Eronnut, jos lapsesi toinen vanhempi kuolisi, menisitkö mukaan hautajaisiin lapsen tueksi?

No tietysti menisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei voisi mennä jonkun toisen kanssa, esim. isovanhempiensa?

Jättäisitkö todella oman lapsesi ilman tukeasi, kun toinen vanhempi on k-u-o-l-l-u-t ?

Huh. 

Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vain? Siltä varalta, että olet oikeasti tyhmä: lapsen tukena voi olla muutenkin kuin menemällä hautajaisiin. Ja lapsen tukena voi olla muukin turvallinen aikuinen kuin oma vanhempi. Jokainen tavallaan. Ei ole sinun asiasi tuomita tuntemattomia, joiden elämästä et tiedä mitään. 

Joko olen päästäni sairas tai trollaan. Jos trollaan, 2/5. 

Hyvä että olet rehellinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei voisi mennä jonkun toisen kanssa, esim. isovanhempiensa?

Jättäisitkö todella oman lapsesi ilman tukeasi, kun toinen vanhempi on k-u-o-l-l-u-t ?

Huh. 

Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vain? Siltä varalta, että olet oikeasti tyhmä: lapsen tukena voi olla muutenkin kuin menemällä hautajaisiin. Ja lapsen tukena voi olla muukin turvallinen aikuinen kuin oma vanhempi. Jokainen tavallaan. Ei ole sinun asiasi tuomita tuntemattomia, joiden elämästä et tiedä mitään. 

Onneksi mulla ei ollut sinun kaltaistasi vanhempaa. 

Se on tosiaan onni. Olisin vanhempana äärimmäisen pettynyt itseeni, jos lapsestani olisi kasvanut sinunkalta

Miksi? Lapsesi olisi avarakatseisempi ja paljon lämpimänpii ihminen kuin sinä olet. 

En mennyt. Tosin ei mennyt lapsikaan. Vaikea mennä tilaisuuteen, jonka ajankohdasta ja sijainnista ei ole mitään tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani erosivat ollessani 7-vuotias. Isä kuoli kun olin 18-vuotias, ja veljeni muutamaa vuotta vanhempi. Äitini järjesti isäni hautajaiset, vaikka ero oli riitaisa, ja välit olivat pahasti tulehtuneet. Toimisin itse samoin.

Sama. Olin 15, kun isä kuoli, ja äiti oli vahvasti mukana hautajaisten järjestämisessä, koska isän muut sukulaiset olivat iäkäs äiti ja vuosikymmeniä ulkomailla asunut sisko. Ja kyllä vanhemman kuuluu olla tukemassa lastaan, joka on juuri menettänyt toisen vanhempansa. Aikuiset voivat opetella käyttäytymään ja astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle sen verran. Hautajaiset kestää muutaman tunnin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei voisi mennä jonkun toisen kanssa, esim. isovanhempiensa?

Jättäisitkö todella oman lapsesi ilman tukeasi, kun toinen vanhempi on k-u-o-l-l-u-t ?

Huh. 

Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vain? Siltä varalta, että olet oikeasti tyhmä: lapsen tukena voi olla muutenkin kuin menemällä hautajaisiin. Ja lapsen tukena voi olla muukin turvallinen aikuinen kuin oma vanhempi. Jokainen tavallaan. Ei ole sinun asiasi tuomita tuntemattomia, joiden elämästä et tiedä mitään. 

Onneksi mulla ei ollut sinun kaltaistasi vanhempaa. 

Se on tosiaan onni. Olisin vanhempana äärimmäisen pettyn

Mitä avarakatseista on siinä, että räyhäät tuntemattomille vauvapalstalla asiasta, joka ei kuulu sinulle vttuakaan?

Vierailija kirjoitti:

En mennyt. Tosin ei mennyt lapsikaan. Vaikea mennä tilaisuuteen, jonka ajankohdasta ja sijainnista ei ole mitään tietoa. 

Jos lapsi on menossa hautajaisiin, niin eiköhän siitä ole päivämäärä sitten tiedossa aloituksen mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei voisi mennä jonkun toisen kanssa, esim. isovanhempiensa?

Jättäisitkö todella oman lapsesi ilman tukeasi, kun toinen vanhempi on k-u-o-l-l-u-t ?

Huh. 

Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vain? Siltä varalta, että olet oikeasti tyhmä: lapsen tukena voi olla muutenkin kuin menemällä hautajaisiin. Ja lapsen tukena voi olla muukin turvallinen aikuinen kuin oma vanhempi. Jokainen tavallaan. Ei ole sinun asiasi tuomita tuntemattomia, joiden elämästä et tiedä mitään. 

Onneksi mulla ei ollut sinun kaltaistasi vanhempaa. 

Se on tosiaan onni. Olisin vanhempana äärimmäisen pettynyt itseeni, jos lapsestani olisi kasvanut sinunkalta

Ahaa ok, eli trollaat. Saat sen sovitun 2/5, vaikka vähän lässähti tähän paljastumiseen. 

 

Ja me muut: hajaantukaamme, täällä ei ole mitään nähtävää. 

"Mitä avarakatseista on siinä, että räyhäät tuntemattomille vauvapalstalla asiasta, joka ei kuulu sinulle vttuakaan?"

Jätitkö menemättä lapsesi tueksi hautajaisiin ja nyt siitä on paha morkkis vai mistä tuollainen ärtyminen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani erosivat ollessani 7-vuotias. Isä kuoli kun olin 18-vuotias, ja veljeni muutamaa vuotta vanhempi. Äitini järjesti isäni hautajaiset, vaikka ero oli riitaisa, ja välit olivat pahasti tulehtuneet. Toimisin itse samoin.

Sama. Olin 15, kun isä kuoli, ja äiti oli vahvasti mukana hautajaisten järjestämisessä, koska isän muut sukulaiset olivat iäkäs äiti ja vuosikymmeniä ulkomailla asunut sisko. Ja kyllä vanhemman kuuluu olla tukemassa lastaan, joka on juuri menettänyt toisen vanhempansa. Aikuiset voivat opetella käyttäytymään ja astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle sen verran. Hautajaiset kestää muutaman tunnin.

Aikuiset voivat myös opetella katsomaan asioita muualtakin kuin omasta navasta käsin. Katsos kun kaikille lapsille ei ole suotu sitä onnea, että vanhemmat olisivat jollain tasolla tärkeitä ihmisiä. Oma isäni kuoli kun olin 8-vuotias. Liikutti minua yhtä paljon kuin esim. Kirkan kuolema. Isäni kun oli minulle suurin piirtein yhtä läheinen kuin Kirka. Sillä erotuksella, että olin sentään tavannut isäni pari kertaa kun olin vauva. Kirkaa en tietääkseni koskaan tavannut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mennyt. Tosin ei mennyt lapsikaan. Vaikea mennä tilaisuuteen, jonka ajankohdasta ja sijainnista ei ole mitään tietoa. 

Jos lapsi on menossa hautajaisiin, niin eiköhän siitä ole päivämäärä sitten tiedossa aloituksen mukaan. 

Varmasti. Halusin vain tuoda keskusteluun muitakin näkökulmia. Ei liene kiellettyä keskustelupalstalla. 

Vaikka olisi minkä ikäinen menisin tietysti. Sen kestän kun vanhemmat kuolee tai vaikka sisarkin, mutta jos ex kuolee niin minä olen sitten yksin tässä maailmassa. Ei lapset korvaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

"Mitä avarakatseista on siinä, että räyhäät tuntemattomille vauvapalstalla asiasta, joka ei kuulu sinulle vttuakaan?"

Jätitkö menemättä lapsesi tueksi hautajaisiin ja nyt siitä on paha morkkis vai mistä tuollainen ärtyminen? 

Voimme sopia niin, jos se helpottaa sinun oloasi. Voidaanko nyt jatkaa ketjun aiheesta vai vieäkö haluat mittailla pippeleitä? 

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Hautajaisten järjestäjällä on oikeus päättää, keitä hän kutsuu tilaisuuteen. Ja vain totaalinen törppö menee paikalle kutsumatta. Sen lapsen tukena voi olla myös kuokkimatta toisten surutilaisuudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Niin, että mitäpä väliä niillä vainajan läheisillä kunhan exä vaan saa mitä haluaa. Sairasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani erosivat ollessani 7-vuotias. Isä kuoli kun olin 18-vuotias, ja veljeni muutamaa vuotta vanhempi. Äitini järjesti isäni hautajaiset, vaikka ero oli riitaisa, ja välit olivat pahasti tulehtuneet. Toimisin itse samoin.

Sama. Olin 15, kun isä kuoli, ja äiti oli vahvasti mukana hautajaisten järjestämisessä, koska isän muut sukulaiset olivat iäkäs äiti ja vuosikymmeniä ulkomailla asunut sisko. Ja kyllä vanhemman kuuluu olla tukemassa lastaan, joka on juuri menettänyt toisen vanhempansa. Aikuiset voivat opetella käyttäytymään ja astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle sen verran. Hautajaiset kestää muutaman tunnin.

Aikuiset voivat myös opetella katsomaan asioita muualtakin kuin omasta navasta käsin. Katsos kun kaikille lapsille ei ole suotu sitä onnea, että vanhemmat olisivat jollain tasolla tär

Ehkä silloin lapsikaan ei mene hautajaisiin. 

No totta helvetissä menisin, jos lapsi tukea tarvitsee. 

Turhaan tappelette, koska kyse on tapauskohtaisesta asiasta. Joskus on täysin ok mennä, joskus ei todellakaan ole ok mennä. Ihmisiä ja perhetilanteita on monenlaisia. Turha siitä on vääntää. Jokainen tietää oman tilanteensa parhaiten ja toivottavasti osaa toimia niin, ettei tahallaan aiheuta hämminkiä. Itse jättäisin menemättä, koska en ole ollut exän kanssa missään tekemisissä vuosiin. 12-vuotias saisi mennä, jos haluaisi ja hän olisi aivan varmasti itsekin sitä mieltä, että esim. kummitädin tuki olisi siinä tilaisuudessa enemmän kuin riittävä. Exän äiti on ihminen, joka ei epäröisi järjestää kohtausta edes oman poikansa hautajaisissa, joten minulta olisi turhaa provosointia mennä paikalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Hautajaisten järjestäjällä on oikeus päättää, keitä hän kutsuu tilaisuuteen. Ja vain totaalinen törppö menee paikalle kutsumatta. Sen lapsen tukena voi olla myös kuokkimatta toisten surutilaisuudessa. 

Millainen ihminen ei kutsu hautajaisiin vainajan alaikäisen lapsen toista vanhempaa? Kuinka tulehtuneet välit pitää olla, että päätyy siihen ratkaisuun? Hautajaisten järjestäjä voi varmaan jättää sen alaikäisen lapsenkin kutsumatta.