Suututaan, kun haluan lapsettoman miehen
Miksi ihmeessä miehet suuttuu siitä, että haluan lapsettoman miehen?
Olen pari kertaa yrittänyt seurustella miehen kanssa, jolla on lapsia... ekalla oli alakouluikäiset, toisella jo aikuinen. Totesin ekassa tapauksessa, etten halua elää toisen ihmisen lasten ehdoilla, vaan olla ihmisen kanssa, joka voi antaa suhteelle yhtä paljon kuin mä. Tokassa tapauksessa taas aikuinen lapsi odotti mun jotenkin osoittavan hänelle, että olen hänen isälleen sopiva. Ei mulla oo tarvetta eikä halua alkaa aikuiselle vieraalle ihmiselle mitään todistelemaan.
Näistä viisastuneena kysyn siis mieheltä heti, onko hänellä lapsia ja jos on, en ryhdy mihinkään enempään. Olen saanut vihaisia reaktioita, suoraa haukkumista päin naamaa ymv. , vaikka eikö se ole hyvä, että on heti rehellinen?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla jossa yhteishuoltajuutta ei virallisesti ole ja jos miehellä on lapsia niin yleensä näkevät joka toinen viikonloppu ja muuten lapset on äidillä tai jos huoltajuus on isällä niin silloin käytännössä isän äiti ja muu perhe hoitaa. Eronneet miehet joilla on lapsia ovatkin hyvin vapaita menemään miten haluavat. Minulla ja eksällä lapset on tasan eli noin 3-4 päivää viikko kummallakin ihan tilanteen mukaan. Hyvin onnistuu seurustelu ilman että yhdessä ollessa on kummankaan lapset läsnä. Myös entisten puolisoiden asenteet on usein sellaisia ettei heille, eikä myöskään omille lapsille, kerrota seurustelusta ellei sitten olla naimisiin menossa ja yhteen muuttamassa. Minulle kyllä sopii hyvin että kukin asuu omassa asunnossaan eikä lapsia tarvitse edes esitellä kummankaan, ei tule mitään ongelmia eksien tai lasten kanssa. Täällä sujuu näin ja suosittelen vaikka Suomessa tämä saattaa kuulostaa erikoiselta.
Kuulostaa nerokkaalta.
Todistan sen, että aikuiset toisenpuolison lapset vasta ovatkin elämässä mukana. Lapsenlapset, puolisot - koko rumba. Kaikille ei sovi , voi mennä hermot.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Omillaan asuvat lapsetkin on sitä lähiperhettä, joiden kanssa on oltava tekemisissä jatkuvasti. On kaiken maailman juhlia joihin myös isän kumppanin oletetaan osallistuvan. Isä seuraa lastensa elämää ja puhuu niistä, ja olettaa että puoliso kuuntelee ja kommentoi ja osallistuu. Puhumattakaan tilanteesta, jossa tulee lapsenlapsia, sittenhän se sirkus vasta alkaa. Minulle ne ihmiset on ventovieraita, eikä minua kiinnostakaan tutustua lähemmin heihin eikä ottaa osaa heidän elämäänsä.
Kuulostaa kovin epäsosiaaliselta.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että todella monet miehet eivät kerro lapsistaan deittiprofiilissaan. Sitten jossain sivulauseessa tulee ilmi, että lapsia on. Ihmettelen suuresti, että noin isosta asiasta jätetään kertomatta ja se mainitaan ohimennen sivulauseessa olettaen, että toiselle osapuolelle ne lapset on ok.
Niinpä. Jos esimerkiksi kysyn jotain, että "mitä aiot tehdä kesälomalla?", niin luulisi, että silloinkin henkilö ottaisi puheeksi lapset, esim. Että aikoo käydä lasten kanssa Linnanmäellä jne.
En puhu lapsistani edes töissä, saati treffiprofiilissa. Jos joku kysyy mitä teen lomalla niin vastaan vain omasta puolestani, en sotke lapsiani siihen. Enkä katso kesäloman suunnitelmikseni lintsillä käyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen mies on niin vastuuntunnoton huithapeli, ettei vakavampaa parisuhdetta voi ajatellakaan. Miesten kannattaisi miettiä muullakin kuin alapäällään ja harkita huomattavasti tarkemmin se minkälaisen naisen kanssa alkaa muksuja vääntämään tai mahdollistaa "vahingon" tapahtumisen.
Siinä pilaa vaan suotta oman elämänsä ja tulevaisuutensa, kun jää tuollaisen takia vaille sitä oikeanlaisen perheen perustamista itselle oikeanlaisen naisen kanssa, jos/kun menee roiskimaan siementä ennen aikojaan mihin tahansa vakoon.
Höpsis pilaa 😁 Ihmisiä on niin moneen junaan, jotta kaikenlaisille kyllä löytyy kumppaneita 😉
Mulle oli selvää muutamaa lapsetonta tapaillessani että olis ihan hyvä että tulevalla miehellä olisi lapsia. Ei sitä vanhemmuutta oikein voi lapseton ymmärtää. Itse en lapsia enää halunnut lisää, kun oma oli jo iso, joten oikein loistavasti sopi nykyinen mieheni minulle. Molempien lapset on jo vuosia olleet aikuisia.
Paljon tärkeämpää itselleni on että kumppani ei puhu muista ihmisistä että he ovat pilalla, syystä x, y ja ö, tai käytä muutenkaan noin rumaa kieltä, edes nimettä ja naamatta netissä, ja sellainen onneksi löytyi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas näkisin, että on ihan asiallista jos vaikka hakee lapsetonta, koska ei halua uusperhekuviota.
Ohis
Hakea voi tietysti mitä vain. Mutta lähtökohtaisesti aika itsekästä tuollainen toiminta: sinun on kestettävä minun kersojani, mutta minun ei tarvitse kestää sinun.
Niinpä. Sen nimi on kaksoisstandardit. Yleensä ihmiset kunnoitoittavat periaatetta, että voit vaatia muilta vain sen verran, kuin itseltäsi.
Parinvalinnassa tilanne on sikäli eri, ettei siinä kukaan vaadi keltään mitään. Ihminen voi
Tuossa merkityksessä ei muissakaan ihmissuhteissa voi vaatia mitään muilta ihmisiltä. Parisuhde ei ole poikkeus. Kyse on kaksoisstandardeista.
Christiiina kirjoitti:
Lisäksi miehet saattavat suuttua siitäkin, kun minä ainakin savuttomana ihmisenä haluan miehen, joka ei tupakoi. Kuulemma pitäisi kelvata tupakoiva miesystävä vaikka en voi sietää röökiä.
!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että olet heti rehellinen. Itse olen lapseton mies, ja en voisi kuvitellakaan seurustelevani naisen kanssa, jolla on lapsia. On se niin erilaista elämää, eikä oma lapsettomuuteni ole sattumaa.
Näin juuri. Me lapsettomat taidamme olla vähän oma lajimme ja lika barn leka bäst. ap
Oiskohan siksi, että ette ymmärrä mitään lapsen ja vanhemman suhteesta miten erikoinen se on. Omahyväisiä oman navan tuijottelijoita.
Miten niin lapseton ei ymmärrä mitään lapsen ja vanhemman suhteesta? Onhan hänkin jonkun lapsi.
Todella älytön kommentti sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että todella monet miehet eivät kerro lapsistaan deittiprofiilissaan. Sitten jossain sivulauseessa tulee ilmi, että lapsia on. Ihmettelen suuresti, että noin isosta asiasta jätetään kertomatta ja se mainitaan ohimennen sivulauseessa olettaen, että toiselle osapuolelle ne lapset on ok.
Niinpä. Jos esimerkiksi kysyn jotain, että "mitä aiot tehdä kesälomalla?", niin luulisi, että silloinkin henkilö ottaisi puheeksi lapset, esim. Että aikoo käydä lasten kanssa Linnanmäellä jne.
En puhu lapsistani edes töissä, saati treffiprofiilissa. Jos joku kysyy mitä teen lomalla niin vastaan vain omasta puolestani, en sotke lapsiani siihen. Enkä katso kesäloman suunnitelmikseni lintsillä käyntiä.
Mitä luulet tapahtuvan kun treffikumppanille sitten joskus selviää että sulla on niitä lapsia? Miten selität se että asia jäi kertomatta? "En kokenut tärkeäksi, en tapaa puhua lapsistani"?
Anna suuttua! Päätös on sinun!
Uusperheet on vaikeita, hirveän vaikeita! Menee useimmiten pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että olet heti rehellinen. Itse olen lapseton mies, ja en voisi kuvitellakaan seurustelevani naisen kanssa, jolla on lapsia. On se niin erilaista elämää, eikä oma lapsettomuuteni ole sattumaa.
Näin juuri. Me lapsettomat taidamme olla vähän oma lajimme ja lika barn leka bäst. ap
Oiskohan siksi, että ette ymmärrä mitään lapsen ja vanhemman suhteesta miten erikoinen se on. Omahyväisiä oman navan tuijottelijoita.
Miten niin lapseton ei ymmärrä mitään lapsen ja vanhemman suhteesta? Onhan hänkin jonkun lapsi.
Todella älytön kommentti sinulla.
Huoli lapsesta on ihan eri asia kuin huoli vanhemmasta, voin tämän sanoa lapsena, ja vanhempana.
Minä en vaadi muilta ihmisiltä yhtään mitään. Lapsettomat saavat ihan itse vapaasti päättää, haluavatko tapailla minua vai ei. Ei tässä ole mistään kaksoisstandartista kyse.
Miehenä en halua seurustella naisen kanssa jolla on lapsia. Rakkauden sauvaltani voin ehkä siementää, mutta yhärin kanssa en parisuhteeseen ala sillä vieraan uroksen pennut eivät reviirilleni kuulu.
Jos joku mies alkaa vinkua vaatimuksistasi, häntä voi kiittää yhteydenotosta ja sen jälkeen blokata. Parempi, että yhteensopimattomuus tulee selville mahdollisimman varhain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että todella monet miehet eivät kerro lapsistaan deittiprofiilissaan. Sitten jossain sivulauseessa tulee ilmi, että lapsia on. Ihmettelen suuresti, että noin isosta asiasta jätetään kertomatta ja se mainitaan ohimennen sivulauseessa olettaen, että toiselle osapuolelle ne lapset on ok.
Niinpä. Jos esimerkiksi kysyn jotain, että "mitä aiot tehdä kesälomalla?", niin luulisi, että silloinkin henkilö ottaisi puheeksi lapset, esim. Että aikoo käydä lasten kanssa Linnanmäellä jne.
En puhu lapsistani edes töissä, saati treffiprofiilissa. Jos joku kysyy mitä teen lomalla niin vastaan vain omasta puolestani, en sotke lapsiani siihen. Enkä katso kesäloman suunnitelmikseni lintsillä käyntiä.
Mitä luulet tapahtuvan kun treffikumppanille sitten joskus selviää että sulla on niitä lapsia? Miten selität se että asia jäi kertomatta? "En kokenut tärkeäksi, en tapaa puhua lapsistani"?
Sitten otan jonosta seuraavan. Mitä se treffikumppanille kuuluu mitä teen omalla ajallani?
Sama täällä. Tapailumiehet on tapailumiehiä eikä perheenjäseniä.
N23
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Tapailumiehet on tapailumiehiä eikä perheenjäseniä.
N23
Totta. Tapailu on elämän suola ja kaunis sana.
N32
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Kontrolli. Todennäköisesti ei saa myöskään olla kavereita, sukulaisia tai aikaa vieviä harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Johan se ap kertoi ongelman. Itsellä tulisi lisäksi mieleen lapsenlapset ja muut perhevelvoitteet, jotka ei lopu siihen, kun lapset muuttaa pois.
Niinpä. Miehellä ei saa olla muuta elämää kuin nainen. Lopultahan tämä ei pysähdy edes niihin lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla tällä palstalla monessa keskustelussa naiset ovat riehuneet, kun eivät kelpaa miehille lasten takia. Mulla on itselläkin lapsia, mutta en ikinä seurustelisi sellaisen miehen kanssa, jolla on lapsia. En pidä muiden lapsista. Mieluummin elän sinkkuna, jos ero tulee.
Tämä. Tai eilen oli ketju, jossa mies ei suostunut muuttamaan yhteen, koska hänellä oli lapsia. Vaikka moni äiti ymmärsikin, niin laumoittain naisia tuli haukkumaan miehen ja saivat komppaajia. Tässä tapauksssa ap;ta kyseenalaistavat viestit eivät peukkuja saa.
Naisille tuntuu olevan itsestään selvää, että he saavat vaatia mitä tahansa. Mutta heiltä sitten ei saa vaatia mitään.
Asun ulkomailla jossa yhteishuoltajuutta ei virallisesti ole ja jos miehellä on lapsia niin yleensä näkevät joka toinen viikonloppu ja muuten lapset on äidillä tai jos huoltajuus on isällä niin silloin käytännössä isän äiti ja muu perhe hoitaa. Eronneet miehet joilla on lapsia ovatkin hyvin vapaita menemään miten haluavat. Minulla ja eksällä lapset on tasan eli noin 3-4 päivää viikko kummallakin ihan tilanteen mukaan. Hyvin onnistuu seurustelu ilman että yhdessä ollessa on kummankaan lapset läsnä. Myös entisten puolisoiden asenteet on usein sellaisia ettei heille, eikä myöskään omille lapsille, kerrota seurustelusta ellei sitten olla naimisiin menossa ja yhteen muuttamassa. Minulle kyllä sopii hyvin että kukin asuu omassa asunnossaan eikä lapsia tarvitse edes esitellä kummankaan, ei tule mitään ongelmia eksien tai lasten kanssa. Täällä sujuu näin ja suosittelen vaikka Suomessa tämä saattaa kuulostaa erikoiselta.