46v nainen, enkä tunne itseäni enää kauniiksi ja viehättäväksi, masentaa
45v oli selvä käännekohta. Sen jälkeen en enää ole tuntenut itseäni siksi nuorekkaaksi, kauniiksi ja viehättäväksi, joka olin siihen saakka. Ulkonäkö ollut aina se paras ja vahvin puoleni ns. kaunis nainen koko ikäni, joka huomattu ja saanut huomiota ja katseita, suoria kehuja, sekä naisilta, että miehiltä. 45v huomasin itsekin, että ulkonäössä alkoi tapahtumaan nopeasti muutoksia huonompaan suuntaan. Samalla huomasin, etten enää saa huomiota tai kehuja ulkonäöstäni, eikä minua katsota, kuin ennen. Nyt 46v kaikki rupsahtaminen vain kiihtynyt ja kukaan ei enää luule nuoremmaksi, kehu kauniiksi ja muutenkin minua katsotaan vain ohi tai läpi, ihan kuin en olisi näkyvä enää ollenkaan, kun ennen sain katseita jatkuvalla syötöllä ja miehet tulivat oikein iskemäänkin. Ikääntyminen on luonnollista, eikä ulkonäkö nyt pääasia ole elämässä, mutta ei voi mitään sille, että vetää mieltä matalaksi, ettei enää tule huomioiduksi myönteisesti, kuin ennen. Ja vaikka kuinka pitäisi itsestään huolta, meikkaisi, pukeutuisi kivasti ym. tuntuu, ettei mikään enää auta ja ikääntyminen vain kiihtyy vauhdilla. Jatkuvasti huomaa muutoksia huonompaan. Selfieitä en viitsi enää edes yrittää ottaa, kun näytän kuvissakin kauhealta, vaikka ennen lähes mallitasoa. Ainoa ratkaisu olisi jotkin kauneus toimenpiteet, mutta rahaa niihin ei ole. Lisäksi masentaa, että mies, jonka kanssa oli pitkä suhde ja joka piti minua hyvin kauniina tuntuu menettäneen kiinnostuksensa täysin, eikä edes välitä enää tavata. Pelottaa jos nyt jo näin niin mitä sitten muutaman vuoden kuluttua? Masentaa..
N46
Kommentit (97)
Ulkonäöstä viis, mutta pahempaa on oikeastaan se, että myös omat näkemykset sivuutetaan, kun muutut toisten silmissä vanhaksi naiseksi. Samanikäinen mies on vaan charmikkaasti harmaantunut mutta ammatillisesti pätevä.
Vierailija kirjoitti:
sinulla on aika hidas peili. naiset rupsahtavat jo 25-vuotiaina. nytkö sen vasta huomasit?
Oletko pedo ? Ilmeisesti jos naisen pitää näyttää ikuisesti lapselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rauhassa nyt hengittelet ja odottelet sellaiset 4-5 vuotta, niin huomaat ettei muiden mielipiteet tai miesten huomio merkitse sulle enää yhtään mitään. Pystyt sitten taas nauttimaan elämästä. N 52
Minä nautin kauneudestani,
En välitä mielipiteistänne
Kuolisin jos joutuisin olemaan
Vähän läski kananperse tukka marimekko täti..
Yööökkkk
Aiot siis tehdä itsemurhan? Sen aika voi tulla sinulle eteen nopeammin kuin luuletkaan. Tervemenoa sitten. Yksi tyhjäpää vähemmän maailmaa pilaamassa.
Ota esimerkkiä uuden presidenttimme vaimosta. 54 v ja kantaa itsensä ja ikänsä tuomat muutokset tyylillä ja säihkyvän hymyn kera.
Älä mieti, katsotaanko sinua. Sen (tai sen puutteen) murehtiminen heijastuu olemiseesi. Jos et välitä asiasta, tulet huomaamaan, että saatkin katseita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä aviomiehesi ja lapsesi ovat?
Tuon ikäiselle oma perhehän on ykkösjuttu eikä oman ulkonäön tuijottelu peilistä.
Aika monella tässä iässä on toksinen mies jätetty jo vuosia sitten ja lapset niin isoja, että ehtii taas keskittymään itseensä. Ei kai tässä hätää olisikaan, jos olisi se sama vanha rakas vanhenemassa itsensä kanssa. Se olisikin ihanaa. Nyt on päiväys mennyt ja pistää miettimään, kelpaako enää muille kuin niille, joiden ulkonäkö taas ei itsessä tuota yhtäkään positiivista fiilistä.
Onko pakko "kelvata" kenellekään?
Tämä.
"Ulkonäkö on kuitenkin se ensimmäinen asia, mitä toisesta huomioi. Otetaan esim. tilanne, jossa haen deittisovelluksessa seuraa. 44-vuotias mies näkee 44-vuotiaan naisen, jolla posket roikkuu ja kasvoilla on syviä uurteita. Ja hän näkee kiinteäkasvoisen 40-vuotiaan. Mitäpä luulet, kumpaa lähestyy?"
Tämänpä vuoksi ei kannatakaan etsiä kumppania mistään sovelluksesta. Kun arkielämässä tutustuu, niin tutustuu koko pakettiin eikä vain ulkonäköön. Pois sieltä Tinderistä, pinnallisuuden keskittymästä, ihmiset hyvät!
Nuorena tuli laitettua ihan liialla. Herätys klo 5 että ehti irrottaa joka silmäripsen toisistaan nuppineulalla, kihartaa hiukset, meikata, valita kaikki vaatteet sävy sävyyn, vaihtaa kynsilakan värin jne. Nyt 57-vuotiaana on ihana vaan olla, en välitä muitten mielipiteistä. En meikkaa, en kiharra, vaatteet valkkaan lämpötilan mukaan, esmes. punaset hanskat ja siniset lenkkarit. Voi, miten ihanaa olla vanha.;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä aviomiehesi ja lapsesi ovat?
Tuon ikäiselle oma perhehän on ykkösjuttu eikä oman ulkonäön tuijottelu peilistä.
Aika monella tässä iässä on toksinen mies jätetty jo vuosia sitten ja lapset niin isoja, että ehtii taas keskittymään itseensä. Ei kai tässä hätää olisikaan, jos olisi se sama vanha rakas vanhenemassa itsensä kanssa. Se olisikin ihanaa. Nyt on päiväys mennyt ja pistää miettimään, kelpaako enää muille kuin niille, joiden ulkonäkö taas ei itsessä tuota yhtäkään positiivista fiilistä.
Onko pakko "kelvata" kenellekään?
Tämä.
Kuka on niin tyhmä että tuollaisen miehen haluaisi tai ottaisi ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä aviomiehesi ja lapsesi ovat?
Tuon ikäiselle oma perhehän on ykkösjuttu eikä oman ulkonäön tuijottelu peilistä.
Aika monella tässä iässä on toksinen mies jätetty jo vuosia sitten ja lapset niin isoja, että ehtii taas keskittymään itseensä. Ei kai tässä hätää olisikaan, jos olisi se sama vanha rakas vanhenemassa itsensä kanssa. Se olisikin ihanaa. Nyt on päiväys mennyt ja pistää miettimään, kelpaako enää muille kuin niille, joiden ulkonäkö taas ei itsessä tuota yhtäkään positiivista fiilistä.
Onko pakko "kelv
Ja mitenköhän arkielämässä tutustuu? Mun arkielämä on koti, lapset, työ (ei ketään siellä, toimistohommaa), ruokakauppa, sali (keskitytään omaan suoritukseen kuten muutkin) ja joskus minuutin kirjastokäynti. Minulla ei myöskään ole kaveriporukkaa, jonka kanssa pääsisi mihinkään. Yksin käyn leffassa kyllä.
Kannattaisi alkaa tehdä jotain hyödyllisiä asioita, vaikka taidetta ja käsitöitä. Työskentelen itse käsityö ihmisten parissa ja tunnen useita päälle 70v naisia ja he ovat elämäniloisia ja pirteitä, ja vähät väliä mistään ulkonäöstään narisevat.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuli laitettua ihan liialla. Herätys klo 5 että ehti irrottaa joka silmäripsen toisistaan nuppineulalla, kihartaa hiukset, meikata, valita kaikki vaatteet sävy sävyyn, vaihtaa kynsilakan värin jne. Nyt 57-vuotiaana on ihana vaan olla, en välitä muitten mielipiteistä. En meikkaa, en kiharra, vaatteet valkkaan lämpötilan mukaan, esmes. punaset hanskat ja siniset lenkkarit. Voi, miten ihanaa olla vanha.;)
Itse nuorena naisena en ole koskaan ymmärtänyt kun vähän päälle 50 vuotiatt sanoo "tässä iässä ei tarvitse enää välittää" . Siis oletteko te eläneet koko elämänne laittautuen muita varten ettekä itseänne?! :S
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuli laitettua ihan liialla. Herätys klo 5 että ehti irrottaa joka silmäripsen toisistaan nuppineulalla, kihartaa hiukset, meikata, valita kaikki vaatteet sävy sävyyn, vaihtaa kynsilakan värin jne. Nyt 57-vuotiaana on ihana vaan olla, en välitä muitten mielipiteistä. En meikkaa, en kiharra, vaatteet valkkaan lämpötilan mukaan, esmes. punaset hanskat ja siniset lenkkarit. Voi, miten ihanaa olla vanha.;)
No se oli sun oma valinta. Olen nuori ja voin lähteä ulos ihan meikittä, laittamatta hiuksia tai hienoja vaatteita tai kynsilakkaa. Mitään stressiä ei ole ulkonäöstä, ainoastaan terveydestäni.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 56 vuotias kaunotar.
Olen laittanut 20 000 kasvoihin ja kroppaan.
Peilistä katsoo tyttömäinen solakka suuri silmäinen neito.
Jotkut rupsahtaa..
Hanki kissa ja hieromasauva.
No eivät ole isoja investointeja onneksi.
Aivoja sinun on sen sijaan hyvin vaikea hankkia. Melkein voisin sääliä, mutta koska olet paskaa sisältä niin itsepähän olet kohtalosi ansainnut.
Kirjoitit itsekin, että ulkonäkö ei ole pääasia, joten missä ongelma? Olen saman ikäinen, koko ajan on kaikkea mielenkiintoista meneillään ihanien ystävien kanssa, elämästä ei vauhtia ja jänniä projekteja puutu!
Saan ihan loputtomasti iloa esimerkiksi muiden auttamisesta. Vapaaehtoistöitä on tarjolla niin paljon, että niistä voi helposti valita ne, joissa tuntee olevansa eniten hyödyksi ja iloksi jollekin.
En jaksa pohtia, kuinka paljon minä saan huomiota, paljon mielenkiintoisempaa on antaa huomiota niille, jotka tarvitsevat esim apua.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit itsekin, että ulkonäkö ei ole pääasia, joten missä ongelma? Olen saman ikäinen, koko ajan on kaikkea mielenkiintoista meneillään ihanien ystävien kanssa, elämästä ei vauhtia ja jänniä projekteja puutu!
Saan ihan loputtomasti iloa esimerkiksi muiden auttamisesta. Vapaaehtoistöitä on tarjolla niin paljon, että niistä voi helposti valita ne, joissa tuntee olevansa eniten hyödyksi ja iloksi jollekin.
En jaksa pohtia, kuinka paljon minä saan huomiota, paljon mielenkiintoisempaa on antaa huomiota niille, jotka tarvitsevat esim apua.
Sinunlaisiasi ihmisiä tarvitaan enemmän.
Kyllä niitä miehiä löytyy jotka pitävät kauniina sinua vanhempiakin naisia ja haluavat olla heidän kanssaan. Omassa suvussani on ainakin tällainen tapaus.
Itse saan katseita vaan näiltä m a h m u d e i l t a sun muilta. Eikä yhtään kiinnostaisi! Arja lainen mies tänne kiitos.
Tämä aloitus kuulosti jo niin huonolta, että on pakko olla trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki naiset on kauniita naisten mielestä.
Ja miehet on muiden miesten silmissä kovin komeita, näkeehän sen näistä heidän tasoteorioistaan, joissa ihmettelevät kun jollekin nuhjuiselle kaljupäälle ei löydykään missiä kainaloon.
Juuri näin. Netissäkään ei juuri muuta sisältöä löydy kuin miesten tasoteorioita, missä ihmetellään miksi nuhjuinen kaljupää mies ei saakaan kaunista missiä kainaloon.
Öö, ei. Näytä minulle missä nämä miesten väitteet tällaisesta löytyvät?
Aivan. Et löydä.
Tervetuloa todellisuuteen. Noin käy kun eletään pinnalliset arvot ykkösenä. Nyt sitten masentaa kun sen tärkeimmän menettää ja vanha elämä katoaa. Olisiko aika tarkistaa oma arvomaailma.