Mies ei osallistu arkeen
Meillä on kaksi lasta, 10- ja 14-vuotiaat. Ensimmäisen lapsen kohdalla mies vielä osallistui kotitöihin, kävi oma-aloitteisesti kaupassa jne. muuta normaalia.
Siinä kun nuorimmainen alkoi olla parivuotias, jokin muuttui. Kävimme molemmat töissä, mutta kaikki kotityöt jäivät minun vastuulleni pikkuhiljaa. Loppupeleissä olen hoitanut molempien lasten eskariin viemiset ja haut, lääkärikäynnit, kouluasiat, vaateostokset ym - ihan kaikki yksin. Onneksi lapset jo isompia, niin hieman helpompaa jo.
Tätä nykyä mies suunnilleen pesee vain omat pyykkinsä ja laittaa itselleen ruokaa (harvoin). Joskus hoitaa koko perheen ruokaostokset, kun tarpeeksi monta kertaa sanoo. Muutoin mies menee omia menojaan tai lojuu kännykän kanssa sohvannurkassa. On yritetty keskustella asiasta, mies suuttuu eikä puhu. Lapset pyytävät mukaan johonkin, ei lähde. Ihan kuin mies olisi alkanut elää omaa elämäänsä perheen sisällä. Vuosia ollut jo tällainen tilanne.
Lapsia tuli tuon miehen kanssa hankittua peräti kaksin kappalein, koska merkit alkoivat näkymään vasta myöhemmin. Itse asiassa se mies niitä lapsia enemmän halusi kuin minä..eikä sitten näköjään oikein jaksanutkaan niistä huolehtia. Onko kohtalotovereita tai vertaistukea linjoilla?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
Et luota omaa kasvatukseesi, että lapsesi pärjäisi? Hehän ovat jo itssenäisyyden ja aikusuuden kynnyksellä olevia. Vai ovatko hekin olleet samanlaisia vapaamatkutajia kuin isänsä, joka sentään osaa tehdä ruokansa, pyykkätä, jne...
Ja mitä lapset tekee tuollaisella isällä?
Lopeta se lasten käyttäminen pirun huonona tekosyynä!
Ehkä sinun 10-vuotias lapsesi sitten itse vastaa opettajan Wilma-viesteihin, varailee itse sujuvasti hammaslääkäriajat ja ansaitsee omat viikkorahansa? Meillä ei vielä valitettavasti olla ihan niin omatoimisia, vaan tarvitaan vielä vanhempaa avuksi.
ap
Älä jaksa olla lapsellinen.
10-vuotiaalta voi jo vaatia jotain omatoimisuuttakin ja osallistumista kodinasioihin. Mutta m
Kuten sanoin, lapset toimivat ihan ikätasonsa mukaisesti. Ja tiedän, että joitain ikätovereitaan paapotaan kotona. Lapsellinen kun olen niin totean, että mene sinä kuule muualle esittämään noin negatiivissävyisiä kommentteja.
Ystävällisin terveisin, ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuinen kysymys: MIKSI VI**SSA TE SUOSTUTTE TOHON??! Ja sitten itkee itkee vinku valittaa. Kasvattakaa nyt saakeli selkäranka ja lopettakaa toi mies lasten paapominen.
En minä sitä miestä paapo. En hoida mitään sen asioita. Mitään palveluita ei ole enää miehelle tarjolla tässä huushollissa, koska lakkasi osallistumasta kaikkeen. Joudun hoitamaan yhteisten lasten asiat yksin, siitä tässä on kyse.
Seli seli, eli hoidat sen isänkin osan TEIDÄN lasten arjesta, jne...
Lapset oppii esimeristä, oletko kertaakaan pysähtynyt mietimään millaisen esimerkin TE annatte lapsille? Lapset yhtä kädettömiä kuin isänsä?
Lapset ovat toimintakyvyltään ikätasonsa mukaisella tasolla.
Mutta olisi varmaan pitänyt jo vuosi
Ihan tosi lurjusukko jättänyt hakematta lapsensa päiväkodista? Sinulle tuo oli ihan ok ja asia oli sillä selvä, kun sinä teit sen? Jos minun mieheni koskaan ikinä tekisi noin tahallaan, niin ottaisin eron. Inhimillinen unohdus ok, mutta kyse ei todellakaan taida olla siitä!
Älä ap välitä tyhmistä vastauksista. Minä odotin että lapset olivat teinejä kun erosin tuollaisesta miehestä. Ehdin muutaman vuoden katsoa tilanteeni niin hyväksi että ero ei vaikuttanut rahallisesti. Teineille tyypilliseen tapaan lapset eivät tuijottaneet kuin omaan napaansa niin ero ei heitä paljoa hetkauttanut. Ja eipä minuakaan tunnepuolella yhtään. Tosi harvoin isä näkee lapsiaan mutta eipä sekään teinejä haittaa. Heillä on omat elämänsä mihin isä ei halunnut kuulua.
Vierailija kirjoitti:
Okei, olen varmaan sitte nyhverö kynnysmatto ja pitäisi erota. Olisi vain ollut kiva kuulla, onko muiden elämä samanlaista. Ilmeisesti ei, koska te kaikki muut olette vahvoja, itsenäisiä naisia ja pistätte miehet kuriin ja järjestykseen.
Mutta oletetaan, että eroaisin ja lapset olisi miehellä joka toinen viikko tai viikonloppu. Mikä takaa, että mies silloinkaan huolehtisi lapsista? Tai että mies ylipäätään pysyisi lasten elämässä?
ap
Selaile tätä palstaa ja näet, että täällä samanlaisia vuodatuksia pilvin pimein, kun niistä lapsista ei oikeasti ole kun haittaa ja murhetta, monelle, etenkin miehelle, tämä realisoituu vasta kun lapset on hankittu ja tämä lopputuloshan se sitten on. oikeasti ei viitsitä, jakseta, ei kiinnosta. ilman olisi helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan aloittajalta seksihalut kadonneet. Mies reagoi juuri noin siihen.
Mieheltä ne seksihalut ensin katosi. Mutta toki, nainen aina syypää.
ap
Ja ainahan nainen on pahin marttyyri sitten jeesuksen. Grow up!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, olen varmaan sitte nyhverö kynnysmatto ja pitäisi erota. Olisi vain ollut kiva kuulla, onko muiden elämä samanlaista. Ilmeisesti ei, koska te kaikki muut olette vahvoja, itsenäisiä naisia ja pistätte miehet kuriin ja järjestykseen.
Mutta oletetaan, että eroaisin ja lapset olisi miehellä joka toinen viikko tai viikonloppu. Mikä takaa, että mies silloinkaan huolehtisi lapsista? Tai että mies ylipäätään pysyisi lasten elämässä?
ap
Selaile tätä palstaa ja näet, että täällä samanlaisia vuodatuksia pilvin pimein, kun niistä lapsista ei oikeasti ole kun haittaa ja murhetta, monelle, etenkin miehelle, tämä realisoituu vasta kun lapset on hankittu ja tämä lopputuloshan se sitten on. oikeasti ei viitsitä, jakseta, ei kiinnosta. ilman olisi helpompaa.
Sitten ne miehet voivat kieltäytyä hankkimasta lapsia. Eikä ensin haluta lapsia ja sitten heittää hanskat tiskiin kun ei enää kiinnostakaan. Vanhempi kun ei vaan voi niin tehdä enää.
Jos ei ole aikaisemmin selkärankaa ollut, sen voi vaikka kasvattaa nyt ja alkaa toimia toisin ton jatkuvan vollottamisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Se tärkein kysymys on, että annatko sille pillua? Jos et, niin miksi osallistua?
Sitten kun saavutat täysi-ikäisyyden, huomaat että perhe- ja parisuhde-elämä on muutakin kuin pillun antamista.
Minä haluaisin kissan, jos joku muu sen hoitaisi. Vaikka naapuri, jolta hakisin sen illaksi rapsuteltavaksi ja paijattavaksi ja veisin sitten yöksi takaisin ja jos vaikka huomenna väsyttäisi tai ei muuten innostaisi, en hakisi kissaa.
Vähän sama asia monelle miehelle lasten kanssa, ei aina huvittaisi, vaateita, melua ja haisee.
Sitten kun ap ottaa eron, niin saletisti tuo miesvauva on ihan hoomoilasena, että ero tuli puskista, kaikkihan oli hyvin😂
Vierailija kirjoitti:
Älä ap välitä tyhmistä vastauksista. Minä odotin että lapset olivat teinejä kun erosin tuollaisesta miehestä. Ehdin muutaman vuoden katsoa tilanteeni niin hyväksi että ero ei vaikuttanut rahallisesti. Teineille tyypilliseen tapaan lapset eivät tuijottaneet kuin omaan napaansa niin ero ei heitä paljoa hetkauttanut. Ja eipä minuakaan tunnepuolella yhtään. Tosi harvoin isä näkee lapsiaan mutta eipä sekään teinejä haittaa. Heillä on omat elämänsä mihin isä ei halunnut kuulua.
Lämpimät kiitokset sinulle asiallisesta kommentistasi. Samansuuntaisia ajatuksia tullut itselle. Pohdin vain pitäisikö odottaa lasten täysi-ikäisyyteen tai ainakin lähelle sitä minimoidakseen elatus- tai huoltoriitojen riskin. Kun ei tuon miehen osalta voi olla varma enää mistään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, mies hoitaa omat asiansa. Pesee omat pyykkinsä jne. Valitta, jos joutuu tekemään kotitöitä tai osallistumaan perheen arkeen.
Piilota pesuaine, shampoot, vessapaperit yms. Käypähän sit edes kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
Et luota omaa kasvatukseesi, että lapsesi pärjäisi? Hehän ovat jo itssenäisyyden ja aikusuuden kynnyksellä olevia. Vai ovatko hekin olleet samanlaisia vapaamatkutajia kuin isänsä, joka sentään osaa tehdä ruokansa, pyykkätä, jne...
Ja mitä lapset tekee tuollaisella isällä?
Lopeta se lasten käyttäminen pirun huonona tekosyynä!
Ehkä sinun 10-vuotias lapsesi sitten itse vastaa opettajan Wilma-viesteihin, varailee itse sujuvasti hammaslääkäriajat ja ansaitsee omat viikkorahansa? Meillä ei vielä valitettavasti olla ihan niin omatoimisia, vaan tarvitaan vielä vanhempaa avuksi.
ap
Älä jaksa olla lapsellinen.
10-vuotiaalta voi jo vaatia jotain omatoi
Kuten sanoin, lapset toimivat ihan ikätasonsa mukaisesti. Ja tiedän, että joitain ikätovereitaan paapotaan kotona. Lapsellinen kun olen niin totean, että mene sinä kuule muualle esittämään noin negatiivissävyisiä kommentteja.
Ystävällisin terveisin, ap
Realismi on negatiivista.
Mikään puhe ei tule auttamaan.
Kun jätät avioeropaperit, mies voi yrittää hetken muuttaa käytöstään ja ihmettelee, että ero tulee täysin puskista, kun teillähän meni niin hyvin. Taas akat turhista valittaa.
Todennäköisesti mies on käytännössä jo eronnut. Hänen käytöksensä osoittaa, että häi ei halua olla kanssanne. Hän ei vaan viitsi tehdä mitään sen käytännön eron eteen, vaan jättää senkin homman sulle. Nykyisellään kun nauttii siitä, että kodinhoitopalvelu pelaa.
Kevyin tapa eroon on, että alat etsiä itsellesi jotain menoja iltaisin, kun lapset ovat jo sen verran isoja, että selvävät ilman vahtimista. Siitä vähitellen itsenäistyt henkisesti. Mitä nopeammin sen parempi, ihan jo lasten kannalta. He kun saavat nyt huonon parisuhteen mallin, jonka vuoksi heidän oma pariutumisensa on aikuisena vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Eroat ja jätät ne lapset kokonaan sille isälle. Kun isä on yh ja pakosti vastuussa kaikesta, ehkä kasvaa itsekin aikuiseksi.
Siinä on iso ehkä. Jos ei ole aiemminkaan osoittanut olevansa aikuinen, niin ei sitä välttämättä ole lainkaan koko elämänsä aikana vaikka olisi muka kuinka pakko. Ja kuka sitäpaitsi pakottaisi isää ottamaan mitään vastuuta, kun se ex-muijakaan ei olisi siinä räpättämässä 🤣
Jos otat eron on miehellä uusi emäntä alta aikayksikön. Lapset alkaa oireilla jne. Välit isään voi katketa jopa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ap välitä tyhmistä vastauksista. Minä odotin että lapset olivat teinejä kun erosin tuollaisesta miehestä. Ehdin muutaman vuoden katsoa tilanteeni niin hyväksi että ero ei vaikuttanut rahallisesti. Teineille tyypilliseen tapaan lapset eivät tuijottaneet kuin omaan napaansa niin ero ei heitä paljoa hetkauttanut. Ja eipä minuakaan tunnepuolella yhtään. Tosi harvoin isä näkee lapsiaan mutta eipä sekään teinejä haittaa. Heillä on omat elämänsä mihin isä ei halunnut kuulua.
Lämpimät kiitokset sinulle asiallisesta kommentistasi. Samansuuntaisia ajatuksia tullut itselle. Pohdin vain pitäisikö odottaa lasten täysi-ikäisyyteen tai ainakin lähelle sitä minimoidakseen elatus- tai huoltoriitojen riskin. Kun ei tuon miehen osalta voi olla varma enää mistään.
ap
Jos nuorin on 10v, niin odotatko 8 vuotta yhdessä sen miehenkuvatuksen kanssa? Sullahan menee elämä hukkaan siinä. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, mies hoitaa omat asiansa. Pesee omat pyykkinsä jne. Valitta, jos joutuu tekemään kotitöitä tai osallistumaan perheen arkeen.
Piilota pesuaine, shampoot, vessapaperit yms. Käypähän sit edes kaupassa.
Kokeiltu on, ei auta. Jättää vain kädet pesemättä ym. jos ei ole paapottu saippuaa näkyville. Vessapaperin suhteen sama.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos otat eron on miehellä uusi emäntä alta aikayksikön. Lapset alkaa oireilla jne. Välit isään voi katketa jopa.
Mitä iloa kenellekään on noin hyödyttömästä puolisosta tai isästä? Isästä, joka ei edes lähde mukaan kun lapset pyytävät? Eiköhän välit ole jo poikki.
Eroat ja jätät ne lapset kokonaan sille isälle. Kun isä on yh ja pakosti vastuussa kaikesta, ehkä kasvaa itsekin aikuiseksi.