Lue keskustelun säännöt.
Äitienpäivästä ja miniästä
04.05.2024 |
Olen neljän mummu, kaikki tulleet alle 2 vuoden välein ja samaan perheeseen, syksyllä tulee viides, eivät ole lessuja, ehkäisy vain huonoa. Autan poikani perhettä tosi paljon, välillä uupumisen partaalla, olen jo 70 v ja eräs sairaus uuvuttaa. Olen kuitenkin toimintakykyinen ja ilmeisesti täyspäinenkin. Miniäni äiti ei auta koskaan, hänelläkin on sairaus ja asuu kauempana, ei siis pystykään auttamaan. Se on ihan ok.
Minua hiukan surettaa kun mummuuteni aikana poikani perhe ei ole muistanut minua mitenkään. Nyt kyselin kahville äitienpäivänä mutta menevät taas kuulema miniäni äitiä katsomaan.
Tuli taas surullinen olo. Välillä olen niin katkera, että ajattelen lähteväni ensi talveksi ulkomaille, että ei tarvitse olla yksipuolinen auttaja. Lapsenlapset ovat hyvin rakkaita mutta en millään jaksaisi sitä menoa ja meininkiä enää tämän ikäisenä.
Kun minun lapseni olivat pieniä kävimme aina molempien mummojen ja pappojen luona, siis äitien ja isien päivinä. Asuimme samassa kaupungissa.
Asian puheeksiottaminen on vaikeaa, tyttäreni käys aina äitienpäivänä miehensä kanssa ja nöen, että myös hön on hyvin loukkaantunut veljelleen kun härskisti kelpaan auttamaan mutta huomiota en saa. En ole heiltä saanut koskaan joululahjaa enkä syntymäpäivälahjaa. Enää minäkään en hanki heille, miniä kyllä jopa toiveita esittää lahjoista.
Tämä ei ole provo, mutta siltikin provon peruskysymys; onko kohtalotovereita ja miten olette ratkaisseet asian, oletteko vain tyytyneet olemaan apu ja raha-automaatti (lasten lahjat ja hankinnat)?
Kommentit (141)
Pojan asia huomioida äitinsä - ja sinun pidettävä puolesi, menet matkoille ja alat HETI hommata itsellesi omia menoja, joista et enää jousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain kummaa on sinun pojassasi?
Niin, yksi on se, ettei halua riidellä asiasta, näen sen hänestä, oli hyvin nolona ja selitteli kun kahville pyysin. En halunnut lisätä hänen taakkaansa valittamalla asiasta. Perheellä ei l,e muutenkaan helppoa, ajattelen aina, että minun kuuluu vain sietää.
Mitä se mummous on? Läheinen ihminen lapsille? Vai kohteliaisuuseleitä äitienpäivänä? Miksi kiukuttelet miniälle, hän ei ole lapsesi?
Vierailija kirjoitti:
Pojan asia huomioida äitinsä - ja sinun pidettävä puolesi, menet matkoille ja alat HETI hommata itsellesi omia menoja, joista et enää jousta.
Miten se on vaan pojan asia, miniä minua aina vahdiksi pyytää, kyse siis hänen menoistaan. Toki voin alkaa sanomaan, että käy menot illalla kun miehesi on kotona. Olisikohan se hyvä ratkaisu?
Lähde ulkomaille jos haluat! Minusta on tärkeää, että elät omaa elämääsi, kun olet vielä terve ja jaksat matkustaa ja kulkea maailmalla. Ajattele asiaa vaikka niin, että sinun on aika itsenäistyä pojastasi :) Moni nainen uhraa elämänsä muille, siihen kohtaloon ei kannata tyytyä. Kuulostat fiksulta ja tasapainoiselta ihmiseltä, et lainkaan provolta. Hyvää kesää ja hauskoja matkoja sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun kuulu sietää enempää kuin jaksat. Kiittämättömyys on maailman palkka. Lopeta sponsorointi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se mummous on? Läheinen ihminen lapsille? Vai kohteliaisuuseleitä äitienpäivänä? Miksi kiukuttelet miniälle, hän ei ole lapsesi?
Kertaakaan en ole kiukutellut, mummun ja äitiys on sitä että pitää huolta, mutta onko tosiaan niin, että se on yksipuolista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin eli harvoin näkevät miniän äitiä ja nyt eivät saisi mennä sinne äitien päivänä? Pitäisikö sinun miettiä vähän laatikon ulkopuolelta, sinä näet lapsia ja lapsenlapsia niin paljon kuin haluat ja tämä toinen mummo ei. Ja lisään vielä se toinen mummo on miniäsi äiti. En muuta sano kuin että olet itsekeskeinen
Minä en koe äitienpäivää erityisenä päivänä, jolloin minua pitäisi kahvitella ja kiitellä. Oma äitinikin aina sanoi, siitä lähtien kun meillä lapsilla oli omaa perhettä ja lapsia, että viettäkään äitienpäivä oman perheenne kanssa, se on lapsille tärkeä päivä. Olen jatkanut samaa. En halua, että he ottavat stressiä ja palkkautuvat autoon koko perhe. Näemme kyllä muutenkin. Monille joulukin on kamala stressi kun pitää käydä kaikkien sukulaisten luona samana päivänä.
Miksi sinusta heidän pitäisi usean lapsen kanssa ja äiti raskaana matkustaa luoksesi kahville. No, toki he nyt sitten kuitenkin matkustavat miniän äidin luokse kun harvemmin näkevät.
Ehkä hyvä ideä lähteä reissuun ensi talvena? Siskoni on viettänyt jo varmaan 10 vuotta talvet Kanarialla. Käyvät joulun aikaan Suomessa laskemassa lapsenlapset ja takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä liittyy miniään miten? Se on poikasi asia, ei miniän.
Vierailija kirjoitti:
Lähde ulkomaille jos haluat! Minusta on tärkeää, että elät omaa elämääsi, kun olet vielä terve ja jaksat matkustaa ja kulkea maailmalla. Ajattele asiaa vaikka niin, että sinun on aika itsenäistyä pojastasi :) Moni nainen uhraa elämänsä muille, siihen kohtaloon ei kannata tyytyä. Kuulostat fiksulta ja tasapainoiselta ihmiseltä, et lainkaan provolta. Hyvää kesää ja hauskoja matkoja sinulle!
poikani kyllä pärjää, hön köy töissä ja saa siis omaa aikaa. Mutta niinpä teen, käyn vain silloin tällöin kahvilla jos kutsutaan, kun miniällä on meno sanon etten pääse. Kiitos neuvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt alat elää sellaista elämää ettei tartte katkeroitua. Autat sen verran kuin hyvällä mielellä jaksat, poikasi perheen elämä ei voi rakentua sinun varaasi.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä liittyy miniään miten? Se on poikasi asia, ei miniän.
Okei, hyvä. Kun miniä tarvitsee apua, en auta, se on miniäni asia järjestää menon niin, että pääsee, ei minun. Poikani ei koskaan pyydä, hön hoitaa itse kaiken ajan paitsi kun on töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja turhaan miniääsi syytät kaikesta. Mikä on estänyt poikaasi ostamasta sinulle joulu- tai syntymäpvlahjaa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä se mummous on? Läheinen ihminen lapsille? Vai kohteliaisuuseleitä äitienpäivänä? Miksi kiukuttelet miniälle, hän ei ole lapsesi?
Voi kai ihminen asioita tajuta, vaikka ei olekaan oma lapsi. Läheiset ovat muutakin kuin käteviä apukäsiä. Täytyy muistaa myös kiittää, ei vain ottaa.
Onneksi hoksasin jo ennen lastenlasten syntymää sanoa ääneen, että meille ei sitten ole tulemista äitienpäivänä, minä haluan juhlia kaikessa rauhassa itselleni läheisten ihmisten kanssa. En odota miniää tai lapsenlapsia meille, päinvastoin, tehkööt oman juhlansa eivätkä kärtä, että pääsisivät valmiiseen pöytään. Haluan edes kaksi kertaa vuodessa eli jouluna ja äitienpäivänä olla niiden kanssa, jotka ovat tärkeitä enkä niiden kanssa, jotka odottavat saavansa mummulassa täysihoidon.
Vierailija kirjoitti:
Niin eli harvoin näkevät miniän äitiä ja nyt eivät saisi mennä sinne äitien päivänä? Pitäisikö sinun miettiä vähän laatikon ulkopuolelta, sinä näet lapsia ja lapsenlapsia niin paljon kuin haluat ja tämä toinen mummo ei. Ja lisään vielä se toinen mummo on miniäsi äiti. En muuta sano kuin että olet itsekeskeinen
Vuodessa on 52 viikonloppua nähdä sitä miniän äitiä, voisiko itsekäs miniä ajatella, että käy vaikka joka toinen vuosi siellä ja joka toinen vuosi muistaa sitä jota aina pyytää apuun? Nöin Minö ajattelen. Ap anna miniäsi menojen olla, sano, että sinulla on nyt muuta, ei tarvitse selitellä, itsekäs miniä pärjäilee miten pärjäilee ei ole asiasi.
Asiat selviää vaan suorasti puhumalla. Jos ei sanaa irtoa kasvokkain niin kerro sama mitä meille kirjoittamalla heille
Miten tuo liittyy miniääsi? Eikö ennemmin poikasi pitäisi sinua huomioida äitienpäivänä.
Jotain kummaa on sinun pojassasi?