Onko sokeriton elämäntapa helppo vai vaikea toteuttaa?

Valkoinen kidesokeri ja sen sisältämä fruktoosi on käytännössä hermomyrkky. Maksa pystyy prosessoimaan sitä hyvin pienen määrän päivässä, loppu sairastuttaa ihmisen.  Eli käytännössä hedelmä tai kaksi on OK päivässä (ja ei sen sokerin takia vaan sen takia että niistä saa vitamiineja ja sen sokerin elmistö kestää) mutta ei sen enempää.

YouTubesta löytyy esimerkisi Dr Lustig joka on asiaa paljon tutkinut.

Sokeriton elämäntapa ei oikeastaan vaadi paljoa. Lähinnä sen että jättää kaiken valmisruoan pois ja tekee itse.

Lisätyn sokerin välttely ei ole vaikeaa, mutta vaatii päättäväisyyttä ja totuttelua. Kun syö monipuolisesti, terveellisesti ja riittävästi, sokerihimo häviää ja lopulta jopa hedelmät alkavat maistua hurjan makealle.

Olen itse entinen sokeri"addikti", rakastin makeaa, karkkeja, leivonnaisia jne. Lopulta ylipainoa oli kertynyt lähes 30 kiloa mm. tämän älyttömän sokerin mättämisen vuoksi. Laitoin ruokavalion kuntoon, lopetin vuodeksi lisätyn sokerin syömisen ja lisäsin salitreeniä ja muuta liikuntaa. Nyt olen normaalipainoinen, edelleen välttelen sokeria, mutta silloin tällöin herkuttelen. Olo on kokonaisvaltaisesti parempi ja esim. nälkäkiukku on hävinnyt kokonaan. Veriarvot ovat parantuneet huimasti. Tämä toimii minulla, enkä koe tarvitsevani sokeria mihinkään enää. 

Pitää jättää myös muut ns. nopeat sokerit eli verensokeritasoa sekä haimaa rääkkäävät hiilihydraatit pois. Ei valkoista pastaa tms, vaan kaikki tummaa. Vaaleat viljatuotteet pois eli vain tummaa leipää. Peruna ja porkkanakin ovat hieman huonoja, koska verensokeri sahaa edestakaisin. Mutta jättämällä rasva vähiin valkojauhotuotteiden kanssa tilanne helpottuu. Lisäksi pitää miettiä entisten välipalojen tilalle uudet, jotta olisi hiukan toivoa pysyä erossa sokerista. Itsetehdyt rahkat tai piimä marjojen tai hedelmien kanssa. Kunnon puuro tms pitämään nälkää loitolla. Tumma vegaaninen suklaa fazerinsinisen tilalle. Hedelmäsalaatti käyttäen sokerittomia hedelmäsäilykkeitä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiselle ei jää kovinkaan monia vaihtoehtoja syömiselle, jos sokeri jää kokonaan ruokavaliosta. Lihaa ja osaa maitotuotteista (rasvainen juusto) saa syödä, mutta ei lainkaan kasviksia tai hedelmiä.

Jaha, 9 alapeukkua sille faktalle, että kasvikset ja hedelmät sisältävät aineenvaihdunnassa sokeriksi muuttuvia hiilihydraatteja.

Aidosti sokeriton ruokavalio on totaalihiilihydraatiton. Harva muistaa tätä! Lihaa ja rasvaa saa syödä.

Vierailija kirjoitti:

Aivot eivät selviä ilman tiettyä sokerimäärää.

Herkkujahan siihen ei kyllä tarvita. Valitettavasti.

Et ole hiilihydraateista kuullutkaan? Ei siihen valkoista sokeria tarvita grammaakaan.

Olen ostanut ketsuppia joka on täysin makeuttamaton.  Pelkkä sokeriton tai ei lisättyä sokeria harhauttaa.  Tuote sisältää silloin vielä haitallisempia lisäaineita, eli keinomakeuttajia.  Toivottavasti tulevaisuudessa valmistetaan enemmän vaihtoehtoja joissa ei ole piilosokeria tai mitään lisättyä makeuttajaa.  Kyllä se aloituksen jälkeen vei oman aikansa, että tottui juomaan kahvin ja teen ilman sokeria, mutta sokeririippuvuus on kuitenkin opittu/opetettu koukku josta onneksi, niin halutessaan pääsee eroon.   

Mahdotonta. Ilman verensokeria kuoloo pois.

Helpohko osuus oli se oman keittiön varustaminen sokerittomaksi ja siinä pitäytyminen. Vaikeinta oli sosiaalisissa tilanteissa, erityisesti toisten kotona järjestetyissä kekkereissä sokerin välttely.

Mitä varten on pakko hakea niitä äärimmäisiä ratkaisuja? Eikö joku ns. kultainen keskitie kävisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiselle ei jää kovinkaan monia vaihtoehtoja syömiselle, jos sokeri jää kokonaan ruokavaliosta. Lihaa ja osaa maitotuotteista (rasvainen juusto) saa syödä, mutta ei lainkaan kasviksia tai hedelmiä.

Jaha, 9 alapeukkua sille faktalle, että kasvikset ja hedelmät sisältävät aineenvaihdunnassa sokeriksi muuttuvia hiilihydraatteja.

Aidosti sokeriton ruokavalio on totaalihiilihydraatiton. Harva muistaa tätä! Lihaa ja rasvaa saa syödä.

Silloin kun vieroitin itseni sokerista (vaikeampaa kuin viinasta ja tupakasta vieroitus), ruokavalioon jäi vain hiilarittomat maitotuotteet eli juustot ja voi sekä lihat, munat, oliiviöljy. Kasvikunnasta saatoin syödä vain vihreitä maan yläpuolelle sadon tekeviä, eli kaalia, parsakaalia, pinaattia, kesäkurpitsaa, salaattia. Hiilihydraatteja oli ruokavaliossani vuorokaudessa 20g tai alle. Kun selkeästi aloin olemaan voiton puolella vieroitusoireista, saatoin lisätä monipuolisemmin kasvista, sitten jo vähän juurestakin ja lopulta marjoja, tosi vähän hedelmää, maustamattomia maitotuotteita.

Edelleenkään en voi syödä perunaa, riisiä, viljatuotteita. Enkä todellakaan ns herkkuja, eli karkkia, suklaata (edes tosi tummaa), jäätelöä, sipsiä jne. Nää paljon hiilaria sisältävät toimii sokeriaddiktille samoin kuin alkoholi alkoholistille, kerran testaat niin karkaa käsistä ja saa taas aloittaa kaiken alusta.

Vierailija kirjoitti:

Mahdotonta. Ilman verensokeria kuoloo pois.

 

Glukoneogeneesilla elimistö tuottaa aivojen tarvitseman sokerin vaikkei ravinnossa olisi grammaakaan hiilihydraattia. Silloin sokeria tehdään kehon omista rasvavarastoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan pian et halua sokeria. Keho huomaa, miten hyvä on olla ilman sokeria. Helppo jättää pois. Jätä heti ainakin kaikki ilmeinen sokeri eli herkut. Ei se haittaa, jos ketsupissa on sokeria. 

Yhtä paha se sokeri on ketsupissa kuin karkissakin. Sokeritonta ketsuppia on ihan helposti saatavilla lähes jokaisesta kaupasta. 

Mihin sitä ketsuppia edes tarvitsee? 

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi tehdä elämästä noin vaikeaa?

Vai yritätkö karttaa hiilihydraatteja, vai vain makeita sokereita?

En ole ap, mutta minun oli vain pakko. Jatkuvat päänsäryt, korkea verenpaine ja huimaus pakottivat muuttamaan elintapoja. Ja kyllä joskus syön jäätelön tai ranskalaisia.