46v nainen, enkä tunne itseäni enää kauniiksi ja viehättäväksi, masentaa
45v oli selvä käännekohta. Sen jälkeen en enää ole tuntenut itseäni siksi nuorekkaaksi, kauniiksi ja viehättäväksi, joka olin siihen saakka. Ulkonäkö ollut aina se paras ja vahvin puoleni ns. kaunis nainen koko ikäni, joka huomattu ja saanut huomiota ja katseita, suoria kehuja, sekä naisilta, että miehiltä. 45v huomasin itsekin, että ulkonäössä alkoi tapahtumaan nopeasti muutoksia huonompaan suuntaan. Samalla huomasin, etten enää saa huomiota tai kehuja ulkonäöstäni, eikä minua katsota, kuin ennen. Nyt 46v kaikki rupsahtaminen vain kiihtynyt ja kukaan ei enää luule nuoremmaksi, kehu kauniiksi ja muutenkin minua katsotaan vain ohi tai läpi, ihan kuin en olisi näkyvä enää ollenkaan, kun ennen sain katseita jatkuvalla syötöllä ja miehet tulivat oikein iskemäänkin. Ikääntyminen on luonnollista, eikä ulkonäkö nyt pääasia ole elämässä, mutta ei voi mitään sille, että vetää mieltä matalaksi, ettei enää tule huomioiduksi myönteisesti, kuin ennen. Ja vaikka kuinka pitäisi itsestään huolta, meikkaisi, pukeutuisi kivasti ym. tuntuu, ettei mikään enää auta ja ikääntyminen vain kiihtyy vauhdilla. Jatkuvasti huomaa muutoksia huonompaan. Selfieitä en viitsi enää edes yrittää ottaa, kun näytän kuvissakin kauhealta, vaikka ennen lähes mallitasoa. Ainoa ratkaisu olisi jotkin kauneus toimenpiteet, mutta rahaa niihin ei ole. Lisäksi masentaa, että mies, jonka kanssa oli pitkä suhde ja joka piti minua hyvin kauniina tuntuu menettäneen kiinnostuksensa täysin, eikä edes välitä enää tavata. Pelottaa jos nyt jo näin niin mitä sitten muutaman vuoden kuluttua? Masentaa..
N46
Kommentit (97)
Sisäinen kauneus on valttia... Avaa sakset reippaasti
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 56 vuotias kaunotar.
Olen laittanut 20 000 kasvoihin ja kroppaan.
Peilistä katsoo tyttömäinen solakka suuri silmäinen neito.
Jotkut rupsahtaa..
Hanki kissa ja hieromasauva.
Nuo "hieromasauvat" vois työntää avaruuden mustaan aukkoon. Ärsyttäviä.
Vierailija kirjoitti:
Minua masentaa lihominen. Vaikka liikun enemmän kuin koskaan ennen, niin ei auta.
kenen vika sinun läskit on? varmaan jonkun muun vika?
Vierailija kirjoitti:
Ihan rauhassa nyt hengittelet ja odottelet sellaiset 4-5 vuotta, niin huomaat ettei muiden mielipiteet tai miesten huomio merkitse sulle enää yhtään mitään. Pystyt sitten taas nauttimaan elämästä. N 52
Minä nautin kauneudestani,
En välitä mielipiteistänne
Kuolisin jos joutuisin olemaan
Vähän läski kananperse tukka marimekko täti..
Yööökkkk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltä se ei -meistä-mallinnäköisistä tuntuu koko iän. Onneksi ulkonäkö on vain pintaa. Hirveämpää jos luonne muuttuisi samallalailla paskaan suuntaan.
Millainen on paska luonne?
56v kaunotar
Tarkoitan jos ennen olisi ollut kaunis sisäisesti ja sitten keski-iässä kaikki se muuttuisi ikävämpään suuntaan. Saat itse valita, mitä se kenellekin tarkoittaa.
Olen aina ollut tälläinen
Minulla on komea mies joka rakastaa minua
En ole mikään kiltteyden esikuva
No, tämä nyt oli vaan vertailu ap:n ongelmaan. Että onneksi meillä iän myötä rapistuu ulkokuori eikä sisäinen minämme ja luonne, se olisi vielä kamalampaa,koska merkitsee enemmän.
Kauneus ei katoa, se vain muuttaa muotoaan. Kävin juuri katsomassa tätiäni ja vau kuinka hän on edelleen säteilevä siellä osastolla. Ilman että yrittää mitään, ja siinä se salaisuus piilee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 56 vuotias kaunotar.
Olen laittanut 20 000 kasvoihin ja kroppaan.
Peilistä katsoo tyttömäinen solakka suuri silmäinen neito.
Jotkut rupsahtaa..
Hanki kissa ja hieromasauva.
Nuo "hieromasauvat" vois työntää avaruuden mustaan aukkoon. Ärsyttäviä.
johonkin pimeisiin aukkoihin niitä kai työnnellään
Ite oon 42-vuotias mies. En hae mitään huomiota tai hyväksyntää yhtään keneltääkään. En tarvitse sellaista.
Mulla on ollut tämä elämänasenne jo yli 20-vuotta, koska en kaipaa i d i o o t t i e n seuraa ja itsetuntoni ei ole heistä riippuvainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltä se ei -meistä-mallinnäköisistä tuntuu koko iän. Onneksi ulkonäkö on vain pintaa. Hirveämpää jos luonne muuttuisi samallalailla paskaan suuntaan.
Millainen on paska luonne?
56v kaunotar
Tarkoitan jos ennen olisi ollut kaunis sisäisesti ja sitten keski-iässä kaikki se muuttuisi ikävämpään suuntaan. Saat itse valita, mitä se kenellekin tarkoittaa.
Olen aina ollut tälläinen
Minulla on komea mies joka rakastaa minua
En ole mikään kiltteyden esikuva
No, tämä nyt oli vaan vertailu ap:n ongelmaan. Että onneksi meillä iän myötä rapistuu ulkokuori eikä sisäinen minämme ja luonne, se olisi vielä kamalampaa
Se ei merkitse mitään
Jos olet kaunis , älykäs ja käyttäydyt hyvin.
Ei tarvitse olla kiltti
Kiltti???
Olen aikuinen, hoidan työni, rakastajani...
Pidän huolta kehostani
Luonne ratkaisee...just
Vierailija kirjoitti:
Ite oon 42-vuotias mies. En hae mitään huomiota tai hyväksyntää yhtään keneltääkään. En tarvitse sellaista.
Mulla on ollut tämä elämänasenne jo yli 20-vuotta, koska en kaipaa i d i o o t t i e n seuraa ja itsetuntoni ei ole heistä riippuvainen asia.
Kelpaisiko kauniin ja älykkään seura?
En ole mukava, tai hyvä luonteeltani...
On varmasti surullista ja kriisin paikka. Voit tehdä mitä on tehtävissä ulkoisesti.
Nyt sinulla on tilaisuus tutustua itseesi, mitä muita, ehkä sisäisiä vahvuuksia sinulla on kuin ulkonäkö, josta olet saanut paljon palkitsevaa huomiota.
Olet Jumalan luoma ja Hänelle hyvin rakas ihminen.
Kaikki naiset on kauniita naisten mielestä.
Voi kuule, olen 47v enkä ole oikeasti ikinä, siis päivääkään tuntenut itseäni kauniiksi.
Toiset ovat tehneet sen asian minulle jo pikkutytöstä lähtien selväksi. Semmoistakin se elämä on.
Nyt on sinun vuorosi ryhtyä kehittämään itseäsi ihmisenä, vihdoinkin.
Anteeksi, mutta en osaa samaistua tähän ongelmaasi yhtään. Jos olet terve, edes kohtuudella, iloitse ja kiitä siitä.
Sillä kun ihminen ei jonain päivänä enää ole sitäkään, silloinkin vielä pitää kärsiä ja jotenkin vain selvitä - kunnes kuolee.
Sekin on kaikilla edessä. Ellei tipahda hautaansa muuten. Eikä tosielämässä auta se, roikkuuko naama tai persaus vaiko ei.
Olla kaunis ruumis tai itkeä kun tajuaa ettei semmoiseksi pääse, se on kyllä tosi turhaa hommaa.
Minä taas miehenä vain komistun ikääntyessäni. Oletan saavuttavani huippuni noin 40-vuotiaana, mutta uskoisin säilyväni hyvin ainakin 65-vuotiaaksi asti. It's a man's world.
Sama 44-vuotiaana. Kun katson kuvia, niin ihan hillitön romahdus on tapahtunut naamalle parissa vuodessa. Luulin, että tällaiset tulee hiljalleen ja olisi aikaa sopeutua, mutta rysähtikin äkkiä.
Olen joutunut laskemaan rimaa ihan alas myös.miesten suhteen ja nytkin mietin, voiko parisuhdetta harkita, jos ei näe toisessa mitään viehättävää ulkoista piirrettä. Tuleeko sellaisesta pelkkä kaveri sitten..
Olipamelkoinentilitys. Joo, semmostaseonkun nainenvanhenee. Jasamatapahtuujokaiselle,miehillejanaisille.
Missä aviomiehesi ja lapsesi ovat?
Tuon ikäiselle oma perhehän on ykkösjuttu eikä oman ulkonäön tuijottelu peilistä.
Auttaisiko yhtään kasvojumppa ja hyvien rasvojen (oliiviöljy, kalaöljy, pähkinät, avokado) lisääminen ruokavalioon?Hymyilystä on myös apua. Aurinkovoide 50 sk aina kun vähänkin paistaa. Suoran auringonvalon välttely.
Ei tupakkaa. Sokeria ja alkoholia vain vähän. Pieni ylipaino vähentää ryppyjen määrää. Iloinen asenne. Elämässä on muitakin kivoja asioita kuin oma ulkonäkö, joka on tärkeää vain jossain määrin.
Vierailija kirjoitti:
Missä aviomiehesi ja lapsesi ovat?
Tuon ikäiselle oma perhehän on ykkösjuttu eikä oman ulkonäön tuijottelu peilistä.
Aika monella tässä iässä on toksinen mies jätetty jo vuosia sitten ja lapset niin isoja, että ehtii taas keskittymään itseensä. Ei kai tässä hätää olisikaan, jos olisi se sama vanha rakas vanhenemassa itsensä kanssa. Se olisikin ihanaa. Nyt on päiväys mennyt ja pistää miettimään, kelpaako enää muille kuin niille, joiden ulkonäkö taas ei itsessä tuota yhtäkään positiivista fiilistä.
Olen aina ollut tälläinen
Minulla on komea mies joka rakastaa minua
En ole mikään kiltteyden esikuva