Miten rajattoman isovanhemman kanssa pitäisi toimia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvä jos mennään 20- luvulla syntyneen luokse syömään ja mummo ei oo muistanut   suvun uuden miniän tarkkaa ruokavaliota ruokaa laittaessaan.  

Kullä sen pitäisi olla jo toisinpäin,  nuoremmat laittavat ruuat tai hakevat mummun syömään.

Naisen osa ei lopu koskaan,  yli 90 passaa ja laita ruuat ja sitten moititaan tarjoomukset.

Missään en sanonut  että se mummo oli silloin yli 90. Näin ei ollut. Syömään ryhtyessä miniäni kysyi, että onko ko ruuassa tiettyä ainesta, johon anoppini oli sanonut, että  koska muisti sen olevan sopimatonta.

Täällä lukiessaei kannata olettaa mitään, sillä varmaan moni kirjoittaa asioista, jotka eivät tapahtuneet eilen tai v

Keskustelun aihe näkyy olevan muistelukset anopeista,  monet hyvinkin vuoskymmenien takaisia muistoja.    Miksi mielestäsi alapeukuttamasi kommentti oli asian vierestä?

Vierailija kirjoitti:

20-luvulla syntyneen mummon lapsenlapsetkin lienevät jo aikuisia ja kykeneväisiä huolehtimaan itsestään.

Itse tunnen 97 vuotiaan,  lapsensa 69 vuotta,  tämän lapsi 45 jolla  yli 10- vuotiaat lapset.     Kulkeneeko anoppiviha heidän suvussaan, en tiedä.

Luuletko, että anoppi muuttaa luonnettaan ja tapojaan, kun ikää tulee yli 90?

Ei muuta. Ylilyönnit ovat ulottuneet minunkin miniääni. Kun yli 90 v on niin vanha, että voi mielestään sanoa "totuudet" (siis hänen totuutensa) niin kuin ne on. Ja korkea ikä edellyttää muilta äärimmäistä kunnioitusta ja velvollisuutta niellä mitä loukkaavin törky, ettei mummelin sydän pysähtyisi pahasta mielestä, jos sanomista kyseenalaistettaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20-luvulla syntyneen mummon lapsenlapsetkin lienevät jo aikuisia ja kykeneväisiä huolehtimaan itsestään.

Itse tunnen 97 vuotiaan,  lapsensa 69 vuotta,  tämän lapsi 45 jolla  yli 10- vuotiaat lapset.     Kulkeneeko anoppiviha heidän suvussaan, en tiedä.

Luuletko, että anoppi muuttaa luonnettaan ja tapojaan, kun ikää tulee yli 90?

Ei muuta. Ylilyönnit ovat ulottuneet minunkin miniääni. Kun yli 90 v on niin vanha, että voi mielestään sanoa "totuudet" (siis hänen totuutensa) niin kuin ne on. Ja korkea ikä edellyttää muilta äärimmäistä kunnioitusta ja velvollisuutta niellä mitä loukkaavin törky, ettei mummelin sydän pysähtyisi pahasta mielestä, jos sanomista kyseenalaistettaisiin.

Ja MINÄ ITTE  menee silti niitä juttuja kuuntelemaan?   Kyllä vanhuus voi tuoda arvostelukyvyttömyytä puheisiin kun sitä näkyy olevan nuoremmillakin.

Toivottavasti teitäkään ei kukaan ymmärrä kun ikää tulee,  kaikki asiat ei pysy mielessä,  ajatuksenne vanhoissa kaunoissa,  ette ymmärrä lastenlastenne silloisessa ajassa olevia töitä tai opiskelun aiheita tms.   Puheenne kiertää yhtä samaa. ( Niinkuin nyt jo.) 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 70 + ja kyllä lähes kaikilla kavereilla onnollut tuota anopin sekaantumista ja nimenomaan me emmesiitä syyst ikinä puutu lastemme sisustamiseen yms. Eli kyseessä on 20-luvulla syntyneet anopit, jotka näissä tapauksissa ovat ne varsinaiset päältäpäsmärit.

Meidän ikäluokka perusti perheen suht nuorina ja anopit luulivat, ettei mitään osata. Meille olisi pitänyt kelvata heidän haisevat romunsa ja puuvillavanulla täytetyt painavat täkit ja kieroon kudotut räsymatot ja myrkylliset alumiinikattilat yms.

Kyllä tämä anoppi ongelma on varmaan yhtä vanha kuin ihmiskunta. Ainahan sitä on vanhemmat pitäneet itseään fiksumpina kuin nuoria koska elämänkokemus.

Joku näistä antiikin Kreikan filosofeistakin valitteli että maailma menee pilalle kun nuorisoa ei kiinnosta kuin huvittelu.

Ja MINÄ ITTE  menee silti niitä juttuja kuuntelemaan?   Kyllä vanhuus voi tuoda arvostelukyvyttömyytä puheisiin kun sitä näkyy olevan nuoremmillakin.

Toivottavasti teitäkään ei kukaan ymmärrä kun ikää tulee,  kaikki asiat ei pysy mielessä,  ajatuksenne vanhoissa kaunoissa,  ette ymmärrä lastenlastenne silloisessa ajassa olevia töitä tai opiskelun aiheita tms.   Puheenne kiertää yhtä samaa. ( Niinkuin nyt jo.) 

Mitä on vaadittu muistamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20-luvulla syntyneen mummon lapsenlapsetkin lienevät jo aikuisia ja kykeneväisiä huolehtimaan itsestään.

Itse tunnen 97 vuotiaan,  lapsensa 69 vuotta,  tämän lapsi 45 jolla  yli 10- vuotiaat lapset.     Kulkeneeko anoppiviha heidän suvussaan, en tiedä.

Luuletko, että anoppi muuttaa luonnettaan ja tapojaan, kun ikää tulee yli 90?

Ei muuta. Ylilyönnit ovat ulottuneet minunkin miniääni. Kun yli 90 v on niin vanha, että voi mielestään sanoa "totuudet" (siis hänen totuutensa) niin kuin ne on. Ja korkea ikä edellyttää muilta äärimmäistä kunnioitusta ja velvollisuutta niellä mitä loukkaavin törky, ettei mummelin sydän pysähtyisi pahasta mielestä, jos sanomista kyseenalaistettaisiin.

Minusta hauska kuvitella 40-75 vuotiaita rähjäämässä hoitokodissa 97- vuotiaalle anopille ja mummulle  ja vaatimassa mummulta hyvää käytöstä ja puhumaan mukavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilkaa samaa toisinpäin ihan testimielessä. Ens kerralla kun anoppi pyytää apua, niin menkää vaihtamaan hänen verhot samalla. Vaikka niihin samoihin joihin vaihtoi teidän verhot. Tai sitten valitsette teille mieluisat ja sanotte että kyllä tällaiset värikkäät verhot pitää vanhuksen mielialan paljon paremmin koholla!

Pyytävätkö anopit ihan oikeasti miniöitä apuun? Tuskin! Mutta kiva voimafantasia.

Kyllä vaan. Omakotitalossa kun on kaikenlaista hommaa ja remppaa, jonka lapset (puolisoineen) ovat velvollisia hoitamaan.

Kyllä! Jalanjäljet oven edessä pitää tulla tarkastamaan yöllä. Oli ne jäniksen jäljet!

Eikä? Kamalaa. Oliko edes tappajajänis?

Mikä lie tappajarusakko. Oli jo lähtenyt kun mieheni ehti paikalle. 

Kopiopaperia olisi myös pitänyt lähteä ostamaan kesken työpäivää, koska anoppi tarvitsi sitä välittömästi. 

Nämä nyt oli vaan pieniä esimerkkejä siitä, mihin kaikkeen piti venyä.

Tulisi romaani, jos kirjoittaisin kaiken sekoilun ja sekaantumisen tähän. Puhumattakaan jatkuvasta arvostelusta koskien ihan kaikkea mitä olin ja miltä näytin. 

Anoppi kuoli pari vuotta sitten. Surin häntä kyllä, mutta toisaalta nyt on helpompi elää ja hengittää. Mieheni on muuten kanssani samaa mieltä, että ei tämä ole vaan kiittämättömän miniän purkaus. Harvinaisen ilkeäksi mies luonnehti omaa äitiään.

Vierailija kirjoitti:

Ja MINÄ ITTE  menee silti niitä juttuja kuuntelemaan?   Kyllä vanhuus voi tuoda arvostelukyvyttömyytä puheisiin kun sitä näkyy olevan nuoremmillakin.

Toivottavasti teitäkään ei kukaan ymmärrä kun ikää tulee,  kaikki asiat ei pysy mielessä,  ajatuksenne vanhoissa kaunoissa,  ette ymmärrä lastenlastenne silloisessa ajassa olevia töitä tai opiskelun aiheita tms.   Puheenne kiertää yhtä samaa. ( Niinkuin nyt jo.) 

Mitä on vaadittu muistamaan?

 

 

 

Kuka vaatii mitäkin.  Jonkun pitää muistaa ettei joku voi sietää sipulia ja 94 v on tarjoaamaansa kasviskeittoon laittanut sitä.

Joku vaatii mummelia muistamaan  mitä kesällä kertoi perheensä matkasta.  Etkö nyt mummu muista kun kävimme Brysselissä ja sieltä sulle soitettiin.  Yks on loukkaantunut ku  mummu ei muista kirjoittaako lapsenlapsenlapsi tänä keväänä ylioppilsaksi vai vasta seuraavana.  Tai lapsenlapsen perhern koiran nimeä.

Vaatimukset voi olla kovia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvä jos mennään 20- luvulla syntyneen luokse syömään ja mummo ei oo muistanut   suvun uuden miniän tarkkaa ruokavaliota ruokaa laittaessaan.  

Kullä sen pitäisi olla jo toisinpäin,  nuoremmat laittavat ruuat tai hakevat mummun syömään.

Naisen osa ei lopu koskaan,  yli 90 passaa ja laita ruuat ja sitten moititaan tarjoomukset.

Missään en sanonut  että se mummo oli silloin yli 90. Näin ei ollut. Syömään ryhtyessä miniäni kysyi, että onko ko ruuassa tiettyä ainesta, johon anoppini oli sanonut, että  koska muisti sen olevan sopimatonta.

Täällä lukiessaei kannata olettaa mitään, sillä varmaan moni kirjo

Kuinka vanhoista asioista saa kertoa? Pitääkö olla viikon sisällä tapahtuneita? Vuoden? Viisi vuotta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja MINÄ ITTE  menee silti niitä juttuja kuuntelemaan?   Kyllä vanhuus voi tuoda arvostelukyvyttömyytä puheisiin kun sitä näkyy olevan nuoremmillakin.

Toivottavasti teitäkään ei kukaan ymmärrä kun ikää tulee,  kaikki asiat ei pysy mielessä,  ajatuksenne vanhoissa kaunoissa,  ette ymmärrä lastenlastenne silloisessa ajassa olevia töitä tai opiskelun aiheita tms.   Puheenne kiertää yhtä samaa. ( Niinkuin nyt jo.) 

Mitä on vaadittu muistamaan?

 

 

 

Kuka vaatii mitäkin.  Jonkun pitää muistaa ettei joku voi sietää sipulia ja 94 v on tarjoaamaansa kasviskeittoon laittanut sitä.

Joku vaatii mummelia muistamaan  mitä kesällä kertoi perheensä matkasta. 

Missä sellaista on vaadittu? Minä en ainakaan löytänyt kuin kirjoituksen jossa toivottiin ettei anoppi valehtelisi päni naamaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja MINÄ ITTE  menee silti niitä juttuja kuuntelemaan?   Kyllä vanhuus voi tuoda arvostelukyvyttömyytä puheisiin kun sitä näkyy olevan nuoremmillakin.

Toivottavasti teitäkään ei kukaan ymmärrä kun ikää tulee,  kaikki asiat ei pysy mielessä,  ajatuksenne vanhoissa kaunoissa,  ette ymmärrä lastenlastenne silloisessa ajassa olevia töitä tai opiskelun aiheita tms.   Puheenne kiertää yhtä samaa. ( Niinkuin nyt jo.) 

Mitä on vaadittu muistamaan?

 

 

 

Kuka vaatii mitäkin.  Jonkun pitää muistaa ettei joku voi sietää sipulia ja 94 v on tarjoaamaansa kasviskeittoon laittanut sitä.

Joku vaatii mummelia muistamaan&nbsp

Anopin, äidin, mummun, isomummin pitää olla kiinnostunut jälkipolvensa asioista,  muistaa ruokavaliot, iät, nimet, nimipäivät, lemmikkieläinten nimet, jälkipolven matkat

Mutta utelematta,  sanomatta että mitäs te nyt rahaa semmoiseen, eikö se vanha auto ois kelvannut.

Onhan se nyt kamalaa jos se 20-luvulla syntynyt ei noita muista   vaan jaanaa 50-luvun asioista ja laukoo just tommosia,  vastahan auton vaihdoitte ja lukis se niko-adeline merkonomiksi jos ei kerran lääkikseen päässyt.  On se isomummu ilkeä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja MINÄ ITTE  menee silti niitä juttuja kuuntelemaan?   Kyllä vanhuus voi tuoda arvostelukyvyttömyytä puheisiin kun sitä näkyy olevan nuoremmillakin.

Toivottavasti teitäkään ei kukaan ymmärrä kun ikää tulee,  kaikki asiat ei pysy mielessä,  ajatuksenne vanhoissa kaunoissa,  ette ymmärrä lastenlastenne silloisessa ajassa olevia töitä tai opiskelun aiheita tms.   Puheenne kiertää yhtä samaa. ( Niinkuin nyt jo.) 

Mitä on vaadittu muistamaan?

 

 

 

Kuka vaatii mitäkin.  Jonkun pitää muistaa ettei joku voi sietää sipulia ja 94 v on tarjoaamaansa kasviskeittoon laittanut s

Kyllä äöissä kirjoituksissa ei vaadita muistamaan mitään vaan olemaan valehtelematta. Kyllä moni näistä jutuista on tapahtunut silloin, kun se isomummu vielä muistikin kaiken. Eikö tässä ketjussa saanutkaan puhua 70 + miniöiden anopeista vaan nuorempien miniöiden? Olisiko perustettava ketju anopeista kautta aikojen😅.

Täällä varmaan joku hirviöanoppi on tunnistanut itsensä. Jos olisin kirjoittanut esim silloin, kun anoppi oli alle 90 v, niin hän olisi lukenut ne jutut ja tunnistanut itsensä. Anteeksi nyt, kun ole  kertonut, mitä toilauksia se mun anoppini teki nuorempana, kun vielä oli skarppina yms.

Anopin, äidin, mummun, isomummin pitää olla kiinnostunut jälkipolvensa asioista,  muistaa ruokavaliot, iät, nimet, nimipäivät, lemmikkieläinten nimet, jälkipolven matkat

Mutta utelematta,  sanomatta että mitäs te nyt rahaa semmoiseen, eikö se vanha auto ois kelvannut.

Onhan se nyt kamalaa jos se 20-luvulla syntynyt ei noita muista   vaan jaanaa 50-luvun asioista ja laukoo just tommosia,  vastahan auton vaihdoitte ja lukis se niko-adeline merkonomiksi jos ei kerran lääkikseen päässyt.  On se isomummu ilkeä 

Laittaisitko vielä tarkan tiedon siitä, MISSÄ sellaista on vaadittu, koska me emme löydä ketjusta mitään sellaista.

Ja milloin tää keskustelu nyt alkoi koskea jotain satavuotiasta isomummoa, kun otsikko ihan selkeästi puhuu isovanhemmista, joista suurin on 40-50 vuotta nuorempia.

Vierailija kirjoitti:

Anopin, äidin, mummun, isomummin pitää olla kiinnostunut jälkipolvensa asioista,  muistaa ruokavaliot, iät, nimet, nimipäivät, lemmikkieläinten nimet, jälkipolven matkat

Mutta utelematta,  sanomatta että mitäs te nyt rahaa semmoiseen, eikö se vanha auto ois kelvannut.

Onhan se nyt kamalaa jos se 20-luvulla syntynyt ei noita muista   vaan jaanaa 50-luvun asioista ja laukoo just tommosia,  vastahan auton vaihdoitte ja lukis se niko-adeline merkonomiksi jos ei kerran lääkikseen päässyt.  On se isomummu ilkeä 

 

Laittaisitko vielä tarkan tiedon siitä, MISSÄ sellaista on vaadittu, koska me emme löydä ketjusta mitään sellaista.

Ja milloin tää keskustelu nyt alkoi koskea jotain satavuotiasta isomummoa, kun otsikko ihan selkeästi puhuu isovanhemmista, joista suurin on 40-50 vuotta nuorempia.

Jokuhan kirjoitti miten se 20- luvun mummu vielä hoitokodissa on itsekäs ja ilkeä.  

Haen kommentin numeron jos jaksan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anopin, äidin, mummun, isomummin pitää olla kiinnostunut jälkipolvensa asioista,  muistaa ruokavaliot, iät, nimet, nimipäivät, lemmikkieläinten nimet, jälkipolven matkat

Mutta utelematta,  sanomatta että mitäs te nyt rahaa semmoiseen, eikö se vanha auto ois kelvannut.

Onhan se nyt kamalaa jos se 20-luvulla syntynyt ei noita muista   vaan jaanaa 50-luvun asioista ja laukoo just tommosia,  vastahan auton vaihdoitte ja lukis se niko-adeline merkonomiksi jos ei kerran lääkikseen päässyt.  On se isomummu ilkeä 

 

Laittaisitko vielä tarkan tiedon siitä, MISSÄ sellaista on vaadittu, koska me emme löydä ketjusta mitään sellaista.

Ja milloin tää keskustelu nyt alkoi koskea jotain satavuotiasta isomummoa, kun otsikko ihan selkeästi puhuu isovanhemmista, joista suurin on 40-50 vuotta nuorempia.

Jokuhan kirjoitti miten se 20- luvun mummu vielä hoitokodissa on itsekäs ja ilkeä.  

 

Haen kommentin numeron jos jaksan.

No se olit sinä, koska kukaan muuhan ei jankuta noista isomummoista, vaan keskustelee ketjun aiheesta. Ja itsekkän ja ilkeän ihmisen saa muuten kertoa olevan itsekäs ja ilkeä - eikä se ole vaatimista.

Usein näissä keskusteluissa nähdään vain yksi puoli, mutta kätevästi unohdetaan mainita, että se rajaton anoppi tmv. hoitaa tarvittaessa niitä lapsenlapsia. 

Jos kokee että isovanhempi puuttuu liikaa, silloin pitää ottaa etäisyyttä molemminpuolisesti. Anoppi ei voi kävellä sisään koska tahansa sisustamaan, mutta toisaalta anoppi ei ole myöskään se henkilö, jolle lapset työnnetään hoitoon vartin varoitusajalla, kun on tarvis saada "omaa aikaa" tai laatuaikaa puolison kanssa.

Napanuora poikki puolin ja toisin.

94-vuotias sisareni laittaa ruokansa vielä itse ja kun käyn aina on jonkun keiton tehnyt.

Mutta jos hänen puheistaan ottaisin itseeni olisin aika lapsellinen.   Olen pyylevähkö, hän latelee laihdutusohjeita,  neuvoo minua käytännön asioissa,  muista tilata nuohooja mökillesi jne,  muistitko veroilmoituksesi hoitaa, siis kaikkee tuommoista.

Hän siis on tavallaan ihan terävä ja asioista perillä,  mutta semmonen kontrolli puheissa puuttuu.   Tiedän että reilun parikymppisen kummityttönsä asioita neuvoo  vielä enemmän ja huolehtii.

Keskustelua seuratessa voi huomata kuinka nämä perusnegatiiviset ihmiset siirtävät sukupolvelta toiselle omia kielteisiä käyttäytymismallejaan.  Naiset ovat toisilleen susia. Ja ennen kuin huomataankaan, ollaan itse se pahis-anoppi, jota miniä ei voi sietää.

Vierailija kirjoitti:

94-vuotias sisareni laittaa ruokansa vielä itse ja kun käyn aina on jonkun keiton tehnyt.

Mutta jos hänen puheistaan ottaisin itseeni olisin aika lapsellinen.   Olen pyylevähkö, hän latelee laihdutusohjeita,  neuvoo minua käytännön asioissa,  muista tilata nuohooja mökillesi jne,  muistitko veroilmoituksesi hoitaa, siis kaikkee tuommoista.

Hän siis on tavallaan ihan terävä ja asioista perillä,  mutta semmonen kontrolli puheissa puuttuu.   Tiedän että reilun parikymppisen kummityttönsä asioita neuvoo  vielä enemmän ja huolehtii.

Ja MITEN tämä liittyy ketjun aiheeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anopin, äidin, mummun, isomummin pitää olla kiinnostunut jälkipolvensa asioista,  muistaa ruokavaliot, iät, nimet, nimipäivät, lemmikkieläinten nimet, jälkipolven matkat

Mutta utelematta,  sanomatta että mitäs te nyt rahaa semmoiseen, eikö se vanha auto ois kelvannut.

Onhan se nyt kamalaa jos se 20-luvulla syntynyt ei noita muista   vaan jaanaa 50-luvun asioista ja laukoo just tommosia,  vastahan auton vaihdoitte ja lukis se niko-adeline merkonomiksi jos ei kerran lääkikseen päässyt.  On se isomummu ilkeä 

 

Laittaisitko vielä tarkan tiedon siitä, MISSÄ sellaista on vaadittu, koska me emme löydä ketjusta mitään sellaista.

Ja milloin tää keskustelu nyt alkoi koskea jotain satavuotiasta isomummoa, kun otsikko ihan selkeästi puhuu isovanhemmista, joista suurin on 40-50 vuotta nuorempia.

 

Minä kirjoitin, että se mummu katsoo minua aina vihaisesti, mitään muuta vihaisuudesta en voi edes kertoa  kun se mummu ei puhu mitään eikä tee mitään. Tämä oli vastaus sille, joka väitti, että mummo olisi vihainen vielä hoitokodissakin. Se satavuiotiaskin on  ilm jonkun anoppi ja joidenkin isovanhempi, mutta sorry, että olen kirjoittanut osan oman miniäni ja osan itseni kokemuksista.😈 . Mutta ok, lopetan nämä vanhojen muistelut.

Olen hengessä mukana niille, jotka kärsivät samoista jutuista ihan nykään.😏