÄ VALITA, vaan TEE jotain elämällesi! MITEN VOI vielä maassa, joka järjestyksenä toisena maassa maailmassa sai naisten äänioikeuden, olla vielä sinun kaltaisia töydellisiä KOTIORJIA????
Ollut tuossa tilanteessa. Osallistuva, puhuva ja nikkaroiva puoliso muuttui hiljdlleen mykäksi ja passiiviseksi öidin valvovaksi ja päivisin nukkuvaksi. Myös taloudellisesti vetäytyi laina- ja elinkustannuksista.
Se, että ihminen oleilee lastensa kanssa samassa osoitteessa ei ole tarkoittanut, että hän on ollut läsnä lapsilleen tai että hänellä on minkäänlaista tunnesuhdetta tai kiinnostusta lapseensa. Niinpä ero ei tuo muutosta tällaisen lapsen elämään. Sitähän Ap aprikoi. Ei lapsi menetä suhdetta vanhempaansa erossa, jos se menetetty jo vuosia sitten.
Olen pahoillani ap:n puolesta, kurja elämä. Mutta miksi täällä moititaan ap:ta? Eihän se hänen vikansa ole, jos mies on mitä on. Kun ilmeisesti ei ensimmäisen lapsen kohdalla mitään varoitusmerkkejä ollut näkyvissä.
Avioero olisi ehkä ainoa vaihtoehto. Jos ei keskustelu auta ja mies ei tapojaan muuta. Toki asian voisi ilmaista nätimminkin kuin haukkumalla ap:ta selkärangattomaksi kynnysmatoksi. Emmehän me voi tietää koko totuutta ap:n tilanteesta.
"Kun ilmeisesti ei ensimmäisen lapsen kohdalla mitään varoitusmerkkejä ollut näkyvissä."
Itse en tällaiseen kyllä usko. Kyllä niitä merkkejä on ollut olemassa mutta ne eivät vain ole olleet vielä niin isoja että olisivat soittaneet hälytyskelloja. Ja se perhe-elämän kuoremittavuus nousee pikku hiljaa jolloin sitten ne huonot puoletkin alkavat tulla ajan myötä pahemmiksi.
Mutta jos kyseessä on täysin yllättävä miehen muuttuminen niin se on mahdolinen vain jos kyseessä on joku mielenterveyden häiriö, masennus tms. Ihmisen perusluonne nyt vain ei muutu ilman mitään terveydellistä syytä ahkerasta vastuunkantajasta sohvalla nököttäväksi vätykseksi.
Vierailija kirjoitti:
"Kun ilmeisesti ei ensimmäisen lapsen kohdalla mitään varoitusmerkkejä ollut näkyvissä."
Itse en tällaiseen kyllä usko. Kyllä niitä merkkejä on ollut olemassa mutta ne eivät vain ole olleet vielä niin isoja että olisivat soittaneet hälytyskelloja.
Niin, ei taida ap olla ihan penaalin terävin kynä. Kyllä tuollainen olisi pitänyt huomata. Ap on niitä ressuja, joille kelpaa tuollainenkin mies. Kunhan vaan on joku.
Mä voin kahden liiton ja yhden jo eletyn perhe-elämän kokemuksella antaa tuolle junnulle vinkin. Naisen seksuaalisuus on lopulta varsin yksinkertainen, sitä haluaa 1) miestä, jota voi arvostaa ja 2) joka tarjoaa hyvää seksiä. Ei meillä ole koskaan kärsitty (eikä kärsitä jatkossakaan) puutetta edes pillusta, koska mies on pysynyt miehenä eikä taantunut lapseksi edes perhevuosina. Se on ihan kuinka asiansa järjestää, sanoo mun mies, ja on ihan oikeassa.