"On vaikeaa olla tyytyväinen mihinkään, kun Tinderissä vaihtoehtoja voi selata loputtomasti kuin seinämaalin sävyjä."
"Silloin ei ikinä malta pysähtyä ja tyytyä yhteen valintaan, vaan ruohon odotetaan aina olevan vihreämpää."
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000010340824.html
Siinpä se oli hyvin sanottu.
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Kuvastaa Tinderiä. Vertaillaan seinämaaleja, eikä ymmärretä katsoa rakenteisiin tai rakennustekniikkaan...
Niihin voi perehtyä vain, jos niistä on riittävästi infoa saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuteen ja kokemattomuuteen kuuluu se, että ei tyydytä yhteen, vaan halutaan kokea enemmän. Ilman muuta voi vaikuttaa siltä, että kiinnostavia ihmisiä on paljon, samalla sitten kun kokemusta tulee ja omat kriteerit kypsyvät, niin jokainen meistä huomaa, että niitä pysähtymisen arvoisia, itselle sopivia ihmisiä onkin vain kourallinen.
Toisaalta ihastunut/rakastunut ihminen ei halua etsiä muita. Jos kerran suhde tuntuu tyytymiseltä, niin eikös silloin ole kyse siitä, että ihastusta/rakastumista ei ole - ja silloin lienee ihan fiksua vaan etsiä jotain muuta.
Minusta vaikuttaa siltä, että moni ei edes ihastu, saati sitten rakastu. Kumppanin valinnassa vaikuttaa silloin vain se, kuka on ulkoisilta ominaisuuksiltaan paras. Kenenkään kohdalle ei pitkäksi aikaa pysähdytä, koska seuraava voi olla vielä parempi. Sarjaseurustelijat ovat juuri tällaisia. Suunnilleen lennosta vaihdetaan toiseen, koska se aiempi kumppani ei oikeasti koskaan merkinnyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ennen vaan väki löysi kumppanin vaikka ei ollut nettiä ja valtavia valikoimia. Silloin ei vaan taidettu olla kovin nirsoja ja otettiin se joka kivalta vaikutti eikä täyttänyt jotain 100 kohdan listaa joka nykyään tuntuu olevan suurimmalla osalla.
On täysin harhakäsitys, että ennen nettiä löydettiin kumppani helposti. Aina on ollut ihmisiä, joiden on ollut vaikea löytää kumppania, ja aina on myös etsitty oman elinpiirin ulkopuolelta - ennen nettiä se tapahtui esim. kirjeenvaihtoilmoitusten tai joidenkin kontakti-ilmoitusten kautta. Olin itse nuori ennen kännykkäaikaa, ja ainakin oma kokemukseni oli juuri se, että oli todella vaikea löytää ihminen, jonka kanssa kiinnostus olisi molemminpuolista. Ei edes 90-luvulla riittänyt vain se, että toinen on "ihan kiva".
Ja ei se valtava valikoima tarkoita sitä, että siitä valikoimasta mitään löytää
Ehkä nuo miehet eivät itsekään tiedä millaisia ovat ja mistä pitävät tahi mitä edes hakevat. Vaikeaa on tutustua ihmiseen joka ei ole edes tutustunut itseensä. Naiset enemmän tutustuvat itseensä ja mieltymyksiinsä sekä harrastavat säännöllisesti itsetutkiskelua. Soisin samaa miehille.
Aika hauskaa kun väitetään ettei suurempi valikoima muka lisää mahdollisuutta löytää sopivaa. Vähän tuntuu siltä että yritetään hampain ja kynsin kiistää se että sitä on vain nirso. Miettikää nyt vaikka kauppoja, löydättekö etsimänne tuotteen todennäköisemmin pienestä vai suuresta kaupasta?
Ofelia laskee senttejä, mutta tatuointeihin on riittänyt satasia aina silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä koskee vain naisia. Miehiä on Tinderissä merkittävä enemmistö, joten heille ei ole siellä loputtomasti tarjontaa.
Naiset ovat yleensä kaupallisempia myös tinderissä,en välttämättä ihan huøriksi sanoisi, mutta..huolimattomia naisia?
Moni mies laittaa ostohousut valmiiksi jalkaan ennen kuin avaa tinderin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ennen vaan väki löysi kumppanin vaikka ei ollut nettiä ja valtavia valikoimia. Silloin ei vaan taidettu olla kovin nirsoja ja otettiin se joka kivalta vaikutti eikä täyttänyt jotain 100 kohdan listaa joka nykyään tuntuu olevan suurimmalla osalla.
On täysin harhakäsitys, että ennen nettiä löydettiin kumppani helposti. Aina on ollut ihmisiä, joiden on ollut vaikea löytää kumppania, ja aina on myös etsitty oman elinpiirin ulkopuolelta - ennen nettiä se tapahtui esim. kirjeenvaihtoilmoitusten tai joidenkin kontakti-ilmoitusten kautta. Olin itse nuori ennen kännykkäaikaa, ja ainakin oma kokemukseni oli juuri se, että oli todella vaikea löytää ihminen, jonka kanssa kiinnostus olisi molemminpuolista. Ei edes 90-luvulla riittänyt vain se, että toinen on "ihan kiva".
Ja ei se valtava valikoima tarkoita sitä, että siitä valikoimasta mitään löytää
Ennen muinoin oli pakko olla joku, varsinkin naisilla, jotka ns. vaihtoivat omistajaa eivätkä itse omistaneet mitään. Onneksi ne ajat ovat takanapäin ja naisetkin saavat valita kumppaninsa. Valitettavasti kaikkialla maailmassa ei vielä tänäkään päivänä ole asiat tämänkään suhteen niin hyvin kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä koskee vain naisia. Miehiä on Tinderissä merkittävä enemmistö, joten heille ei ole siellä loputtomasti tarjontaa.
Jep. Ja ne vähäisetkin on tatuoituja, punkeroita, monisuhteisia ym. Oikeasti ei löydy tykättävää edes yhden käden sormille.
Juttu käsitteli monipuolisesti ikäkriisiä. Joku jo kirjoitti, että ikäkriisi on jatkuvaa: kun yhdestä pääsee, toinen on jo ovella. Minäkin allekijroitan, että yhtä kriisiä koko elämä.
Vielä totean sen, että aivan samantyyppisiä kriiseilyjä koin kuin nuo haastatellut - 40 vuotta sitten, "vanhoina hyvinä aikoina".
.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on täysin harhainen kommentti. Nykyaikana et välttämättä riitä, vaikka olisit korkeakoulutettu, urheilullinen, sosiaalinen, käsistään taitava, musiikillisesti lahjakas ja tavallisen näköinen mies, joka hakee aktiivisesti seuraa. Pitää olla enemmän, jos haluaa kelvata kenellekään.
Tottakai pitää! Tämä juuri on monen miehen harhakuvitelma. Nuo luettelemasi asiat ovat ihan hyviä ja positiivisia, monelle jotkut niistä voivat olla jopa plussaa. Mutta eiväthän nuo riitä parisuhteeseen. Parisuhteessa on kyse kahden PERSOONAN kohtaamisesta, joten olennaista ovat ne asiat, jotka kertovat, millainen ihminen kukin on. Ja "urheilullinen" ja "koulutettu" eivät ole näitä, vaan tarkoitan persoonallisuuden piirteitä, ja kaikkea sitä, mikä liittyy kahden henkilön väliseen kommunikointiin, kanssakäymiseen. Esimerkiksi minusta nuo luettelemasi asiat ovat todella hyviä, ja olisi kiva, että kumppanilla olisi nuo ominaisuudet. MUTTA oikeanlaisen ihmisen kohdalla onkin oikeastaan ihan sama, vaikka yksikään mainitsemistasi ei toteudu. Minä haen suhteelta kumppanuutta, henkistä ja seksuaalista yhteensopivuutta, ja etsin ihmistä, jonka kanssa olisi hauskaa ja luontevaa olla, että viihdytään yhdessä ja tykätään viettää aikaa, että ollaan romanttisesti ja seksuaalisesti samanhenkisiä. Ja että arvomaailmat, ajattelutavat, elämäntyylit jne. sopivat yhteen. Ja että on molemminpuolista vetovoimaa. NÄMÄ ovat niitä olennaisia asioita - tällä lailla pitää olla "enemmän", jotta suhde voisi syntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvastaa Tinderiä. Vertaillaan seinämaaleja, eikä ymmärretä katsoa rakenteisiin tai rakennustekniikkaan...
Niihin voi perehtyä vain, jos niistä on riittävästi infoa saatavilla.
Miten ennen kukaan tutustui ihmisiin kun ei ollut saatavilla portfolio sivustoja ja videocvtä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille ei koskaan mikään riitä ja nainen vaatii aina enemmän ja enemmän. Kaikki mitä mies tekee naiselle on seuraavalla kerralla se vähimmäis taso mitä nainen vaatii mutta sekin vähimmäis taso on ylitettävä ja tästä ylityksestä muodostuu seuraavalle kerralle vähimmäis taso mitä nainen vaatii. Samaan aikaan kuitenkin saisit kiljuvat kurkku suorana että mies ei saa vaatia naiselta yhtään mitään
Mitkä vaatimukset? En ole koskaan vaatinut mitään treffeillä.
Et edes mene treffeille jos ne lukemattomat vähinnäisvaatimukset ei täyty.
Olen eri, mutta miksi tämä on ongelma?
Ei se olekaan ongelma. Puuttui vain valehteluun. Tosin tuo ei edes tajua valehtelevansa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuteen ja kokemattomuuteen kuuluu se, että ei tyydytä yhteen, vaan halutaan kokea enemmän. Ilman muuta voi vaikuttaa siltä, että kiinnostavia ihmisiä on paljon, samalla sitten kun kokemusta tulee ja omat kriteerit kypsyvät, niin jokainen meistä huomaa, että niitä pysähtymisen arvoisia, itselle sopivia ihmisiä onkin vain kourallinen.
Toisaalta ihastunut/rakastunut ihminen ei halua etsiä muita. Jos kerran suhde tuntuu tyytymiseltä, niin eikös silloin ole kyse siitä, että ihastusta/rakastumista ei ole - ja silloin lienee ihan fiksua vaan etsiä jotain muuta.
Näitä loputtomasti parempaan vaihtavia itseään rakastavia on varsinkin miehissä. Tinderissäkin suuri osa miehistä on varattuja, se tuo tinderin miesenemmistöön lisää volyymia.
Mies kun ei lähde vanhasta suhteesta ilman uutta suhdetta, jotta palveluihin ei tule katkoa. Silmät kirkkaana tindernaisille sanotaan että erosta on jo tovi vaikka puolisolle lähtee viesti: tulen kohta kotiin kulta.
Vierailija kirjoitti:
Aika hauskaa kun väitetään ettei suurempi valikoima muka lisää mahdollisuutta löytää sopivaa. Vähän tuntuu siltä että yritetään hampain ja kynsin kiistää se että sitä on vain nirso. Miettikää nyt vaikka kauppoja, löydättekö etsimänne tuotteen todennäköisemmin pienestä vai suuresta kaupasta?
Miksi käytetään sanaa nirso tässä yhteydessä? Miksi siis kielteisesti värittynyt sanavalinta silloin, kun puhutaan ihmisten toiveista kumppanin suhteen - ja kun toisaalta ON täysin sallittua olla sinkku tai vaikka haluamatta suhdetta ollenkaan, niin miksi käyttää noin värittynyttä sanaa? On täysin ok olla haluamatta ketään - ihan yhä ok kuin jos löytää kumppanin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, kyllä tavallinen kelpo mies sielä tuntuu pärjäävän todella ihanillekkin naisille. Pitää olla vain kärsivällinen. Ekan kerran olin siellä 3kk kunnes löysin suhteen ja kun suhde ei toiminutkaan niin kuukaudessa löytyis uusi ja paljon parempi kuin edellinen.
Oikeasti hyvällä miehellä on varmasti vientiä. Ei kohtelias, komea, hyväkäytöksinen, kunnioittava ja nautinnollista seksiä antava mies ole vuosikausia sinkkuna.
Naisilla tilanne on eri, koska useat hyvät naiset voi olla vuosikymmeniäkin sinkkuna. Miesten taso on yleisesti ottaen heikompi ja miehet myös suosivat villejä naisia joilla on sutinaa ja jotka ovat jännittäviä, muut naiset jää paitsioon.
No nyt oli kyllä niin uli uli, etten ole vastaavaan hetkeen törmännyt.
Itselläni kokemukset tinder naisista rajoittuvat lähinnä vain noin joka toinen viikonloppu tapahtuviin treffeihin, sillä olen sekä nirso, että vaihtelunhaluinen. Tärkeintä on sopia tinder treffit sekä perjantaille, että lauantaille niin voi pelata varman päälle saamisen suhteen. Parhaassa tapauksessa saa molempina päivinä , mutta hyvin harvoin on käynyt niin, että en saisi ollenkaan. Kannattaa pitää mielessä myös vanha sanonta.. se ei pane joka valkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika hauskaa kun väitetään ettei suurempi valikoima muka lisää mahdollisuutta löytää sopivaa. Vähän tuntuu siltä että yritetään hampain ja kynsin kiistää se että sitä on vain nirso. Miettikää nyt vaikka kauppoja, löydättekö etsimänne tuotteen todennäköisemmin pienestä vai suuresta kaupasta?
Itse ainakin löydän viikonlopun ostokset todennäköisemmin City-Marketista kuin jostain pienestä Alepasta.
Ei edes tinder ole seinämaalin valintaa, vaan parisuhteessa on aina 2 osapuolta, jotka sitoutuvat luomaan yhteistä elämää keskenään. Typeriä vertauksia tämmöiset, osoittaa vain puhujan keskenkasvuisuuden, suorastaan ihmisyyden puutetta puhua toisista ihmisistä loputtomina vaihtoehtoina. Heilläkin on nimittäin oma tahtonsa, eli eivät ole käytännössä valittavissa vaikka esillä ovatkin.
Oikeasti on haastavaa pyrkiä löytämään edes 1 sopiva kumppaniehdokas. Aikaa kuluu perustietojen kaiveluun, kun tosiaan esittely"teksti" voi olla pari sanaa, jos sitäkään. Toki tyhjät profiilit voi heittää vasemmalle saman tien. Sellainen henkilö ei ole ainakaan vakavissaan tinderissä.
En käytä tinderiä vaan vastaavaa tousta sovellusta. Kun olin käynyt läpi kaikki ilmaisversiossa näkyviin tulevat (ikähaarukassani), nykyään on nopeaa tarkistaa ne pari, kolme uutta profiilia, jotka sinne lmestyvät. Eli ei ole mitään loputonta selailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin voi olla silloin, jos kukaan ei oikeasti ole sopiva ja sellainen, jota on etsimässä. Tottakai silloin miettii aina, olisiko ruoho vihreämpää. Sitten kun oikeasti sopiva ja kiinnostava löytyy, ei todellakaan kiinnosta selailla enää Tinderiä tai muutenkaan katsella, olisiko ruoho vihreämpää.
Nyt on vallalla joku outo harhakäsitys, että pitkä etsimisaika tarkoittaa "nirsoutta". Se, että Tinderissä on satoja tai tuhansia ihmisiä, ei todellakaan tarkoita, että sielä löytyy nopeasti sellainen, jonka kanssa syntyy molemminpuolinen kiinnostus. Joskus toki kohtaamattomuuden syy voi olla jomman kumman osapuolen puutteellinen profiili. Jos kiinnostava ihminen osaa kertoa itsestään vain pituuden ja että hän käy salilla, eihän se Tinderiä selaava osapuoli voi mitenkään tietää, että juuri hän olisi kiinnostava. Toinen harhakäsitys Tinderistä on myös se, että jos siellä sattuu olemaan kaksi t
Mulle riittää kunhan nainen on mukava ja tunnen seksuaalista vetoa. Sama ei riitä naisille.
On täysin harhakäsitys, että ennen nettiä löydettiin kumppani helposti. Aina on ollut ihmisiä, joiden on ollut vaikea löytää kumppania, ja aina on myös etsitty oman elinpiirin ulkopuolelta - ennen nettiä se tapahtui esim. kirjeenvaihtoilmoitusten tai joidenkin kontakti-ilmoitusten kautta. Olin itse nuori ennen kännykkäaikaa, ja ainakin oma kokemukseni oli juuri se, että oli todella vaikea löytää ihminen, jonka kanssa kiinnostus olisi molemminpuolista. Ei edes 90-luvulla riittänyt vain se, että toinen on "ihan kiva".
Ja ei se valtava valikoima tarkoita sitä, että siitä valikoimasta mitään löytää. Jos Tinderin "valikoimasta" puhutaan, niin miesten kohdalla se tarkoittaa usein sitä, että on satoja toistensa kaltaisia miesten kuvia (sama tyyli, samannäköisiä miehiä) joiden yhteydessä ei ole tekstiä ollenkaan tai sitten todella niukasti, monen naisen mielestä epäolennaista tietoa (esimerkiksi maininta työpaikasta, pituudesta ja kuntosaliharrastuksesta - tämän perusteella ei kyllä kukaan kiinnostu). Toisin sanoen on suuri valikoima miehiä, joista ei saa mitään käsitystä, millaisia he ovat. Miten silloin olisi edes mahdollista löytää ketään?