"Sinulla on väh. alempi korkeakoulututkinto... Palkka määräytyy kokemuksen perusteella ja on 2500-2750€ kk". MitVit nyt taas?

SRK:lla taloushallinnon ammattitaitoa pitää olla, srk:n tuntemusta, johtamistaitoa yms. ja palkkaluokka J10 eli samaa luokkaa. Työpaikkoja siksi usein auki, kun sitä pidetään nimenomaan ponnahduslautana :)

Sisarukseni sai toistaiseksi voimassa olevan kokoaikaisen kassatyön lukiosta päästyään ja tienaa yli 2 000 kuussa. Kun alkoi puhumaan opiskelemaan lähtemisestä, kysyin vakavasti, minkä ajattelee muuttuvan opiskelemalla, jollei lähde opiskelemaan aivan muutamaa tiettyä alaa. Tuli lopulta järkiinsä ja hautasi opiskelun ainakin siksi aikaa, että saa säästettyä niin paljon, ettei joudu opiskelemaan lainarahalla niin kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se "fiksua" kouluttautua, että saa enemmän vastuuta ja muutaman satkun enemmän kätöseen jos sitäkään.

Lainaukset menee päin vittua, tämä oli tuolle lähihoitajasta sh:ksi opiskelevalle.

Miksi pitää aukoa päätänsä? Mä haluan pois lähihoitajan työstä ja siksi kouluttaudun sairaanhoitajaksi. Ei pitäisi kaivella sun napaa.

Kysehän on vain faktasta, senkus opiskelet, mutta et sinä siinä rahallisesti juurikaan hyödy ja jos jotain korkeamman tason tekemistä halajaa niin olisi järkevämpi opiskella suoraan esim. terveystieteitä.

Mitä vattu asia teitä noin kovasti vaivaa? Kyllä mä faktan tiedät ja silti haluan opiskella. Mun oma päätös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen insinööri Helsingistä, työkokemusta yli 20 vuotta ja korkein palkka mitä elämäni aikana olen saanut on 2300€. Suomi on köyhä maa ja palkat laahaavat muun Euroopan perässä.

 

 

nyt en ihan usko :D

En minäkään. Insinööri vm.1978 , poistuessani työelämästä  3 vuotta ennen aikojani  2013 palkkani oli 3980e. Ja huom.olen nainen jos sillä nyt on merkitystä palkkaan.

"helppo" ala millä ei tarvi paljon koulutusta ja töitä riittää on lvi-asentaja, sähkömies tms. Amiksesss pääset ammattiin kiinni parissa vuodessa eikä sisäänpääsy vaatimuksia oikein ole. 

Sitten vaan toiminimeä pystyyn niin palkka on suht kouluttamattomallakin suht helposti yli 5000€/kk.

Esim. Meillä taloyhtiö vaatii astianpesukoneen asennukseen virallisen putkimiehen vakuutuksien vuoksi (hyvin helppo homma, minkä itse osaisin helpostikin). Niin lasku oli 185€ ja putkimies oli paikalla 5min kun pyöritti pari putkea kiinni ja työnsi koneen paikalleen.

Älyttömiä kiskurihintoja ja pientä k*rtellin makua kun kaikilla firmoilla samat hinnat. "Minimiveloitus 2h + auton starttaaminen 40€. 

Tuosta kun lasket, että teet vaikka yhden työpäivän ajan astianpesukoneen asennuksia, niin ehdit hyvin tekemään 10 keikkaa päivässä= 1850€/PV miinus alvit ja verot. Ja kun aikoja olen kysellyt muihin pikkutöihin niin järjestään putkifirmojen ajanvarauskalenterit menevät monen viikon päähän, eli töitä riittää!

Ei paljoa kannata opiskella, kun tollaisille liksoille pääsee helposti.

Kyllä minäkin ottaisin töihin ennemmin sellaisen jolla on kokemusta ja hyviä työtodistuksia kuin sellaisen jolla on pelkkä tutkinto mutta ei mitään kokemusta. Työ on paras opettaja, paperilla voi olla hyvä mutta käytännössä ei. Varsinkin tuollaisella asenteella tulee työelämä olemaan melko vaikeaa. 

Jaa ettei opiskelu kannata... 7000e kuussa, kyllä kannatti. 

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Kyllä, se tarkoittaa alinta yliopistotutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Nykyisin amkin käyneet kuvittelee olevansa korkeakoulutettuja. Koulutus vastaa entistä opistotasoa ja valmistaa edelleenkään n suorittavaan työhön.

Koulutuspolitiikka tutkineena melkein huvittaa se, miten vaikeaa yliopistosta valmistuneidenkin on ymmärtää, että koulutusluokitukset ovat ihan määrittelykysymys. 

Huvittaisi,  jos ei surettaisi.  Niin heikolla ymmärryksellä ne maisterin paperitkin irtoaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Nykyisin amkin käyneet kuvittelee olevansa korkeakoulutettuja. Koulutus vastaa entistä opistotasoa ja valmistaa edelleenkään n suorittavaan työhön.

Koulutuspolitiikka tutkineena melkein huvittaa se, miten vaikeaa yliopistosta valmistuneidenkin on ymmärtää, että koulutusluokitukset ovat ihan määrittelykysymys. 

Huvittaisi,  jos ei surettaisi.  Niin heikolla ymmärryksellä ne maisterin paperitkin irtoaa. 

Näinpä. Yksityisellä puolella mm. Yamk opiskelijat on vähän alasta riippuen samalla viivalla maistereiden kanssa. Julkinen tulee aina vähän perässä kankean byrokratian vuoksi, että siellä ei vielä arvoteta samalla tavalla..

Esimerkkinä, YAMK puolella puoliso käy johtajan tutkintoa ja heille opettaa juridiikkaa sama professori joka luennoi juristeille yliopistossa. Samat kurssimateriaalit ja tentit ja tehtävät.

Sitten maisterit sanoo "mutta kun ei se ole korkeakoulu". #Alemmuudentunto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Nykyisin amkin käyneet kuvittelee olevansa korkeakoulutettuja. Koulutus vastaa entistä opistotasoa ja valmistaa edelleenkään n suorittavaan työhön.

Koulutuspolitiikka tutkineena melkein huvittaa se, miten vaikeaa yliopistosta valmistuneidenkin on ymmärtää, että koulutusluokitukset ovat ihan määrittelykysymys. Huvittaisi,  jos ei surettaisi.  Niin heikolla ymmärryksellä ne maisterin paperitkin irtoaa. 

Näinpä. Yksityisellä puolella mm. Yamk opiskelijat on vähän alasta riippuen samalla viivalla maistereiden kanssa. Julkinen tulee aina vähän perässä kankean byrokratian vuoksi, e

Ei kannata lähteä tuohon arvokeskusteluun, AMK v.s. yliopisto. Useimmissa maissa molempia, sekä käytäntösuuntautuneempia ja soveltavampia, että tiedesuuntautuneempia, koulutetaan ihan sanoissa yliopistoissa. Myös sairaanhoitajat valmistuvat useimmissa maissa samoista tiedekunnista kuin lääkärit. Kyse vain saman alan suuntautumisvaihtoehdoista. Suomessa kummittelee vielä joidenkin harmaahapsien mielissä vielä rasitteena vanha opistojärjestelmä, joka kyllä vastasi tasoltaan useinkin alempia korkeakoulututkintoja, mutta jota useimmissa muissa maissa ei ole koskaan ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Sitten itketään, kun on niin mieletön työvoimapula!

Maksakaa kunnon palkkaa, niin pula loppuu siihen.

Ei toimi Suomessa :D. Täällä on aina olleet huonot palkat suhteessa hintatasoon ja tuo ei tule muuttumaan koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on vaan kummallisia luuloja palkoista. Ei korkeakoulutus takaa kaikille jotain huippupalkkoja. 

Monet, varsinkin työelämän ulkopuolella olevat, luulevat että mistä tahansa työstä saat tilillesi useita tuhansia euroja kuukaudessa. Tavallisena duunarina saat hyvällä tuurilla sen 2000 euroa kuukaudessa itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Nykyisin amkin käyneet kuvittelee olevansa korkeakoulutettuja. Koulutus vastaa entistä opistotasoa ja valmistaa edelleenkään n suorittavaan työhön.

Koulutuspolitiikka tutkineena melkein huvittaa se, miten vaikeaa yliopistosta valmistuneidenkin on ymmärtää, että koulutusluokitukset ovat ihan määrittelykysymys. 

Huvittaisi,  jos ei surettaisi.  Niin heikolla ymmärryksellä ne maisterin paperitkin irtoaa. 

Noh noh, yliopistoilla ja AMKeilla ON eroa. Etenkin niistä valmistuneilla on eroa. Itse aikanaan tein toimeksiantoina erilaisia hankkeita ja koulutuksia myös AMKeille, mutta en enää AMKeihin koske kepilläkään. Siksi iso ero on sivistyksen ja pyrkyryyden määrissä.

Alempi korkeakoulututkinto on amk-tutkinto tai kandidaatin tutkinto. Turha väittää vastaan koska näin se on. Ylempi korkeakoulututkinto on maisteritutkinto yliopistosta tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

heh minä olen merkonomi ja palkka 3300€/kk niin ei kyllä motivoi lähteä opiskelemaan nämä työpaikkailmoitukset

Minäkin olen merkonomi suoraan peruskoulusta. Palkka 6500 €/kk. En valita.

 

Miten voi olla merkonomi suoraan peruskoulusta? Merkonomin koulutus käydään ammattikoulussa, ei peruskoulussa. Jos suoraan peruskoulusta on mennyt töihin, niin silloin ei ole koulutusta eikä voi sanoa itseään merkonomiksi. 

Eiköhän tuossa vain vedetty sanamuodoissa hiukan mutkia suoriksi tarkoittaen todellisuudessa sitä, että merkonomi oli seuraava koulutus heti peruskoulun jälkeen eli ilman jotain muuta toisen asteen koulutusta siinä välissä?

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Nykyisin amkin käyneet kuvittelee olevansa korkeakoulutettuja. Koulutus vastaa entistä opistotasoa ja valmistaa edelleenkään n suorittavaan työhön.

Koulutuspolitiikka tutkineena melkein huvittaa se, miten vaikeaa yliopistosta valmistuneidenkin on ymmärtää, että koulutusluokitukset ovat ihan määrittelykysymys. 

Huvittaisi,  jos ei surettaisi.  Niin heikolla ymmärryksellä ne maisterin paperitkin irtoaa. 

 

Noh noh, yliopistoilla ja AMKeilla ON eroa. Etenkin niistä valmistuneilla on eroa. Itse aikanaan tein toimeksiantoina erilaisia hankkeita ja koulutuksia myös AMKeille,

On toki, eri koulutukset. Ihmisillä ei niin paljoa. Yliopistossa ehkä enemmän kirjaviisaita, mutta hyvin monilta puuttuu maalaisjärki ja ovat käytännön asioissa aivan d*ijuja. Sanon tämän siksi, että Suomessa on edelleen joku ihme ihannointi yliopiston käyneitä kohtaan vaikka se ei oikeasti merkkaa mitään, eli vaikka olet käynyt yliopiston, niin voit silti olla täysin I*iootti.

Ja ennenkuin joku alkaa länkyttämään, niin olen itse tuplamaisteri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Nykyisin amkin käyneet kuvittelee olevansa korkeakoulutettuja. Koulutus vastaa entistä opistotasoa ja valmistaa edelleenkään n suorittavaan työhön.

Koulutuspolitiikka tutkineena melkein huvittaa se, miten vaikeaa yliopistosta valmistuneidenkin on ymmärtää, että koulutusluokitukset ovat ihan määrittelykysymys. 

Huvittaisi,  jos ei surettaisi.  Niin heikolla ymmärryksellä ne maisterin paperitkin irtoaa. 

 

Noh noh, yliopistoilla ja AMKeilla ON eroa. Etenkin niistä valmistuneilla on eroa. Itse aikanaan tein toimeksiantoin

No jaa. Teknillisissä yliopistoissa, entisissä teknillisissä korkeakouluissa ei voinut väittää, että maalaisjärkeäkään puuttui. Porukka oli selkeästi kovatasoisempaa kuin AMK:ssa/ opistoissa. Siksihän sinne haettiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoiteta kandin tutkintoa? Ylempi on sitten maisteri. Ammattikorkea on aivan eri juttu.

Nykyisin amkin käyneet kuvittelee olevansa korkeakoulutettuja. Koulutus vastaa entistä opistotasoa ja valmistaa edelleenkään n suorittavaan työhön.

Koulutuspolitiikka tutkineena melkein huvittaa se, miten vaikeaa yliopistosta valmistuneidenkin on ymmärtää, että koulutusluokitukset ovat ihan määrittelykysymys. 

Huvittaisi,  jos ei surettaisi.  Niin heikolla ymmärryksellä ne maisterin paperitkin irtoaa. 

Näinpä. Yksityisellä puolella mm. Yamk opiskelijat on vähän alasta riippuen samalla viivalla maistereiden kanssa. Julkinen tulee aina vähän perässä kankean byrokratian vuoksi, e

Kyse on opiskelija-aineksen laadusta. Yliopistoihin on vaikeampi päästä ja niissä on lahjakkaampaa ja kovemman työmoraalin omaavaa ainesta. AMK käyminen viestii siitä, että ei ole päässyt maan parhaaseen yliopistoon kyseisellä alalla. Yksityisenä työnantaja olen sitä mieltä, että sillä on merkitystä missä on opiskellut. Opiskelupaikka itsessään kertoo hakijasta paljon.

Korkeakoulututkinto ei takaa suuria tuloja. Kannattaa myös huomioida, että monilla työnantajilla on hyvät työsuhde-edut palkan lisäksi. Voi olla lounasetu, liikunta/kulttuurisetelit, enemmän lomapäiviä, joustavat työajat, kattava työterveys esim hammaslääkäri sisällytetty sekä etätyömahdollisuus.