Nuoruuden holtiton riskikäyttäytyminen kaduttaa nyt aikuisena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaduta, tulipa koettua. Jälkikäteen ajateltuns käytökseni toki oli noloa. Paljastui vähän aikaa sitten, että kaveri oli luullut minun vaihtaneen kaupunkia sen takia, että hävetti. En kyllä vieläkään oikein tajua hävetä. Olin silloin nuori, tyhmä ja huonolla itsetunnolla varustettu, mutta jos en olisi hölmöillyt, olisi jäänyt harhakuvia elämättömästä villistä nuoruudesta. 

 

Moni muistaa nuo kavereiden sekoilut ikuisesti. aina tulee olemaan se huono tyttö heidän silmissä.

Höpöhöpö, ihmisillä on omat perheet, suvut,lpset, työura jossa ajatukset pyörivät. Kuka muistelee kenenkään vuosikymmenten takaisia nuoruuden tekemisiä, niitä suurentelee ainoastaan omassa päässään tekijä itse.

Mulla meni teininä kovaa, onneksi lukio-ikäisenä rauhoituin ja tuli järkeä päähän. Join joka viikko alkoa ja varasteltiin kaupoista usein ja arvokastakin tavaraa. Harrastin usein suojaamatonta seksiä poikaystäväni kanssa. Ihan ihme juttu, etten a. Jäänyt koskaan kiinni varastelusta b. Tullut raskaaksi paneskelusta.

Irtosuhteita harrastelin sitten hieman myöhemmin lukio-ikäisenä. Niitä en kyllä kadu yhtään, mukava että on mitä muistella. Hauskaa oli. 

Kyllä. En osannut pitää itsestäni huolta ja olin itsetuhoinen. Mm. hyväksikäyttöön verrattavia seksikokemuksia, kädet viillelty ja aivoja tuhottu päihteillä. Kyllähän ne kaduttaa, mutta koitan opetella itsemyötätuntoa. Jos ois ollut vähän toisenlaiset vanhemmat ja kotiolot niin ois ehkä voinut elää nuoruutensa vähän eri tavalla ja osannut vetää rajat.

En tiedä miltä aikaukaudelta olette, mutta kasari oli avan mahtavaa aikaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että vamhempani antoivat minun seurustella. 15 veenä 21v miehen kanssa. Mitä liikkuu tuollaisien vanhempien päässä?!? Tämä altisti myöhemminkin liian vanhoille miehille. Pitkän aikaa tuo hävetti, mutta kun ymmärsin että olin uhri, ja vanhempani kelvottomia(vaikka naureskelivat vain että itsepä läksit) niin pääsin häpeästä.

 

Ah, iän ikuinen uhrimentaliteetti. Sillä kaikki korjaantuu 2020-luvulla

 

Kun mä olin nuori, vanhemmat sanoi, että kun olet 15, ja rippikoulun käynyt ja rokotettu, saat tehdä mitä huvittaa. Sitä ennen et. Ja niin minä sain. Eka miesystäväni oli 35, kun olin 15. Minkäänlaisia traumoja ei asiasta jäänyt, oli todella hyvä 4 vuotta kestänyt parisuhde se. Pari vuotta siitä asuttiinkin yhdessä. Kauempana menneisyydessä 15-vuotiaat on olleet jo

Milloin täytit 15v. 60, 70, 80 luku?

Minä en kadu mitään koska nuoruuteeni eikä missään vaiheessa aikuisuuttakaan ole kuulunut mitään ördaamista ja rajatonta sekoilua, huumeita, alkoholiriippuvuutta, tajuttomia kännejä, holtitonta sekstailua jne. Meillä oli kotona rajat ja aikataulut, asioihin panostettiin ja asioita kiellettiin. Se on ollut ihan hyvä. Kotoa muutin 18 vuotiaana eikä senkään jälkeen ole tapahtunut mitään suuria katumaksua aiheuttavia asioita tai tilanteita, joissa olisin kokenut pahoja asioita. Kännit on vedetty ja juhlittu, hauskaa on ollut ja hoidettu opiskelut ja työt. Koulua käytiin kuuliaisesti yläasteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaduta, tulipa koettua. Jälkikäteen ajateltuns käytökseni toki oli noloa. Paljastui vähän aikaa sitten, että kaveri oli luullut minun vaihtaneen kaupunkia sen takia, että hävetti. En kyllä vieläkään oikein tajua hävetä. Olin silloin nuori, tyhmä ja huonolla itsetunnolla varustettu, mutta jos en olisi hölmöillyt, olisi jäänyt harhakuvia elämättömästä villistä nuoruudesta. 

 

Moni muistaa nuo kavereiden sekoilut ikuisesti. aina tulee olemaan se huono tyttö heidän silmissä.

 

Höpöhöpö, ihmisillä on omat perheet, suvut,lpset, työura jossa ajatukset pyörivät. Kuka muistelee kenenkään vuosikymmenten takaisia nuoruuden tekemisiä, niitä suurentelee ainoastaan omassa päässään tekijä itse.

 

No kyllä meidän ystäväpiirissä nimiin yhdistyy heti tietty mielikuva siitä millainen se tyyppi oli yläasteella. Ja joo, ei oo kaikista mitenkään ihailtava mielikuva. Yläasteaikaan ne tyypit oli niin koviksia, eikä me kyllä ihailtu heitä silloinkaan, mutta nyt kuilu on vielä suurempi (30v myöhemmin) ja pakko sanoa ettei näitä samoja ihailla vieläkään. Ihmetellään että joku on vielä hengissä, toisista on edelleen mielikuva kusipäisinä koviksina ja ylimielisinä ämminä. Vaikka olisi perhettäkin, niin kyllä käy mielessä että mitäpä niistä lapsistakaan kasvaa. Ihan totta on nämä sukupolvelta toiselle periytyvät asiat, kuten köyhyys (myös mielen köyhyys).

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. En osannut pitää itsestäni huolta ja olin itsetuhoinen. Mm. hyväksikäyttöön verrattavia seksikokemuksia, kädet viillelty ja aivoja tuhottu päihteillä. Kyllähän ne kaduttaa, mutta koitan opetella itsemyötätuntoa. Jos ois ollut vähän toisenlaiset vanhemmat ja kotiolot niin ois ehkä voinut elää nuoruutensa vähän eri tavalla ja osannut vetää rajat.

"toisenlaiset vanhemmat ja kotiolot" Millaiset oli kotiolot? Niitä on monenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaduta, tulipa koettua. Jälkikäteen ajateltuns käytökseni toki oli noloa. Paljastui vähän aikaa sitten, että kaveri oli luullut minun vaihtaneen kaupunkia sen takia, että hävetti. En kyllä vieläkään oikein tajua hävetä. Olin silloin nuori, tyhmä ja huonolla itsetunnolla varustettu, mutta jos en olisi hölmöillyt, olisi jäänyt harhakuvia elämättömästä villistä nuoruudesta. 

 

Moni muistaa nuo kavereiden sekoilut ikuisesti. aina tulee olemaan se huono tyttö heidän silmissä.

 

Höpöhöpö, ihmisillä on omat perheet, suvut,lpset, työura jossa ajatukset pyörivät. Kuka muistelee kenenkään vuosikymmenten takaisia nuoruuden tekemisiä, niitä suurentelee ainoastaan omassa päässään tekijä itse.

Tapahtuu pienillä paikkaukunnilla.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä pitäisi katua? Eikö ihmiset yleensä ole suht holtittomia nuorena ja rauhoittuvat vanhemmiten? Miksi olisi pitänyt olla teininä ja parikymppisenä joku pikkuaikuinen pönöttäjä? 

WT-vanhempien lasten juttuja. Osaava aikuinen kasvattaa lapsensa sivistyneeksi, asialliseksi ja tahdikkaaksi ilman mitään tarpeita sekaantua alempien sosiaaliluokkien rappiolliseen päihdesekoiluun.

Tiedoksi sinullekin: vanhempiaan ei voi valita. Tuskin kukaan haluaa itselleen esimerkiksi sekoilevia vanhempia. Sitä vain ei kysytä. Miksi et löydä myötätuntoa esimerkiksi nuorena hyväksyntää vahingollisilla tavoilla hakeneita kohtaan, ei ole heidän syynsä jos vanhemmat ovat olleet hyödyttömiä tai pahempaa. Jokainen varmasti ottaisi kaikin puolin erinomaiset vanhemmat jos voisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaduta, tulipa koettua. Jälkikäteen ajateltuns käytökseni toki oli noloa. Paljastui vähän aikaa sitten, että kaveri oli luullut minun vaihtaneen kaupunkia sen takia, että hävetti. En kyllä vieläkään oikein tajua hävetä. Olin silloin nuori, tyhmä ja huonolla itsetunnolla varustettu, mutta jos en olisi hölmöillyt, olisi jäänyt harhakuvia elämättömästä villistä nuoruudesta. 

 

Moni muistaa nuo kavereiden sekoilut ikuisesti. aina tulee olemaan se huono tyttö heidän silmissä.

 

Höpöhöpö, ihmisillä on omat perheet, suvut,lpset, työura jossa ajatukset pyörivät. Kuka muistelee kenenkään vuosikymmenten takaisia nuoruuden tekemisiä, niitä suurentelee ainoastaan

Pienillä paikkakunnilla ei unohdu ikinä

Vierailija kirjoitti:

"Omanarvom tunnon puutetta."

 

Jotenkin pelottavaa, että täällä suomalaiset naiset puhuu kuin jotkut vanhoillisen muslimimaan ihmiset, että naisen omanarvontunto olisi kiinni jostain seksuaalisesta pidättyvyydestä ja hillitystä käytöksestä. Mä luulin että tuosta on päästy jo vuosikymmeniä sitten eteenpäin, siihen että nainenkin saa olla seksuaalisesti vapautunut ja ainakin nuorena vähän koheltaakin, ilman häpeitä ja leimoja, saati itsensä syyttämistä. 

Mulla on paljonkin omanarvon tuntoa. Olen tyytyväinen siihen mitä olen ja miten elämäni on mennyt. Pääasiallisesti oman arvon tunteeni liittyy älyyni, uraani ja perheeseeni. Seksuaalisuuden suhteenkin olen tyytyväinen tekemisiini, koska en ole koskaan pettänyt ketään. Se että sinkkuna pidin hauskaa puolivillinä poikamiestyttönä, on täysin ok. Jos joku nyt sellaisten takia minua haluaisi leimata (en ole kuullut nykypäivä

Tässä ketjussa vertaistukea etsivät ne, joita tuollainen elämä rikkoi. Älä viitsi tulla tänne vähättelemään ja vaatimaan olemaan jotenkin kovempi. Jos jotain sekoilut ovat rikkoneet, niin asiaa ei paranna se, että tuntemukset niistä ajoista pitäisi tukahduttaa ja vaatia itseä tuntemaan eri tavalla. 

Ei olisi kannattanut sekaantua yhteenkään mieheen. Eikä varsinkaan olla avoliitossa tollon kanssa, joka halusi mun jättävän yliopiston kesken. En edes lähtenyt vaihtariksi hänen takiaan. Sentään valmistuin. Oikein arvasitte, ei olla enää yhdessä. Myös alkoholin ja tupakan olis voinut jättää kokeilematta. Typerää ja epäterveellistä rahanhukkaa.

Itse en kadu, mutta olisi sen voinut paremminkin tehdä. Olin epävarma ja sulkeutunut poika, ja vain alkoholin avulla pystyin jotenkin rentoutumaan. Join vain kerralla aina ihan liikaa ja asiat tapahtuivat epämääräisessä sumussa, ja illoista jäi hataria muistikuvia. Sain tosin kontakteja tyttöihin tuolla tavalla, joten siinä mielessä kannatti.

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi kannattanut sekaantua yhteenkään mieheen. Eikä varsinkaan olla avoliitossa tollon kanssa, joka halusi mun jättävän yliopiston kesken. En edes lähtenyt vaihtariksi hänen takiaan. Sentään valmistuin. Oikein arvasitte, ei olla enää yhdessä. Myös alkoholin ja tupakan olis voinut jättää kokeilematta. Typerää ja epäterveellistä rahanhukkaa.

Kiiitos tästä. Nimittäin toivottavasti joku nuorempi ymmärtää että kaikkea huonoa ja tyhmää ei tarvitse itse kokea vaan voi ottaa oppia toisten erehdyksistä ja huonoista valinnoista. Viisas pääsee vähemmällä. - Tsemppiä ja oikein hyvää vointia sinun edessä oleville päivillesi. 

Vierailija kirjoitti:

Itse en kadu, mutta olisi sen voinut paremminkin tehdä. Olin epävarma ja sulkeutunut poika, ja vain alkoholin avulla pystyin jotenkin rentoutumaan. Join vain kerralla aina ihan liikaa ja asiat tapahtuivat epämääräisessä sumussa, ja illoista jäi hataria muistikuvia. Sain tosin kontakteja tyttöihin tuolla tavalla, joten siinä mielessä kannatti.

Alkoholin avulla ei kyllä kannata 'rentoutua' missään mielessä. Jos johonkin tuntuisi kaipaavan avuksi viinaksia, niin on syytä lykätä asiaa ja antaa itsensä kypsyä ja perehtyä ja tutustua asiaan tietojaan laajentamalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en kadu, mutta olisi sen voinut paremminkin tehdä. Olin epävarma ja sulkeutunut poika, ja vain alkoholin avulla pystyin jotenkin rentoutumaan. Join vain kerralla aina ihan liikaa ja asiat tapahtuivat epämääräisessä sumussa, ja illoista jäi hataria muistikuvia. Sain tosin kontakteja tyttöihin tuolla tavalla, joten siinä mielessä kannatti.

Alkoholin avulla ei kyllä kannata 'rentoutua' missään mielessä. Jos johonkin tuntuisi kaipaavan avuksi viinaksia, niin on syytä lykätä asiaa ja antaa itsensä kypsyä ja perehtyä ja tutustua asiaan tietojaan laajentamalla. 

No, olen käyttänyt alkoholia satunnaisesti näihin päiviin asti. Kyllä se minun kohdallani on vaan niin, että moni kohtaaminen olisi jäänyt tapahtumatta ilman sen mahdollistamaa rentoutumista. Varsinkin nuorena ja nuorena aikuisena olin niin lukossa, ettei siitä millään järkeilyllä olisi selvinnyt. Olisin sulkeutunut yksin kotiini ja jäänyt paljon kokematta. Nykyään käytän alkoholia enää harvoin, koska elämänkokemusta jo niin pitkältä ajalta, eikä enää niin tarvetta, ja haittapuoletkin alkavat olla jo niin suuret.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämän takia naisten seksuaalisuutta on kontrolloitu abrahamisissa uskonnoissa jo yli 2000 vuotta. Suojeltu naisia omalta itseltään.

On ne ollu viisaita ihmisiä kun ovat tuon jo ammoin tajunneet. Nyt sitten saadaan sisältä rikki menneitä mt-potilaita.

Kyllä mä uskon et myös kaukoidässä buddhalaisissa kulttuureissa nainen ei oo saanu jaella pyrstöään miten haluaa ja haluttu että oman suvun nainen kantaa kenen tahansa ohikulkijan lapsia mahassaan

Tulihan sitä kännättyä, mutta ei kuitenkaan ihan aivottomaksi asti. Sitä en ymmärrä miten jotkut ihmiset eivät osanneet koskaan säätää sitä juomistaan yhtään parempaan suuntaan, vaan aina samat virheet ja ilta loppui kesken.

Kyllä kaduttaa, mutta minkäs teet. Onneksi viisautta on tullut vuosien myötä lisää. 60-70 luku oli hurjaa ja villiä aikaa Suomessa ja ulkomailla kesätöissä.  En ole edes miehelleni kaikkea kertonut, puhumattakaan lapsistani.