Eronnut, jos lapsesi toinen vanhempi kuolisi, menisitkö mukaan hautajaisiin lapsen tueksi?

Tottakai menisin ex-vaimoni hautajaisiin ja surisin. Hän on mielettömän upea ihminen vaikka emme yhdessä olekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani erosivat ollessani 7-vuotias. Isä kuoli kun olin 18-vuotias, ja veljeni muutamaa vuotta vanhempi. Äitini järjesti isäni hautajaiset, vaikka ero oli riitaisa, ja välit olivat pahasti tulehtuneet. Toimisin itse samoin.

Sama. Olin 15, kun isä kuoli, ja äiti oli vahvasti mukana hautajaisten järjestämisessä, koska isän muut sukulaiset olivat iäkäs äiti ja vuosikymmeniä ulkomailla asunut sisko. Ja kyllä vanhemman kuuluu olla tukemassa lastaan, joka on juuri menettänyt toisen vanhempansa. Aikuiset voivat opetella käyttäytymään ja astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle sen verran. Hautajaiset kestää muutaman tunnin.

Aikuiset voivat myös opetella katsomaan asioita muualtakin kuin omasta navasta käsin. Katsos kun kaikille lapsille ei ole suotu sitä

Kyllä minä menin. Mummin kanssa. Ei mitään ongelmaa, vaikka oliskin minulle vieras ihminen. Mummi oli kuitenkin läheinen ja rakas ja hänelle oli tärkeää, että hyvästelen isäni, vaikka hän olikin mitä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Turhaan tappelette, koska kyse on tapauskohtaisesta asiasta. Joskus on täysin ok mennä, joskus ei todellakaan ole ok mennä. Ihmisiä ja perhetilanteita on monenlaisia. Turha siitä on vääntää. Jokainen tietää oman tilanteensa parhaiten ja toivottavasti osaa toimia niin, ettei tahallaan aiheuta hämminkiä. Itse jättäisin menemättä, koska en ole ollut exän kanssa missään tekemisissä vuosiin. 12-vuotias saisi mennä, jos haluaisi ja hän olisi aivan varmasti itsekin sitä mieltä, että esim. kummitädin tuki olisi siinä tilaisuudessa enemmän kuin riittävä. Exän äiti on ihminen, joka ei epäröisi järjestää kohtausta edes oman poikansa hautajaisissa, joten minulta olisi turhaa provosointia mennä paikalle. 

No mitä jos alaikäinen lapsesi juuri haluaisi sinut tuekseen? Sinä vaan sanoisit, että kyllä se kummi tukee, kun isän äiti on vähän hankala minua kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Niin, että mitäpä väliä niillä vainajan läheisillä kunhan exä vaan saa mitä haluaa. Sairasta. 

Enhän mä puhunut mitään exästä vaan vainajan lapsesta, joka yleensä luetaan lähiomaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Hautajaisten järjestäjällä on oikeus päättää, keitä hän kutsuu tilaisuuteen. Ja vain totaalinen törppö menee paikalle kutsumatta. Sen lapsen tukena voi olla myös kuokkimatta toisten surutilaisuudessa. 

Millainen ihminen ei kutsu hautajaisiin vainajan alaikäisen lapsen toista vanhempaa? Kuinka tule

Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan tappelette, koska kyse on tapauskohtaisesta asiasta. Joskus on täysin ok mennä, joskus ei todellakaan ole ok mennä. Ihmisiä ja perhetilanteita on monenlaisia. Turha siitä on vääntää. Jokainen tietää oman tilanteensa parhaiten ja toivottavasti osaa toimia niin, ettei tahallaan aiheuta hämminkiä. Itse jättäisin menemättä, koska en ole ollut exän kanssa missään tekemisissä vuosiin. 12-vuotias saisi mennä, jos haluaisi ja hän olisi aivan varmasti itsekin sitä mieltä, että esim. kummitädin tuki olisi siinä tilaisuudessa enemmän kuin riittävä. Exän äiti on ihminen, joka ei epäröisi järjestää kohtausta edes oman poikansa hautajaisissa, joten minulta olisi turhaa provosointia mennä paikalle. 

No mitä jos alaikäinen lapsesi juuri haluaisi sinut tuekseen? Sinä vaan sanoisit, että kyllä se kummi tukee, kun isän äiti on vähän hankala minua kohtaan?

No eipä tuo haluaisi, joten turhaan jossittelet. Miksi sinä haluat noin kiihkeästi muuttaa muiden ihmisten elämää haluamaasi muottiin?

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Niin, että mitäpä väliä niillä vainajan läheisillä kunhan exä vaan saa mitä haluaa. Sairasta. 

Enhän mä puhunut mitään exästä vaan vainajan lapsesta, joka yleensä luetaan lähiomaiseksi.

Puhuit. Tässä suora sitaatti viestistäsi: toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

 

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Tervetuloa todellisuuteen sieltä yksisarvismaailmasta, jossa kaikki on onnea ja auvoa ja vaaleanpunaista hattaraa! Ei ole edes harvinaista, että exän perheen kanssa ollaan riidoissa. 

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

 

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Niin, onhan se ihan hirveää, jos lapsella on elämässään muitakin turvallisia ja rakkaita aikuisia kuin äiti. Varmasti järkyttää mieltäsi, kun sinun elämässäsi on vielä 35-vuotiaanakin pelkästään äiti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

 

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Tervetuloa todellisuuteen sieltä yksisarvismaailmasta, jossa kaikki on onnea ja auvoa ja vaaleanpunaista hattaraa! Ei ole edes harvinaista, että exän perheen kanssa ollaan riidoissa. 

No mitä noista riidoista, kun kaikkien pitäisi ajatell lapsen parasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

 

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Tervetuloa todellisuuteen sieltä yksisarvismaailmasta, jossa kaikki on onnea ja auvoa ja vaaleanpunaista hattaraa! Ei ole edes harvinaista, että exän perheen kanssa ollaan riidoissa. 

No mitä noista riidoista, kun kaikkien pitäisi ajatell lapsen parasta. <

Pitäisi pitäisi. Minunkin pitäisi olla miljonääri, mutta harmittaa kyllä en ole. Elämä ei ole satukirjaa, jossa kaikki menee aina niin kuin pitäisi ja olisi parasta. Aika erakkona on saanut elää, jos vasta nyt tämä asia valkenee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

 

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Niin, onhan se ihan hirveää, jos lapsella on elämässään muitakin turvallisia ja rakkaita aikuisia kuin äiti. Varmasti järkyttää mieltäsi, kun sinun elämässäsi on vielä 35-vuotiaanakin pelkästään äiti. 

Kyllä äiti olisi se paras ja läheisin tuki isän kuoltua. En näe siinä mitään hirveää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

 

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Niin, onhan se ihan hirveää, jos lapsella on elämässään muitakin turvallisia ja rakkaita aikuisia kuin äiti. Varmasti järkyttää mieltäsi, kun sinun elämässäsi on vielä 35-vuotiaanakin pelkästään äiti. 

Kyllä äiti olisi se paras ja läheisin tuki

Ei kaikille. Koetapa jo takoa kaaliisi, että kaikilla ei ole samanlainen tianne kuin sinulla. Sinä et voi muiden puolesta päättää, mikä heille on parasta ja kuka heille on läheinen. Et, vaikka miten polkisit jalkaa ja jankuttaisit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni on valmis tuppautumaan noinkin intiimiin tilaisuuteen kutsumattta. Itse menisin vain, jos kutsutaan. Jotain tapoja pitää olla. 

Isäni kuoli yllättäen tapaturmaisesti, kun olin teini-ikäinen. Olisi ollut todella hirveää, jos äiti ei olisi ollut hautajaisissa. Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa. 

Niin, että mitäpä väliä niillä vainajan läheisillä kunhan exä vaan saa mitä haluaa. Sairasta. 

Enhän mä puhunut mitään exästä vaan vainajan lapsesta, joka yleensä luetaan lähiomaiseksi.

Puhuit. Tässä suora sitaatti

Pahoitteluni väärinymmärryksestä. "Vainajan lapsi on lähiomainen ja etenkin alaikäisenä hänellä pitää olla oikeus siihen, että toinen vanhempi on paikalla, jos hän niin haluaa." Tuo "jos hän niin haluaa viittaa" lapseen eikä vanhempaan. Eli alaikäisellä lapsella on oikeus siihen, että hänen vanhempansa on tukena lapsen toisen vanhemman hautajaisissa. Eihän tuossa virkkeessä ole mitään järkeä, jos tuo viimeinen hän viittaisi vanhempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on ns. tukkanuottasilla sen toisen vanhemman kanssa. Ei kaikilla ole exän sukuun edes neutraalin kohteliaita välejä. Eikä lapsi mene rikki, jos hänellä on pari tuntia tukenaan äidin sijaan vaikkapa erittäin läheinen mummo. Äidit eivät ole korvaamattomia, vaikka moni täällä niin kuvittelee. Suurimmalla osalla lapsista on muitakin turvallisia, rakkaita ja läheisiä aikuisia elämässään. "

 

Nyt on epänormaalia menoa lapsen kannalta. Voi lapsi parkaa, joka tuohon sukuun on joutunut. 

Niin, onhan se ihan hirveää, jos lapsella on elämässään muitakin turvallisia ja rakkaita aikuisia kuin äiti. Varmasti järkyttää mieltäsi, kun sinun elämässäsi on vielä 35-vuotiaanakin pelkästään äiti. 

Kyllä äiti olisi se paras ja läheisin tuki

Siitähän nyt ei puhuttukaan. Opettele lukemaan, pelle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani erosivat ollessani 7-vuotias. Isä kuoli kun olin 18-vuotias, ja veljeni muutamaa vuotta vanhempi. Äitini järjesti isäni hautajaiset, vaikka ero oli riitaisa, ja välit olivat pahasti tulehtuneet. Toimisin itse samoin.

Se vaan ei ole yksin sinun päätettävissäsi. Pitää huomioida ne kuolleen sukulaisetkin. Jos he haluavat järjestää hautajaiset vain idiootti menee sanomaan "ei kun minä järjestän, koska oma äitinikin järjesti". 

Niin, siis tarkoitin, että samanlaisessa tilanteessa toimisin itse samoin. Isäni ei ollut läheisissä omien vanhempiensa kanssa, eivätkä he tehneet elettäkään näyttääkseen minkäänlaista mielenkiintoa järjestää hautajaiset. Myös isäni uudempi puoliso (olivat myös eronneet) tuli kyllä hautajaisiin, mutta ei osallistunut järjestelyihin mitenkään. Jäin itsekin jälkikäteen ihmettelemään, että oliko oletuksena se, että minä 18-vuotiaana järjestän hautajaiset isälleni? Vaikka olinkin täysi-ikäinen, niin kuitenkin aivan lapsi mitään hautajaisia järjestämään.

Mutta minä ja mieheni asumme ulkomailla, joten jos eroaisimme ja asuisimme edelleen täällä, ja jompikumpi kumpi kuolisi, niin kyllä se meidän tapauksessa jäisi puolisolle järjestää hautajaiset. Eipä kukaan muu siihen olisi kykeneväinen.

Ehdottomasti menisin, jos näen, että lapsi haluaa ja tarvitsee tukeani. 

Minulla ei ollut eksäni kanssa lämpimiä välejä enää viimeisimpinä vuosinamme, vaan sain koko ajan olla varpaillani hänen impulsiivisuutensa ja manipulatiivisuutensa vuoksi. Eronkin hän otti impulsiivisesti, kertomatta erosta minulle tai lapselle etukäteen mitään - oli vain hakenut avioeroa ja muuttanut pois sillä aikaa kun olin lapsen kanssa poissa kotoa, ja hänen äitinsä oli ollut mukana auttamassa muutossa. Olivat keskenään miettineet että tekevätköhän he tässä väärin Ja vielä vuosia eron jälkeenkin hänen kanssaan on todella tuskallista sopia lapsen asioista. Välillä hän hyökkää ja on sitä mieltä ettei lapsen ole hyvä olla kanssani, ja välillä taas ehdottaa että lapsi olisi luonani enemmän. Lasken jo jäljellä olevia vuosia siihen että lapsi on täysi-ikäinen ja voin katkaista yhteydenpidon eksääni lopullisesti.

Mutta silti. Jos hänen aikansa koittaisi nyt, en minä omasta tahdostani menisi hänen hautajaisiinsa, mutta silloin menisin jos lapsi pyytäisi. Aikuiset ihmiset voivat saada välinsä solmuun vaikka kuinka pahasti. Mutta juuri lapsen takia teen jo nyt kaikkeni saadakseni sovittua häneen liittyvät asiat hänen toisen vanhempansa kanssa, ja vaikka kuinka kiukuttaa, en koskaan puhu lapselle mitään ikävää hänen toisesta vanhemmastaan, joka on lapselle tärkeä ja rakas. Kuolintapauksessa lapsi alkaisi käsitellä aitoa surua, ja mielestäni olisi todella julmaa sanoa lapselle, etten tulisi mukaan hautajaisiin koska aikuiset ovat riidelleet niin paljon. Ilman muuta olisin siinä tilanteessa lapsen tuki ja turva, ja jättäisin ne omat todelliset tuntemukseni taka-alalle, kuten jätän ne silloinkin kun lapsi tulee luokseni sellaisessa tilanteessa, jossa olen juuri saanut hänen toiselta vanhemmalta jonkin asiattoman viestin. Hautajaistilanne ei olisi mikään poikkeus.

Kyllä menisin.