Feikkikihlat/"Shut Up Ring"-kokemuksia?

Jep, uskokaa miehen tekoja, älkää sanoja. Sanat ei vielä maksa mitään ja ainahan sitä mies voi lupailla vaikka mitä.

Teot vasta näyttää onko mies tosissaan.

Tämä olisi mun pahin painajainen. 

Parina kertana kun olen kysynyt mitä mieltä mies on avioliitosta, on vastaukset olleet vältteleviä ja tyypillisiä mitä monen miehen suusta nyt kuulee:

"En ole ajatellut asiaa ollenkaan"

"En oikein näe naimisiinmenossa mitään järkeä tai hyötyä, se on pelkkä paperi"

Ollaan oltu 4 vuotta yhdessä ja kieltämättä tulee sellainen olo että jos mies ei ole edes ajatellut haluaako minusta vaimoaan vai ei, vastaus on ei. Olen kenties hänelle sellainen "sopiva ja mukava" paikanlämmittäjä jos/kun joskus sattuisikin tapaamaan sen The Elämänsä Rakkauden. Näen sieluni silmin, että minä olisin juuri se, joka tekee toisen eteen kaikkensa, uhraa vuosikymmeniä elämästään eikä kanssani naimisiinmeno tule olemaan ikinä tärkeää mutta sitten joskus jos mies kohtaa naisen joka vetää häneltä jalat alta, niin se viedään alttarille vauhdilla. 

Liian moni miespuolinen kaveri on kertonut, miten miehet kuulema oikeasti tietävät todella nopeasti onko heidän edessään ns, mukavuussuhde jossa ollaan koska se helpottaa elämää mutta ei haluta liikoja sitoutua vai onko kyseessä nainen josta he haluavat vaimon. Mukavuussuhteesta saatetaan tehdä avioliitto painostuksen alla siinä vaiheessa, kun mies alkaa itsekin uskoa että ehkä se The Unemien Nainen ei tulekaan vastaan, mutta mies ei tule koskaan olemaan aloitteellinen asiassa jos kyseessä on mukavuussuhde. 

Vaikka olen moderni feministi ja sitä mieltä että nainenkin voi ihan hyvin kosia, omassa elämässäni haluan miehen olevan se joka kosii (ilman painostusta ja vihjailua) ihan siksi koska olisi liian murskaavaa ja nöyryyttävää kantaa shut up -sormusta. 

Kaveripiirissä on pari surullista tapausta. Ulkopuolelta näkee, että mies ei ole suhteessa täysillä mukana vaan ottaa pitkin hampain askeleita eteenpäin kun nainen tarpeeksi ponnekaasti vaatii. Jokainen noista miehistä varmasti pettäisi naistaan samalla sekunnilla jos saisivat tilaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Tämä olisi mun pahin painajainen. 

Parina kertana kun olen kysynyt mitä mieltä mies on avioliitosta, on vastaukset olleet vältteleviä ja tyypillisiä mitä monen miehen suusta nyt kuulee:

"En ole ajatellut asiaa ollenkaan"

"En oikein näe naimisiinmenossa mitään järkeä tai hyötyä, se on pelkkä paperi"

Ollaan oltu 4 vuotta yhdessä ja kieltämättä tulee sellainen olo että jos mies ei ole edes ajatellut haluaako minusta vaimoaan vai ei, vastaus on ei. Olen kenties hänelle sellainen "sopiva ja mukava" paikanlämmittäjä jos/kun joskus sattuisikin tapaamaan sen The Elämänsä Rakkauden. Näen sieluni silmin, että minä olisin juuri se, joka tekee toisen eteen kaikkensa, uhraa vuosikymmeniä elämästään eikä kanssani naimisiinmeno tule olemaan ikinä tärkeää mutta sitten joskus jos mies kohtaa naisen joka vetää häneltä jalat alta, niin se viedään alttarille vauhdilla. 

Liian moni miespuolinen kav

Katsoin eilen lisää näitä shut up-sormuksiin liittyviä videoita ja vähän aiheen vierestäkin, ja niissäkin tosi monessa sanottiin samaa, että mies kyllä tietää nopeasti, onko suhteessa vakavissaan vai ei. Joissain oli miehiäkin puhumassa ja sanoivat, että mieheltä ei mene kauan tietää onko kyseessä nainen, jonka kanssa haluaisi naimisiin vaan usein sen tietää jo muutamien kuukausien jälkeen. Näissä videoissa käsiteltiin siis sitä, kun jotkut miehet ovat ensin vuosikausia yhdessä jonkun naisen kanssa ilman naimisiinmenoa, mutta sitten kun eron jälkeen tapaavat jonkun uuden niin menevätkin nopeasti naimisiin. Ja tätä sitten se ex-nainen ihmettelee, että miksei hänen kanssaan mennyt.

Valitettavan usein on tosiaan kyse siitä, että mies ei halua naimisiin sinun kanssasi. Ei siitä, ettei haluaisi naimisiin ollenkaan. Ja sama lasten hankkimisen kanssa...

Itsekin heivasin elämästäni tällaisen vitkuttelijamiehen pitkän suhteen jälkeen, joka ei edennyt mihinkään. En halua olla kenenkään varavaihtoehto, vaan halua olla se nainen joka oikeasti halutaan ja viedään vihille omasta aloitteesta. Nyt olen onneksi sellaisen miehen löytänytkin, joka vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta.

Silloin kun sovitaan naimisiin menosta eli kihlauksesta, niin miksei sitä hääpäivää voi sopia saman tien ja varata joko kirkon tai maistraattiin ajan? Toki avioliiton esteellisyys pitää tutkia ensin, muttaei kai siinä montaa viikkoa mene? Siis jos leikitään, että minä menisin tänään kihloihin, Niin kuinka pian on mahdollista varata maistraattiin aika?

64/66 viesti siis AP, jäi puuttumaan tuolta lopusta.

Turha tuhlata aikaa vitkuttelijamiehiin, jos haluaa perheen. Ainakin näin kolmekymppisenä annan aikaa suhteen seurusteluvaiheelle ihan maksimissaan vuodesta puoleentoista vuoteen. Sen jälkeen pitää jo jotain etenemistä tapahtua, eli vähintään olla kihloissa ja lapsen yritys aluillaan. Muuten jatkan eteenpäin, koska tavoitteet ei selvästi ole samat.

Up. Tämä on mielenkiintoinen ketju, jatketaan keskustelua aiheesta!