3-vuotias, joka on ollut noin vuoden päiväkodissa: ottaisitteko pois päiväkodista kotihoitoon kun pikkusisarus syntyy?

Vierailija kirjoitti:

Olen itse päikyssä töissä ja olen huomannut ettei mikään, ikinä estä kotiäitejä tuomasta lastaan päiväkotiin klo 08 tasan. Ei aikainen herätys, sade, lumivyöry, korona,pitkä kävelymatka, itkevä lapsi,syyhy, kihomadot, 300 euron  hoitomaksu,listaa voi jatkaa loputtomiin..    

Että sikäli tämä ap:n  kysely on turhanpäiväinen. Ihan kuin pohdittaisiin asiaa vakavasti, heh heh 😄

Pahintahan tässä on se, että ne lapset tuodaan sinun kaltaisten tuomitsevien julmureiden hoidettaviksi. Jos ei ymmärrä, että jokaisella perheellä on oikeasti syynsä miksi päätyvät tuomaan isomman hoitoon vaikka kotona on vauva, et voi toimia puolueettomana ja ammattitaitoisena varhaiskasvattajana. Ammattitaidottomuutesi kumpuaa jo siitä ettei ihan perusymmärryksesi ja älykkyytesi riitä käsittämään, että perheillä on hyvin moninaisia tilanteita joista ei sinulle kerrota.

Vierailija kirjoitti:

En päättäisi asiaa ennen kuin nuorempi on syntynyt. Siltä varalta, että kaikki ei olekaan kunnossa, vaan nuorempi joutuu olemaan viikkoja sairaalassa ja sinä olet siellä hänen kanssaan. Tai kotiuduttuaan huutaa päivät ja yöt niin, että sinä olet aivan loppu. Silloin vanhemman lapsen on parempi olla päiväkodissa sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole väsymyksestä täysiä zombieita. Päätä asia sitten, kun näet miten elämä alkaa rullata.

Tuollaisiahan päiväkodin työntekijät nimenomaan nykyään ovat, ainakin kun lukee tuota varhaiskasvatuksen kertomukset -ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Minä pitäisin kotona. Ei kolme vuotias vielä tarvitse välttämättä kaverilaumaa ja virikkeitä. Vanhemman ja sisaruksen kanssa touhuilu, leikkipuistossa käyminen, mäen lasku, uiminen, kirjastossa käynti yms normaalit jutut kyllä riittävät. Ja vaikka sisarus onkin vasta vauva, niin kyllä hänestä jo puolivuotiaana alkaa vähän seuraakin olla. Ja jos tarkoitus on noin vuoden päästä taas mennä päiväkotiin, niin ei lapsi siinä minun mielestäni mitään menetä, päinvastoin. Vaikka lapsi tykkäisikin olla päiväkodissa niin päiväkotiarki ON stressaavaa lapselle, sitä on turha kieltää. 

Juu, paitsi että nimenomaan pikkuvauvan ja leikki-ikäisen kanssa on ihan mahdoton yrittää viettää aikaa käymällä uimassa tai pulkkamäessä, ja se touhuilu, mitä vanhemman ja vauvan kanssa voi tehdä, ei välttämättä ole sille leikki-ikäiselle kovin mieluisaa tai kiinnostavaa. Käytännössä pulkkamäki menee niin, että jompi kumpi lapsi on omillaan - joko vauva vaunuissa tai sitten äiti hoitaa vauvaa, ja toinen lapsi leikkii yksin. Uimahalliin en vauvan ja uimataidottoman päiväkoti-ikäisen kanssa todellakaan menisi. Ja kaikki tekeminej menee aina vauvan unien, imetyksen ja vaipanvaihtojen ehdoilla, eli sieltä uima-altaasti pitää nousta pois, jos vauva tarvitseekin hoitamista, ja sitten isompi lapsi värjöttelee uikkarissaan ja odottaa kun äiti hoitaa vauvan.

Ottaisin, ja otinkin. Lapsi oli kotona ensin mun kanssa n. 9kk (jäi kotiin kuukausi ennen vauvan syntymää), sitten miehen kanssa n. 7kk. Käytiin asukaspuistossa tapaamassa muita lapsia, siellä erilaista toimintaa, mm. muskaria ja jumppaa. Kerran viikossa oli retkikerhossa ilman vanhempaa. Nuoremman ollessa n. 1v 4kk menivät yhtä aikaa uuteen päiväkotiin.