Mistä tunnistaa työhaastattelussa huonon esihenkilön?

Jos haastattelija ei tuijota mun dekolteeta, tiedän että yrityksessä urakehitys on olematonta, eli ei kiitos.

N19DD

MENKÄÄ TÖIHIN!!!.

Entä mistä tunnistaa huonon työyhteisön jossa on narsisteja esimiesten suosiossa ja sisäpiiriklikkejä jotka juoruilevat ja alentavat niitä jotka eivät kuulu sisäpiiriin?

Vierailija kirjoitti:

Jos haastattelija ei tuijota mun dekolteeta, tiedän että yrityksessä urakehitys on olematonta, eli ei kiitos.

N19DD

Jos olisit oikeasti nainen, niin tietäisit ettei DD ole kuppikoko. 

Kyllä sen pian huomaa millainen työyhteisö on. Pieni hetki kahvihuoneessa tauon aikaan  sen jo kertoo. 

Vierailija kirjoitti:

Entä mistä tunnistaa huonon työyhteisön jossa on narsisteja esimiesten suosiossa ja sisäpiiriklikkejä jotka juoruilevat ja alentavat niitä jotka eivät kuulu sisäpiiriin?

No sen kun menet mihin tahansa suomalaiseen työpaikkaan, taatusti löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haastattelija ei tuijota mun dekolteeta, tiedän että yrityksessä urakehitys on olematonta, eli ei kiitos.

N19DD

Jos olisit oikeasti nainen, niin tietäisit ettei DD ole kuppikoko. 

Ihan okei, ettet tiedä, koska ei kuulu meidän mittausjärjestelmän.

DD on brittitaulukon mukainen ja vastaa suurinpiirtein EU -kokoa E eli erotus ympärysmitasta on 21 cm.

Esim. Esimerkiksi, jos mitta rinnan alta on 87cm ja rinnan päältä 108cm, on erotus tuo 21.

Esimerkiksi jotenkin halveksuva ja kylmä katse. Voi olla paikalla mut laittanut jonkun muun tekemään haastattelun puolestaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haastattelija ei tuijota mun dekolteeta, tiedän että yrityksessä urakehitys on olematonta, eli ei kiitos.

N19DD

Jos olisit oikeasti nainen, niin tietäisit ettei DD ole kuppikoko. 

Ihan okei, ettet tiedä, koska ei kuulu meidän mittausjärjestelmän.

DD on brittitaulukon mukainen ja vastaa suurinpiirtein EU -kokoa E eli erotus ympärysmitasta on 21 cm.

Esim. Esimerkiksi, jos mitta rinnan alta on 87cm ja rinnan päältä 108cm, on erotus tuo 21.

 

Niin juuri, on inkkelin ulkomaisesta pornosta oppima rintojen koko. Suomalainen nainen ei sanoisi että hänen rintansa ovat kokoa DD, koska hänen rintansa ovat kokoa E.

Hain pari vuotta sitten oman alan esihenkilöpaikkaa. Haastatteleva päällikkö osoitti haastattelussa kommenteillaam pariin otteeseen, miten piti vastaustani huonona. Yllätyin todella, kun tarjosi minulle paikkaa. Mietin, että jos jo haastattelussa on tuollainen, niin minkähänlainen on, kun pitäisi yhteistyötä tehdä. En ottanut paikkaa vastaan. Harmitti, kun ei kysynyt syytä. Olisin kyllä kertonut. Haastattelutilanne on kuitenkin myös paikka, jossa luodaan positiivista työnantajakuvaa. 

Raotas nyt sitä fjörttaa vähän!

Jokaisella teolla tai reaktiolla on aina motiiivi ja seuraus. Tietämättömyyys eli tiedostamattomuus on neuroottisen käyttäytymisemme syyy, myös kaiken tuskan ja kaiken kärsimyksen alkujuuri.

No mun nykyisen työpaikan entinen esihenkilö oli jo haastattelussa sellainen että puhui päälle, ei antanut puhua loppuun, vähän hermostunut eikä osannut johtaa tilannetta. Ehdotin itse että saisinko kysyä kysymyksiä, pääsisinkö katsomaan tiloihin... tavallaan musta tuli hetkeksi haastattelija :D

Työyhteisössä oli paljon poissa, ei kertonut läpinäkyvästi että mitä tekee työyhteisön eteen. Meillä tyyliin oli mielikuva että etänä on vaan lastensa kanssa ja katsoo netflixiä ja nostaa silti palkan. Töissä monta kertaa tuli mieleen että joka toinen työkavereista olisi parempi siinä hommassa ja vuoden jälkeen itsekin tiesin jopa paremmin asioista kun pomoni. Hän enimmäkseen teki työlistat ja oli puhelimen päässä mutta sai vastineeksi olla etänä. Saikkuja meillä on harvoin joten aika stressivapaata kun ei tarvitse sitäkään miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella teolla tai reaktiolla on aina motiiivi ja seuraus. Tietämättömyyys eli tiedostamattomuus on neuroottisen käyttäytymisemme syyy, myös kaiken tuskan ja kaiken kärsimyksen alkujuuri.

Siinä on kaksi ihmistä jotka eiivät tunne toisiaan mutta työnhakijan tulisi tietää organisaatiosta ja työnantajan tulisi tietää mitä hakija tuo firmaan.

Mulla ei työhaastiksessa ollut ainuttakaan tyyppiä omalta osastolta vaikka 3 tyyppiä haastatteli. Mietin ehkä toisinpäin et olisivat voineet huomata et oon liian herkkä näin rankkaan duuniin. Burn out ei oo kaukana ja ihan helvetillinen stressi 😂😂

Jos ollaan liian erilaisia. Hän ei hymyile kertaakaan, toki ei väkisin kannatakaan. Eikä pysty itsekään hymyilemään sitten, suu ei vaan käänny vaikka miten yrittäisi. On kuin joku tila missä ei hallitse suutaan, että voisi säätää suupielet ylös. Outoa. Liiat vaatimukset alan vaatimuksiin nähden, niiden ylikorostaminen (ellei ole perusteltua) tai siihen nähden liikaa vaatimuksia että ensin harjoittelee, oppii? Ei tiedosta että myös tietokoneohjelmia osa oppii helposti, jopa osa työttömistä jotka ovat jotain koneita näpränneet sormilla. Tuomitsevan oloinen, vihainen, kireä tunnelma. Ellei ole tarkoitus etsiä joku Rottweiler töihin.

Hajusta ainakin.

Haastattelussa puhui ohimennen sivulauseissa vähättelevään sävyyn alaisistaan muutamaan otteeseen. Esiintyi myös aivan ylenpalttisen mukavana. Myöhemmin paljastui sosiopaatiksi.

Ei sitä mistään tunnista. Elämäni huonoin esihenkilö oli haastattelussa niin huumorintajuinen ja ystävällinen. Totuus oli kaukana. Hän saattoi pitää minulle puhuttelun, että on huomannut minun ja toisen työntekijän välillä, ettei yhteistyö suju kuten pitäisi. En käsitä, mistä eleistä hän sellaista päätteli. Olin jatkuvassa stressissä, mitä minulta halutaan. Kokouksissa mietin 10 kertaa ennen suun avaamista, etten loukkaa ketään ja että osaan ilmaista mielipiteeni oikein. Kerran esihenkilö moitti minua, että pitäisi ripeämmin toimia eräässä asiassa. Ei ollut kyse sähköpostien lukeminen mutta vastaava homma. Toisaalta hän kehui, miten hyvin osaan priorisoida toimintaani. Hän myös ihaili itseään avoimesti, mikä oli outoa käytöstä. Siis saattoi sanoa vaikka yhtäkkiä itsestään, että olen minä ollut ahkera silloin yliopistossa, vaikka oli pieni lapsikin ja silti suoritin opinnot tavoiteajassa. Tai sitten kehui omaa vaatemakuaan vaikka sanomalla, että eikö ole ihana tämä takki, niin hyvä materiaali. Mitäpä siihen vastaa, pakkohan sitä on myötäillä, vaikkei välittäisi koko takista pätkän vertaa.

Liian henkilökohtaisuuksiin menevät kysymykset esim. mikä on parisuhteeni tila. Tähän vastasin, ettei lastenhankinta ole suunnitteilla.