Hs: Iisalmelaisella naisella on 25-vuotiaana valmis elämä. Hän on ikäluokassaan harvinaisuus.
3 lasta, puoliso, vakkariduuni, auto ja omakotitalo eli kaikki keskiluokkaisen elämän virstanpylväät. Samassa tilanteessa pn vain 0,9% ikäluokasta.
Nykyään tyypillisempää on, ettei 35-vuotiaana ole vakkariduunia, lapsia, puolisoa tai omakotitaloa. Auto voi osalla olla. Osa vielä jopa etsii minuuttaan tuossa iässä eli onko lintu vai kala, mies vai nainen, hetero- vai homoseksuaali. Keskiluokkaisen elämän virstanpylväät yhä kauempana.
Enpä kyllä itsekään tee poikkeusta. Opiskelen edelleen korkeakoulussa. Asun vuokralla yksiössä. Ei ole puolisoa saati lapsia. Hsl-kortti sentään on, mutta ei omaa autoa. En ole täysin varma, mitä haluan elämältäni, mutta sukupuoli on hallussa. Seksuaalisuutta en ole edes miettinyt, koska se e ole ajankohtaista.
Kommentit (408)
Oikeasti tuollaiset perinteisiin ja tavallisiin asioihin tyytyväiset ihmiset voivat olla tosi onnellisia.
Nykymaailma on mahdollisuuksia täynnä, mutta silti moni juridisesti aikuinen on ihan hukassa itsensä kanssa. Individualismi ja yhä uudenlaiset elämäntyylit, identiteetit ja uravaihtoehdot trendaavat somessa, mutta silti ihmiset ovat moniongelmaisempia kuin koskaan ja kärsivät mielenterveysongelmista.
Tuo nainen on sen sijaan todennäköisesti sisäistänyt sen, mikä on edelleen valtavirralle ihmisistä hyvinvointia tuovaa: hänellä on ihmisiä ympärillään ja hän tekee työtä, jossa hän on hyödyksi muille ihmisille.
Niin hienolta kuin ihmisten elämät näyttävätkin nykyään, ei kovinkaan moni ole onnellinen vaan kärsii vakavista mielenterveysongelmista ja etsii omaa identiteettiään terapiassa. Oikeasti siihen parempaan elämään olisi helpompi ja kevyempi tie. Mutta eihän se kovin trendikästä nykyään ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan linkkiä laita.
Hesarin vain tilaajille juttu eli ei se linkki valtaosaa auta kuitenkaan.
- eri
Mutta jutun voi kopioida ja jakaa täällä laittomasti. Muilla foorumeilla tätä esiintyy mutta eihän av:lla tietenkään ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä talo Helsingissä vai Iisalmessa? Ehkä niissä on hitusen eroa.
Elämä on valintoja myös asuinpaikan suhteen,onnea ja menestystä kaikille.
Toki, muistetaan nyt kuitenkin että Iisalmen kaltaisessa paikassa työpaikat ovat lähinnä tuon kaltaisia hommia. Siellä ei kovin nousujohteista uraa voi tehdä, jos sellaisesta unelmoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rankkaa on tällä lähihoitajalla. Pitää herätä aikaisin aamulla, vaihtaa 1-vuotiaalle vaipat. Panna kaikki kolme autoon, ajaa maalta Iisalmeen, tiputtaa lapset kolmeen eri päiväkotiin. Mennä kehitysvammaisten luo töihin. Ja sama toisin päin.
Mikä tuossa nyt on rankkaa?
Mikä on syy, että kaikilla kolmella on eri päiväkoti?
Luultavasti kaikki hoitopaikat ovat kuitenkin lähekkäin.
Lähärin eka lapsi saatu eri miehen kanssa kuin loput. Kiirettä pitää lähärillä, kun lapset ovat 5, 3 ja 1 vuotta. Lisäksi eka mies kai reilusti vanhempi: helppo ryhtyä omistusasunnon omistajaksi, kun toinen omisti sen jo valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan linkkiä laita.
Hesarin vain tilaajille juttu eli ei se linkki valtaosaa auta kuitenkaan.
- eri
Voi kai jutun pääkohdat silti tänne copy-pastettaa? VAikea sitä ottaa kantaa mihinkään pelkän klikkiotsikon perusteella. Tai ei se näköjään muita näytä haittaavan.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti tuollaiset perinteisiin ja tavallisiin asioihin tyytyväiset ihmiset voivat olla tosi onnellisia.
Nykymaailma on mahdollisuuksia täynnä, mutta silti moni juridisesti aikuinen on ihan hukassa itsensä kanssa. Individualismi ja yhä uudenlaiset elämäntyylit, identiteetit ja uravaihtoehdot trendaavat somessa, mutta silti ihmiset ovat moniongelmaisempia kuin koskaan ja kärsivät mielenterveysongelmista.
Tuo nainen on sen sijaan todennäköisesti sisäistänyt sen, mikä on edelleen valtavirralle ihmisistä hyvinvointia tuovaa: hänellä on ihmisiä ympärillään ja hän tekee työtä, jossa hän on hyödyksi muille ihmisille.
Niin hienolta kuin ihmisten elämät näyttävätkin nykyään, ei kovinkaan moni ole onnellinen vaan kärsii vakavista mielenterveysongelmista ja etsii omaa identiteettiään terapiassa. Oikeasti siihen parempaan elämään olisi helpompi ja kevyempi tie. Mutta eihän se kovin tre
Kaikista ei tuollainen elämä vaikuta onnelliselta, helpommalta eikä kevyeltä. Halutaan enemmän .Aika karua jämähtää tuohon tilanteeseen jo 25 vuotiaana
Pitkin juttua kerrotaan, kuinka tämä päähenkilö aina milloin missäkin "huomasi olevansa raskaana". Mies tunnettu hetki: huomasi olevansa raskaana. Sai työpaikan, ja välittömästi paksuna. 18-vuotiaana muutti talonsa omistavan miehen kanssa -> talon omistajaksi. Eka lapsi hankittu 19-vuotiaana, ja sen jälkeen miestä vaihdettu.
Jos tämä on valmis elämä, olen kiitollinen siitä, että oman epävalmiin elämäni sisältö koostuu muusta kuin teiniäitiydestä ja paksuksi paukahtamisesta milloin kenenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä talo Helsingissä vai Iisalmessa? Ehkä niissä on hitusen eroa.
Elämä on valintoja myös asuinpaikan suhteen,onnea ja menestystä kaikille.
Toki, muistetaan nyt kuitenkin että Iisalmen kaltaisessa paikassa työpaikat ovat lähinnä tuon kaltaisia hommia. Siellä ei kovin nousujohteista uraa voi tehdä, jos sellaisesta unelmoi.
Tuskinpa perushoitajalle kovin nousujohteista uraa on tarjolla missään muuallakaan.
Mitähän se tarkoittaa että elämä on valmis 25-vuotiaana? Minä näkisin että elämä on siinä vielä edessä.
Itse olen viisikymppinen joka en vieläkään tiedä mitä elämässäni haluan "isona". Joten tavallaan käy kateeksi kyllä kyseistä iisalmelaisnaista. Mutta toisaalta, enpä minä olisi voinut itse noin elää, koska minä jo nuorena tiesin, mitä EN halua, ja se oli avioliitto ja lapset ja se perinteinen kuvio. Enkä minä niihin olisi sopinutkaan. Elämäntiet on vaikeampia meille, jotka ei istu siihen perinteiseen malliin elää.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti tuollaiset perinteisiin ja tavallisiin asioihin tyytyväiset ihmiset voivat olla tosi onnellisia.
Nykymaailma on mahdollisuuksia täynnä, mutta silti moni juridisesti aikuinen on ihan hukassa itsensä kanssa. Individualismi ja yhä uudenlaiset elämäntyylit, identiteetit ja uravaihtoehdot trendaavat somessa, mutta silti ihmiset ovat moniongelmaisempia kuin koskaan ja kärsivät mielenterveysongelmista.
Tuo nainen on sen sijaan todennäköisesti sisäistänyt sen, mikä on edelleen valtavirralle ihmisistä hyvinvointia tuovaa: hänellä on ihmisiä ympärillään ja hän tekee työtä, jossa hän on hyödyksi muille ihmisille.
Niin hienolta kuin ihmisten elämät näyttävätkin nykyään, ei kovinkaan moni ole onnellinen vaan kärsii vakavista mielenterveysongelmista ja etsii omaa identiteettiään terapiassa. Oikeasti siihen parempaan elämään olisi helpompi ja kevyempi tie. Mutta eihän se kovin tre
Mutta ei tuo ole tie parempaan elämään kaikille. Osa luonteista ei sovi tuohon perhe-elämään ollenkaan, eikä yleensäkään kovin ihmisten kanssa olemiseen. Esim. itse olen erakkoluonne, ja minulle tuollainen elämä olisi painajaista.
"Kaikista ei tuollainen elämä vaikuta onnelliselta, helpommalta eikä kevyeltä. Halutaan enemmän .Aika karua jämähtää tuohon tilanteeseen jo 25 vuotiaana "
Missäs on sanottu, että hän tuohon jämähtää? Hän ehtii vielä vaikka opiskella. Pikkulapsiaika on todellisuudessa hyvin lyhyt. Perheen tilanne on jo viiden vuoden päästä aivan erilainen.
Jo 22-vuotiaana lapsia kahdelle eri isälle. No enpä todellakaan toivo omille tyttärille tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta ja vakkariduuni. Sellaista. Iisalmessa näköjään kuka vaan otetaan töihin. Pääkaupunkiseudulla kuka vaan alle 40-vuotias nainen on raskausriski, joten ei palkata, ja yli 40-vuotias nainen on liian vanha, joten ei palkata. Tasan 40-vuotiasta naista ei palkata noiden kombinaationa.
Siinäpä vastaus sitten kaikille niille, jotka täällä kyselee miten pääsee töihin. Muuttaa Iisalmeen :D
Vierailija kirjoitti:
Ja isovanhemmat nuoria ja kunnossa, voivat auttaa paljon.
Niin aikuista ja kypsää.
Tuore 21 v yh tapaa uuden miehen Tinderissä ja hetken päästä raskaana. Aikuista ja kypsää?
Vierailija kirjoitti:
Haaveileeko kukaan nykyään enää isovanhemmuudesta? Siitä että voisi hoidella lapsenlapsiaan aina välillä? Onkohan se kenellekään enää mahdollista?
Kyllä haaveilee. Yksi on ja hoidan. Ei tarvitse viedä vielä 1 -vuotiasta päiväkotiin. Jäin eläkkeelle sen takia, tosin eläkeikä oli jo täyttynyt mutta muussa tapauksessa olisin jatkanut töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan linkkiä laita.
Hesarin vain tilaajille juttu eli ei se linkki valtaosaa auta kuitenkaan.
- eri
Mutta jutun voi kopioida ja jakaa täällä laittomasti. Muilla foorumeilla tätä esiintyy mutta eihän av:lla tietenkään ?
Eihän tuossa ollut mitään kopioitu. Kai siitä saa pääasiat nostaa ja keskustella ihan laillisesti?
On aina hienoa, että ihminen tietää mitä haluaa, ja pyrkii ja pääsee siihen pisteeseen.
Toki moni saattaa haluta noita asioita, lapsia, vakityön, puolison, omakotitalon jne. sen takia, että niitä kuuluu haluta, ja huomata sitten, että ei se mitään täyttymystä tuotakaan.
Jos on saavuttanut ne jo 25-vuotiaana, on hirveästi aikaa tehdä vielä muitakin asioita. Monella menee tuosta vielä 20 vuotta noita jahdatessa, oli ne sitten oikeasti omia todellisia haaveita tai vain yritystä toteuttaa ihannetta.
Aikuisen ihmisen elämään voi kuulua monenlaisia adioita- ennemminkin sanoisin, että tämä ihminen tietää, mitä itse haluaa elämältään. Hienoa hänelle ,että hän elää elämää jonka on halunnut. Itse olen aikuinen, enkä halua tuollaista elämää, joten olen valinnut toisin.