Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitini ei ole ollenkaan kiinnostunut lapsenlapsistaan
08.05.2024 |
Eli minun lapsistani. Ovat nyt 2v. ja 4v. Ei ollut kiinnostunut edes vauvoina. Työssäkäyvä ihminen kyseessä, monta vuotta vielä eläkeikään. Ei tapaa lapsia, ellen minä mene sinne lasten kanssa. Ei käy meillä kuin pari kertaa vuodessa lasten synttäreillä. Olen jotenkin pettynyt ja katkera häneen. Tuntuu, että hän on kuitenkin jotenkin mustasukkainen anopille, joka on lasten elämässä ihan omasta halustaan viikottain ja tekee asioita sen eteen, että on hyvä suhde heihin.
Äitini kyllä hoidatti minut ja veljeni aikoinaan omalla äidillään... Ja mummu olikin rakas ja tärkeä, edesmennyt jo.
En tiedä miten tällaista ottaa puheeksi? Jotenkin nyt tämä tuntuu hiton pahalta, kun on kesällä tulossa kahdet lapsettomat häät, joihin toisiin osallistuu anoppikin, joten hän ei ole silloin lapsenvahtina. En voisi omalta äidiltäni pyytää, kun jotenkin tiedän jo vastauksen ja kyllä sen huomaa, ettei hän halua. Anoppi on ihan korvaamaton, upea ja ihana ja häneltä uskaltaa kysyä ja hän tarjoaa itse apua.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera äidillesi, vaikka alkoholisti-isäsi on paljon suurempi ongelma? Sinulla on kuitenkin ihana anoppi, joka auttaa. Monilla ei ole lainkaan turvaverkostoja. Äitisi on lopulta se, joka tässä häviää, kun lapsenlapset jäävät etäisiksi.
Isäni ei ole ongelma, kun emme tapaa häntä. Ap
:D :D :D :D :D :D :D :D Nyt yrität vitsailla!
Isäsi ei ole ongelma, koska hän on mies etkä sen vuoksi vaadi häneltä mitään! Jos äitisi lopettaisi tapaamisenne kokonaan, valittaisit siitäkin, etkä sanoisi että "äitini ei ole ongelma, koska emme tapaa häntä".
En ole hänen kanssaan koskaan ollut läheinen. Vanhempamme erosivat, kun olin 7v. ja jäätiin äidille - toki hän hoidatti meitä omalla äidillään usein. Ap
Niinpä. Ja nyt sä haluat hoidattaa omat lapsesi äidilläsi. Sama jatkuu sukupolvelta toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet katkera äidillesi, vaikka alkoholisti-isäsi on paljon suurempi ongelma? Sinulla on kuitenkin ihana anoppi, joka auttaa. Monilla ei ole lainkaan turvaverkostoja. Äitisi on lopulta se, joka tässä häviää, kun lapsenlapset jäävät etäisiksi.
Isäni ei ole ongelma, kun emme tapaa häntä. Ap
:D :D :D :D :D :D :D :D Nyt yrität vitsailla!
Isäsi ei ole ongelma, koska hän on mies etkä sen vuoksi vaadi häneltä mitään! Jos äitisi lopettaisi tapaamisenne kokonaan, valittaisit siitäkin, etkä sanoisi että "äitini ei ole ongelma, koska emme tapaa häntä".
En ole hänen kanssaan koskaan ollut läheinen. Vanhempamme erosivat, kun olin 7v. ja jäätiin äidille - toki hän hoid
Nämä alkaa jo huvittaa 😂 se, että haluaisin äidin vaikka joskus soittavan sunnuntai-iltapäivänä kysyäkseen kuulumisia lapsilta on hoidattamista? Niinkö? Hän ei soittele ja kysele KOSKAAN! Kaikki yhteydenotot ja tapaamiset on minulta lähtöisin. Jopa lähetän sen h elvetin "hyvää äitienpäivää" -viestin nyt sunnuntaina, vaikka lapset kuulleet mummosta viimeksi tammikuun alussa, kun kävi toisen lapsen synttäreillä. Sekin sellainen väkinäinen visiitti, ettei ainakaan lapsia huomioinut. Ap
No tuskinpa äitisi tuosta miksikään muuttuu. Sure surusi siitä ja ole yhteyksissä äitisi sen verran kuin viitsit ja jaksat. Ei se äitienpäiväviestinkään lähettäminen loppupeleissä ole niin tärkeää. Itseni takia minäkin aikoinaan kortit, kuvat ja viestit lähetin. Halusin näin muistaa häntä niiden kauniiden muistojen ja hyvien hetkien vuoksi, joita kuitenkin elämässäni hänen kanssaan oli joskus ollut. Kun äiti on kuitenkin aina se ainoa äiti ja rakas kaikesta tuskasta huolimatta.
Mene runkkaamaan ja jätä äitisi rauhaan. Vittuakaan kiinosta sun elämä.
Vierailija kirjoitti:
Mene runkkaamaan ja jätä äitisi rauhaan. Vittuakaan kiinosta sun elämä.
Jurri näin. Ei tämän luuskan mouruaminen lopu jos sille vastaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän tänä vuonna 60 ja taysiaikaisesti töissä. Olen työpäivän jälkeen aivan poikki, enkä jaksa yhtään mitään saati sitten energisiä ja äänekkäitä lapsia. Olen siis sairastunut uupumukseen.
Haluisin olla lastenlasten kanssa, mutta jos kyläillään sen pari tuntia, mulla menee toipumiseen viikko. Toivon palautuvani normaaliksi itsekseni eläkkeellä, jolloin halauan olla mukana leikeissä.
Tää on aivan hirvee olotila!
Tätä eivät nuoret äidit vielä ymmärrä. Kun ikää tulee, päätoiminen työ vie voimat. Lastenlasten lisäksi pitäisi jaksaa hoitaa vielä omat iäkkäät vanhemmat.
Sekin on luonne- ja persoonakysymys.
T. 62v. työssäkäyvä mummi jolle lapset ja lap
Ja lapsilla on elämänsä, eivät he ruuhkavuosissaan tarvitse äitiä. Siksi en soittele heille, en työaikana, arki-iltana enkä viikonloppuisin. He ottavat yhteyttä kun tahtovat. En halua olla se häirikkö-äiti ja - anoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän tänä vuonna 60 ja taysiaikaisesti töissä. Olen työpäivän jälkeen aivan poikki, enkä jaksa yhtään mitään saati sitten energisiä ja äänekkäitä lapsia. Olen siis sairastunut uupumukseen.
Haluisin olla lastenlasten kanssa, mutta jos kyläillään sen pari tuntia, mulla menee toipumiseen viikko. Toivon palautuvani normaaliksi itsekseni eläkkeellä, jolloin halauan olla mukana leikeissä.
Tää on aivan hirvee olotila!
Tätä eivät nuoret äidit vielä ymmärrä. Kun ikää tulee, päätoiminen työ vie voimat. Lastenlasten lisäksi pitäisi jaksaa hoitaa vielä omat iäkkäät vanhemmat.
Sekin on luonne- ja persoonakysymys.
Siihen vaikuttaa se kuinka läheiset perhesuhteet on. Joillakin se on luontevaa pitää yhteyttä jopa useamman kerran viikossa ja nähdäkin usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeilepa ap kerrankin olla lähettämättä äitienpäiväonnitteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teidän lapset sitten lainkaan ikävöi vanhempiaan ja kaipaa yhdessäoloa, ihan vain oman perheen kesken?
Olen mummo ja joskus annan hoitoapua, kun vanhemmilla työesteitä, käyvät hammaslääkärissä tai on jokin pakollinen meno. Niin kyllä, alkuhuuman jälkeen alkaa vanhempien ikävöinti, milloin tulevat kotiin ja ikävöivät heitä. Lapsella kun oma lauma tärkeä.
Meillä lastenlapset viihtyvät hyvin, mutta kyllä vanhemmat silti lapselle tärkeimmät ja odottavat heidän olevan näköetäisyydessä, vaikka me isovanhemmat touhutaan lasten kanssa.
En ymmärrä. Mistä te vauhkot revitte näitä oletuksia!? Ap
Miksi ap olet niin agressiivinen! Kolahtiko kommentit niin kovasti, että suutuit? Oliko palaute toista kuin odotit? Muut mammat eivät olekaan samaa mieltä kanssasi, että mummojen tehtävä on hoitaa lapsesi. Mene ystävällisesti hoitamaan niitä lapsiasi äläkä roiku täällä palstalla, siihen sinulla tuntuu olevan aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ne synnissä siinneet lehtolapset kiinnostaisivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teidän lapset sitten lainkaan ikävöi vanhempiaan ja kaipaa yhdessäoloa, ihan vain oman perheen kesken?
Olen mummo ja joskus annan hoitoapua, kun vanhemmilla työesteitä, käyvät hammaslääkärissä tai on jokin pakollinen meno. Niin kyllä, alkuhuuman jälkeen alkaa vanhempien ikävöinti, milloin tulevat kotiin ja ikävöivät heitä. Lapsella kun oma lauma tärkeä.
Meillä lastenlapset viihtyvät hyvin, mutta kyllä vanhemmat silti lapselle tärkeimmät ja odottavat heidän olevan näköetäisyydessä, vaikka me isovanhemmat touhutaan lasten kanssa.
En ymmärrä. Mistä te vauhkot revitte näitä oletuksia!? Ap
Miksi ap olet niin agressiivinen! Kolahtiko kommentit niin kovasti, että suutuit? Oliko palaute toista kuin odotit? Muut mammat eivät olekaan samaa mieltä kanssa
Tuollainen vääristely ja omien tulkintojen tekeminen on hassua. En ole missään vaiheessa ollut hoidattamassa lapsiani kenelläkään :D ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulihan se sieltä lopulta, ap haluaa mummin lapsenvahdiksi.
En tajua tuota asennetta.
On luonnollista tukea lapsiaan silloin kun he tarvitsevat.
On luonnollista, että isovanhempi iloitsee lapsenlapsista ja rakentaa suhteen heihin.
Kun olin nuori äiti, toivoin, että minulla olisi ollut äiti, joka olisi tukenut ja johon olisin voinut turvautua niin henkisesti kuin käytännössä. Ei ollut ja lähin tukiverkkohenkilöni (sisar) asui sen verran kaukana, että lähinnä puhelimitse seurustelimme - hyvä toki sekin.
Silloin ajattelin, että jos omat lapseni joskus tarvitsevat tukea siinä vaiheessa, kun heillä on pieniä lapsia, olen saatavilla kaikin tavoin. Nyt lapsenlapsia on useampia ja olen saanut olla heidän elämässään syntymästä lähtien.
Ihan samaa mieltä. Lapseni ovat jo aikuisia, mutta meilläkään ei koskaan ollut mitään tukiverkkoja ympärillä. Kyllä sen jaksoi, että hoidimme lapsemme aina itse, vaikka raskasta olikin. Mutta minusta tuntui pahalta, että lapsillani ei ollut meidän vanhempien lisäksi ketään, joka olisi ollut heistä kiinnostuneita. Koin todella vahvasti, että olemme ihan yksin. Kun sitten lomillla nähtiin mummia ja sisaruksiani, oli ihanaa kun he tykkäsivät lapsistani ja halusivat viettää aikaa heidän kanssaan.
Jos ap. luet omat kommentisi, niin ei voi välttyä ajatukselta, kuinka olet katkera äidillesi ja halveksit häntä. Etkä näe mitään hyvää äidistäsi ja puhut hänestä hyvin negatiiviseen sävyyn. Oliko se syynä, että äitisi pitää etäisyyttä, eikä halua olla tekemisissä kanssasi, jos kohtelet häntä samalla tavalla, mitä olet hänestä tänne kirjoittanut.
Ja mitä tulee lasten ja isovanhempien suhteisiin, sen luovat aikuiset, eikä suinkaan lapsi, kuin vasta isompana. Jos ei kemiat toimi aikuisilla, eikä olla valmis tekemään suhteiden eteen työtä, ei siihen pysty lapsikaan.
Ja miksi se äitisi hoitoapu olisi niin tärkeä, kun ette anopinkaan hoitoapua tarvitse kuin kerran pari vuodessa eli jos lapset 2v ja 4v, niin siltä pohjalta anopisikaan ei ole hoitanut montaakaan kertaa lapsia, vaikka sitä kovasti haluat korostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, ettei ap arvosta äitiään.
AP kitisee. Ensin kehuu kuinka anoppi hoitaa, auttaa ja tukee. Oma äiti ei.
Sitten kun tulee kritiikkiä, niin eihän se anoppi hoida. Piipahtaa vain viikoittain ja pari kertaa vuodessa hoitaa.
Säälittävän huvittavaa, on noi sun äitienpäivätekstarit. Ei kai kukaan isoäiti odota, että ne 2 ja 4 veet jo kirjoittaa noita tekstareita?
Ja miks hitossa noin pienten edes pitäis höpöttää puhelimessa jotain sun äidille, äitienpäivänä, kun sun puheiden mukaan he eivät edes tiedä, kuka se toinen mummo on?
Riittää kun lapset joskus hokaa, että sille omalle äidille voi antaa sen päikyssä tehdyn kortin.
Sun kuuluu soittaa, tai onnitella omaa äitiäsi, ei muiden. Mutta sitäkään ei ole pakko tehdä, jos ei halua.
Todennäköisesti sinä laulat pyhänä anopillesi itse, ja lastesi puolesta kera miehesi. Ja vertaatte kuka lauloi komeimmin, ja kuka vei kalleimman lahjan.
Huhhuh, onpa itsekkään katkeraa uhriutumista. Ja kukas ne sun lapset nyt on hoitanut, kun puoli päivää haukut täällä äitiäsi?
Olet itse yksi itsekäs, keskenkasvuinen lapsi vielä. Mutta teepä äidillesi palvelus, jätä hänet rauhaan, ei hän sinun tekstareita ja soittoja kaipaa, täällä valtaosakin sen on hokannut. Sama ruikutus niissäkin.
No kunhan akka vanhenee, muista tämä hetki. Älä käy, älä auta.
Sitä saa mitä tilaa 🎶
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset alkaa olla jo aikuisia mutta muistan ikuisesti, miten äiti ei auttanut heidään kanssaan ikinä. Hän soitti kerran kuukaudessa ja käytti minua terapeuttinaan, milloin oli miessotkuja, milloin lapsuudentraumoja tai naapurin täti oli lihonut. Minä muistan, enkä omalta osaltani auta häntä nyt kun ikää alkaa olla 80. En vastaa puhelimeen, jos vastaan, kerron seikkaperäisesti kuinka takapihani krookusten terälehdet ovat kuihtuneet. Sitten suljen puhelimen. Jokainen puhelu, voisi sanoa kosto, on kuin laastari. Äiti tulee kärsimään niin kuin minäkin kärsin kaikki nuo vuodet. Anoppi on häijy nainen, oli kauheaa olla nuori äiti jolla ei ollut ketään vanhempaa naista tukena.
Jos olet tällainen itsekäs isoäiti, korjaa tilanne heti tänään. Muuten löydät sen edestäsi.
Koita antaa anteeksi jo itsesi tähden. Auta äitiäsi ja unohda menneet.
Meidän isovanhempien tehtävä ei ole lastenlapsia hoitaa. Ap kuulostaa kun omalta tyttäreltäni joka on vuosia kehunut anoppiaan miten mahtava jne. Olen hyvin usein pahoittanut mieleni, yrittänyt ottaa puheeksi mutta asia ohitetaan. Joulut, pääsiäiset, juhannukset olen aina yksin. Se mitä voitte tehdä toisille tänään niin tehkää-huomisesta ei koskaan tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan sama että äitini tapaa lapsia kun vierailemme hänen luonaan, eikä äiti käy meillä kuin synttäreillä. En ole ikinä ajatellutkaan ettei äitiä kiinnostaisi lapset! Minusta tämä on aika normaalia. En mä ole kaivannut äitiäni meille kodin- tai lastenhoitajaksi. Mieti vähän vaatimustasoasi ap.
Onko anoppini sitten epänormaali, kun kyselee kuulumisia, pyytää kylään, tulee itse kylään jne.? On myös luontevampaa kysellä hänen kuulumisiaan, kutsua kylään, keskustella henkilökohtaisistakin aiheista jne. Äitini kanssa ei tällaista ole. Ap
Onko anoppi jo eläkkeellä? Ei ole työssä ollutkaan? Tuossa on suuri ero jos verrataan kokopvätyötä tekevää vapaalla olevaan
Alue: Aihe vapaa
Tietysti kuormittuminen on yksilöllistä, mutta ihmiset ovat terveempiä, elävät pidempään ja ovat taloudellisesti paremmin toimeentulevia kuin koskaan ennen.