Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitini ei ole ollenkaan kiinnostunut lapsenlapsistaan
08.05.2024 |
Eli minun lapsistani. Ovat nyt 2v. ja 4v. Ei ollut kiinnostunut edes vauvoina. Työssäkäyvä ihminen kyseessä, monta vuotta vielä eläkeikään. Ei tapaa lapsia, ellen minä mene sinne lasten kanssa. Ei käy meillä kuin pari kertaa vuodessa lasten synttäreillä. Olen jotenkin pettynyt ja katkera häneen. Tuntuu, että hän on kuitenkin jotenkin mustasukkainen anopille, joka on lasten elämässä ihan omasta halustaan viikottain ja tekee asioita sen eteen, että on hyvä suhde heihin.
Äitini kyllä hoidatti minut ja veljeni aikoinaan omalla äidillään... Ja mummu olikin rakas ja tärkeä, edesmennyt jo.
En tiedä miten tällaista ottaa puheeksi? Jotenkin nyt tämä tuntuu hiton pahalta, kun on kesällä tulossa kahdet lapsettomat häät, joihin toisiin osallistuu anoppikin, joten hän ei ole silloin lapsenvahtina. En voisi omalta äidiltäni pyytää, kun jotenkin tiedän jo vastauksen ja kyllä sen huomaa, ettei hän halua. Anoppi on ihan korvaamaton, upea ja ihana ja häneltä uskaltaa kysyä ja hän tarjoaa itse apua.
Kommentit (187)
121/187
|
08.05.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Ap, kun sinulla oli 30v juhlat, pistikö kakkukahvit ja tuliko äitisi sinne?
Meidän suvussa ei ole n 10v juhlien jälkeen ollut tapana juhlia kuin perheen kesken. + rippijuhlat + ylioppilasjuhlat ja häät. Seuraavat isommat juhlat ovatkin sitten olleet jotain 70+ juhlia. Se vaan ei ole meidän suvun tapa.
Itse kokisin hyvin rasittavana järjestää aikaa oman perheen aikuisten lasten, avokkien, sisarusteni ja heidän puolisoiden (ehkä jopa yhä heidän lasten 8kpl+avokkien?) syntymäpäiväkahveille. Meillä on muutakin elämää ja ne, keiden kanssa haluamme olla tekemisissä, olemme tekemisissä ihan ilman minun mielestäni teennäisentärkeitä synttärikahvejakin.
Ymmärrätkö, ettei sinun sukusi ole sen parempi kuin muutkaan? Jos lapsesi toisen puolen suvussa juhlitaan kolmekymppisiä, mikä on niin hiton vaikeaa lähettää edes onnittelukortti? Voi olla, että toisessa suvussa ei juhlita häitä eikä 70+ pyöreitä, eli sieltä ei kuulu aikaan mitään. Teidän suku ei ole maailman ainoa suku, eikä siellä oikein, vaan yhdellä tavalla. Toisessa suvussa toisella tavalla. Fiksu luovii siinä välissä eikä polta siltoja joka suuntaan, koska voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten sinunkaan ei tarvitse vanhuksia autella aikanaan.
Ihmettelen tätä asennetta. Jos mummo ei auta meitä, niin mekään ei sitten auteta mummoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kun sinulla oli 30v juhlat, pistikö kakkukahvit ja tuliko äitisi sinne?
Meidän suvussa ei ole n 10v juhlien jälkeen ollut tapana juhlia kuin perheen kesken. + rippijuhlat + ylioppilasjuhlat ja häät. Seuraavat isommat juhlat ovatkin sitten olleet jotain 70+ juhlia. Se vaan ei ole meidän suvun tapa.
Itse kokisin hyvin rasittavana järjestää aikaa oman perheen aikuisten lasten, avokkien, sisarusteni ja heidän puolisoiden (ehkä jopa yhä heidän lasten 8kpl+avokkien?) syntymäpäiväkahveille. Meillä on muutakin elämää ja ne, keiden kanssa haluamme olla tekemisissä, olemme tekemisissä ihan ilman minun mielestäni teennäisentärkeitä synttärikahvejakin.
Kyllä kutsuin ja tuli. Tämä oli 3 vuotta aiemmin kuin mieheni. Ap
Mä täytän tänä vuonna 60 ja taysiaikaisesti töissä. Olen työpäivän jälkeen aivan poikki, enkä jaksa yhtään mitään saati sitten energisiä ja äänekkäitä lapsia. Olen siis sairastunut uupumukseen.
Haluisin olla lastenlasten kanssa, mutta jos kyläillään sen pari tuntia, mulla menee toipumiseen viikko. Toivon palautuvani normaaliksi itsekseni eläkkeellä, jolloin halauan olla mukana leikeissä.
Tää on aivan hirvee olotila!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedät varmaan, että tuolloin lapset eivät olleet yhtälailla "halutti valinta" vaan vääjäämätön seuraus parisuhteesta ja seksistä ja jos äitisi oli parisuhteessa isäsi kanssa, oli myös "ympäröivän maailman" oletus, että jos lapsia siunaantuu niitä otetaan vastaan?
Saattaa olla, ettei tied
"Puutun tuohon lihavoituun kohtaan.
Olen seitsemissä kympeissä ja oletan, että ap:n äiti ja anoppi tuskin ovat merkittävästi minua vanhempia.
Minä hankin e-pillerit 18-vuotiaana, eikä "parisuhteen ja seksin vääjäättömiä seurauksia" ilmaantunut ennen kuin niitä halusimme."
No oletpa ollut tiedostava ja todennäköisesti kaupunkilainen. Mun äiti on 75 v, maalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt. Meni alle pari kymppisenä naimisiin isäni kanssa, kun alkoi yllättäen odottaa isoaveljeäni. Ei siihen aikaan todellakaan jossain härmässä puhuttu mistään e-pillereistä ja todellakin oletettiin, että lapsia tulee, jos naimisissa ollaan. Eihän silloin edes mietitty, haluaako joku lapsia, niitä vai kuului saada.
Äitini ei siis oikeasti olisi halunnut lapsia. Ei edes minua, joka en ollut vahinko kuten veljeni. En ole siitä katkera tai mitään, ymmärrän kyllä, kun en ole itsekään koskaan lapsia halunnut. Mulla on ollut mahdollisuus elää elämääni halun mukaan, vaikka jouduin usein kyllä itsekin 30-kymppisenä valehtelemaan, että en voi saada lapsia. Kun sanoin, että en halua, aiheutti se niin paljon paheksuntaa ja tuomitsemista, että pääsin helpommalla, kun valehtelin. Ja tämä oli siis vielä 2000-luvun alkupuolella Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään ole kumpikaan suku toista parempi.
Mutta tuo on ollut minun sukuni tapa. Jos esim poikani tyttöystävän perheellä onkin sellainen tapa, että he juhlivat kaikkien aikuistenkin kaikkia synttäreitä, niin annan heidän rauhassa juhlia, MUTTA en todellakaan aio mennä osaksi tuota traditiota. Tästähän apn kohdallakin oli kysymys: anoppi ei mennyt sinne vävyn 30v synttärikahveille.
Meillä in muuten miehen puolelta yksi sukuhaara, jotka ovat hyvin introverttejä, eivätkä tule juhliin, eivätkä järjestä, mutta muuten ovat ihan ok tyyppejä. Joillekin ihmisille "sosiaalinen elämä" vaan on ihan ahdistus ja kammotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten sinunkaan ei tarvitse vanhuksia autella aikanaan.
Ihmettelen tätä asennetta. Jos mummo ei auta meitä, niin mekään ei sitten auteta mummoa.
Niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän tänä vuonna 60 ja taysiaikaisesti töissä. Olen työpäivän jälkeen aivan poikki, enkä jaksa yhtään mitään saati sitten energisiä ja äänekkäitä lapsia. Olen siis sairastunut uupumukseen.
Haluisin olla lastenlasten kanssa, mutta jos kyläillään sen pari tuntia, mulla menee toipumiseen viikko. Toivon palautuvani normaaliksi itsekseni eläkkeellä, jolloin halauan olla mukana leikeissä.
Tää on aivan hirvee olotila!
Jaksatko silti käydä työkavereidesi kanssa teattereissa, baarikierroksilla tms.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus: Velvollisuudet loppuvat kun kakara täyttää 18-vuotta ja isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia hoitaa eikä nähdä lapsenlapsiaan.
Sinähän potkaisit tietysti omat lapsesi pellolle heti kun he täyttivät 18. Etkä ole nähnyt lastenlapsiasi.
Näin ollen aikuisilla lapsilla ei ole mitään velvollisuuksia vanhenevia vanhempiaan kohtaan. Ei mitään.
Ei ole lapsia enkä ikinä niitä tee sillä en voi sietää niitä.
Ei sinuakaan ole siedetty, ja sen takia sinusta on tullut tuollainen. Sinäkin olet ollut lapsi. Mutta niin kauan kuin äidit vihaavat lapsiaan, lapsetkin oppivat vihaamaan lapsia ja ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän tänä vuonna 60 ja taysiaikaisesti töissä. Olen työpäivän jälkeen aivan poikki, enkä jaksa yhtään mitään saati sitten energisiä ja äänekkäitä lapsia. Olen siis sairastunut uupumukseen.
Haluisin olla lastenlasten kanssa, mutta jos kyläillään sen pari tuntia, mulla menee toipumiseen viikko. Toivon palautuvani normaaliksi itsekseni eläkkeellä, jolloin halauan olla mukana leikeissä.
Tää on aivan hirvee olotila!
Sitten kun olet eläkkeellä, lastenlapsesi ovat jo etääntyneet sinusta. Mitä harvemmin tapaa lastenlapsiasi, sitä vieraampi heille ovat, ja siksi he käyvät ylikierroksilla. Et siis ole heidän arjessaan läsnä muuten kuin kyläilytasoilla. Toivotan sinulle hyvää loppuelämää ilman lastenlapsia!
Häpeällistä tuollainen ruikuttaminen, kuinka isovanhempi ei halua hoitaa lapsenlasta. Sen verran pitäisi vielä jaksaa kasvaa aikuiseksi, että lakkaa loukkaantumista tuollaisesta. Äitisi hoiti sinut, kun hänelle synnyit ja se oli hänen tehtävänsä. Onhan se sinusta varmasti kivaa, kun joku toinen aikuinen, kuten anoppisi haluaa osallistua lapsesi hoitoon, mutta ei tuollaista voi keltään vaatia. Ei edes omalta äidiltään. Isovanhemman ei mielestäni ole pakko suostua ilmaiseksi lapsenlikaksi, jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera äidillesi, vaikka alkoholisti-isäsi on paljon suurempi ongelma? Sinulla on kuitenkin ihana anoppi, joka auttaa. Monilla ei ole lainkaan turvaverkostoja. Äitisi on lopulta se, joka tässä häviää, kun lapsenlapset jäävät etäisiksi.
Isäni ei ole ongelma, kun emme tapaa häntä. Ap
:D :D :D :D :D :D :D :D Nyt yrität vitsailla!
Isäsi ei ole ongelma, koska hän on mies etkä sen vuoksi vaadi häneltä mitään! Jos äitisi lopettaisi tapaamisenne kokonaan, valittaisit siitäkin, etkä sanoisi että "äitini ei ole ongelma, koska emme tapaa häntä".
En ole hänen kanssaan koskaan ollut läheinen. Vanhempamme erosivat, kun olin 7v. ja jäätiin äidille - toki hän hoidatti meitä omalla äidillään usein. Ap
Olisiko aika aikuistua ja jättää katkeruus äitiäsi kohtaan.
Mieti, miten sinä olisit selvinnyt yh-äitinä kahden lapsen kanssa, jos mies jättää perheensä, eikä kanna vastuuta lapsistaan. On melko luonnollista, että äitisi yh turvautui äitiinsä, kun lapsille piti saada leipää pöytään, eikä ollut oikeutta jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta, lomat olivat lyhyet ja työpäivät pitemmät. Ja silti olet katkera äidillesi, etkä isällesi, joka ei kantanut vastuuta ja hoitanut teitä, ettei isoäidin olisi tarvinnut sitä tehdä. Missä kiitollisuus ja kunnioitus?
Nyt sinulla on kaksi lasta ja apunasi on miehesi, anoppi ja sekään ei sinulle riitä, vaikka lapsen hoitovastuu jakautuu kolmen kanssa vaan vaadit vielä äitiäsi apuun ja olet siitä katkera, kun hän ei osallistu. Mitä teidän vanhempien tehtäväksi jää, jos lapset päiväkodissa 9-10h, nukkuvat 12h ja vielä tarvitset vapaa-ajalle anopin ja äitisi hoitoapua. Milloin te vanhemmat hoidatte lapsia? Ja mitä joku 2v ja 4v tarvitsee olla risteilyllä ja sinne vielä 4 aikuista hoitamaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kun sinulla oli 30v juhlat, pistikö kakkukahvit ja tuliko äitisi sinne?
Meidän suvussa ei ole n 10v juhlien jälkeen ollut tapana juhlia kuin perheen kesken. + rippijuhlat + ylioppilasjuhlat ja häät. Seuraavat isommat juhlat ovatkin sitten olleet jotain 70+ juhlia. Se vaan ei ole meidän suvun tapa.
Itse kokisin hyvin rasittavana järjestää aikaa oman perheen aikuisten lasten, avokkien, sisarusteni ja heidän puolisoiden (ehkä jopa yhä heidän lasten 8kpl+avokkien?) syntymäpäiväkahveille. Meillä on muutakin elämää ja ne, keiden kanssa haluamme olla tekemisissä, olemme tekemisissä ihan ilman minun mielestäni teennäisentärkeitä synttärikahvejakin.
Ymmärrätkö, ettei sinun sukusi ole sen parempi kuin muutkaan? Jos lapsesi toisen puolen suvussa juhlitaan kolmekymppisiä, mikä on niin hiton vaikeaa lähettää edes onnittelukortti? Voi olla, että toi
Kukaan ei vain lähettele syntymäpäiväkortteja, enään 10 ikävuoden jälkeen. Ja synttäreitä vietetään perhepiirissä, jos sitäkään.
Yleensä 50v juhlat on ensimmäiset lapsuuden jälkeen.
Ja mikä sota ja loukkaantuminen tulisi korteista ja syntymäpäivälahjoista, kun ne kuitenkin olisi väärän laisia ja värisiä.
Eihän sitä muuta ehtisikään, jos kaikkien sukulaisten ja ystävien syntymäpäiviä viettäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera äidillesi, vaikka alkoholisti-isäsi on paljon suurempi ongelma? Sinulla on kuitenkin ihana anoppi, joka auttaa. Monilla ei ole lainkaan turvaverkostoja. Äitisi on lopulta se, joka tässä häviää, kun lapsenlapset jäävät etäisiksi.
Isäni ei ole ongelma, kun emme tapaa häntä. Ap
:D :D :D :D :D :D :D :D Nyt yrität vitsailla!
Isäsi ei ole ongelma, koska hän on mies etkä sen vuoksi vaadi häneltä mitään! Jos äitisi lopettaisi tapaamisenne kokonaan, valittaisit siitäkin, etkä sanoisi että "äitini ei ole ongelma, koska emme tapaa häntä".
En ole hänen kanssaan koskaan ollut läheinen. Vanhempamme erosivat, kun olin 7v. ja jäätiin äidille - toki hän hoid
Hohhoi. Hienoja oletuksia taas. Ap
Ihmeellisiä ajatusmalleja opetetaan kodeissa, että kaikki läheisetkin ihmissuhteet ovat kylmiä, puhtaasti vastavuoroisuudelle perustuvia suhteita. En kyllä omien lasteni kanssa mieti, olenko saanut juuri saman verran heiltä takaisin ja ensisijaisesti ajattele itseäni ja omaa napaani ennen kuin vastaan myöntävästi esim. lastenlapsien hoitopyyntöön. Mielelläni heitä hoidan, välillä se on raskastakin ja omat menot siirtyvät, mutta lapset ovat pieniä niin vähän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa nykyaikaan. Hoitakaa itse lapsenne. Vanhempanne ovat jo selvinneet teistä joten heidän osaltaan urakka on ohi.
Hoidetaan hoidetaan, mutta vastavuoroisesti ei hoideta sitten teitä vanhempia kun alkaa jo kunto huononemaan :) :) :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten sinunkaan ei tarvitse vanhuksia autella aikanaan.
Ihmettelen tätä asennetta. Jos mummo ei auta meitä, niin mekään ei sitten auteta mummoa.
Ihmettelen tätä myös. Jos vanhemmat eivät vanhana enää jaksa tai eivät halua hoitaa lastensa jälkeläisiä, heti ollaan nokka pystyssä. Nykyajan vanhemmat luulevat että heidän vanhemmillaan on velvollisuus huolehtia heistä ja heidän lapsistaan kuolemaansa saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedät varmaan, että tuolloin lapset eivät olleet yhtälailla "halutti valinta" vaan vääjäämätön seuraus parisuhteesta ja seksistä ja jos äitisi oli parisuhteessa isäsi kanssa, oli myös "ympäröivän maailman" oletus, että jos lapsia siunaantuu niitä otetaan vastaan?
Saattaa olla, ettei tied
"Puutun tuohon lihavoituun kohtaan.
Olen seitsemissä kympeissä ja oletan, että ap:n äiti ja anoppi tuskin ovat merkittävästi minua vanhempia.
Minä hankin e-pillerit 18-vuotiaana, eikä "parisuhteen ja seksin vääjäättömiä seurauksia" ilmaantunut ennen kuin niitä halusimme."
No oletpa ollut tiedostava ja todennäköisesti kaupunkilainen. Mun äiti on 75 v, maalla lapsuutensa ja nuoruuten
Kotoisin sysimaalta. 40 km lähikaupunkiin. Lehmiä ym. ja niiden hoitoa myös.
Kaupunkilaiselämään pääsin tutustumaan vasta 12-vuotiaana, kun lähdin oppikouluun.
Vaikka maalla asuttiin, tiedostavia oltiin jo 60-luvulla. Usein tuntuu, että monista lisääntymisfysiologiaan kuuluvista perusasioista oltiin perillä paremmin kuin nykynuoret.
Kiellettynä aiheena tutustuttiin ja hankittiin kirjaviisautta perinpohjaisesti. Yhdellä kaverilla oli fiksu isosisko, joka valisti asiallisesti, joten esim. kuukautiset ja lasten teot tiedettiin kolmannella luokalla joka tyttö. :D
Kuinka ihmisen itsekkyys nousee aivan huippuunsa kun on pari kersaa pukattu. Mulla ei ole lapsia eikä meillä käy ketään enkä itke kun en saa mitään huomioo lapsiperheellisten vieden ihan kaikki mehut juoksuttamalla lähiomaisia koko ajan auttamassa ja kaikenmaailman kissanristiäisissä.
Lapsiperheellinen on vaatimassa koko sukua auttamassa ja juoksuttamassa koko ajan. Miksi pitää hankkia rasitteita enemmän mihinkä omat voimavarat riittävät.
Älä nyt itse jatka samaa perinnettä kun sinut hoidatetuttiin muilla niin haluaisitko omasikin lapsesi hoidatuttaa muilla. Olet itse läsnäoleva vanhempi omille lapsillesi.
Mietitkö itse ollenkaan perinpohjaisesti minkätakia halusit lapset kun vaadit niin paljon hoitoautomaatteja itsestäänselvyytenä.
Jotkut on sanonut suoraan ettei halua lapsenlapsia hoitaa ja sai ihan tarpeeksi omista lapsistaan aikoinaan niin ettei kiinnosta enää. Sinä nuorena et voi tietää mitä kaikkia vaivoja ja väsymystä ikääntyvälle tulee ja jos varsinkin on vielä työelämässä niin se työelämä vie varmasti ihan kaikki mehut niin ettei vapaa-ajalle tarvitse kauheasti aktiiviteettia.
Päinvastoin nuoren ihmisen pitäisi jaksaa jollei ole laiska.
Alue: Aihe vapaa