Lue keskustelun säännöt.
Hs: Iisalmelaisella naisella on 25-vuotiaana valmis elämä. Hän on ikäluokassaan harvinaisuus.
02.05.2024 |
3 lasta, puoliso, vakkariduuni, auto ja omakotitalo eli kaikki keskiluokkaisen elämän virstanpylväät. Samassa tilanteessa pn vain 0,9% ikäluokasta.
Nykyään tyypillisempää on, ettei 35-vuotiaana ole vakkariduunia, lapsia, puolisoa tai omakotitaloa. Auto voi osalla olla. Osa vielä jopa etsii minuuttaan tuossa iässä eli onko lintu vai kala, mies vai nainen, hetero- vai homoseksuaali. Keskiluokkaisen elämän virstanpylväät yhä kauempana.
Enpä kyllä itsekään tee poikkeusta. Opiskelen edelleen korkeakoulussa. Asun vuokralla yksiössä. Ei ole puolisoa saati lapsia. Hsl-kortti sentään on, mutta ei omaa autoa. En ole täysin varma, mitä haluan elämältäni, mutta sukupuoli on hallussa. Seksuaalisuutta en ole edes miettinyt, koska se e ole ajankohtaista.
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Rankkaa on tällä lähihoitajalla. Pitää herätä aikaisin aamulla, vaihtaa 1-vuotiaalle vaipat. Panna kaikki kolme autoon, ajaa maalta Iisalmeen, tiputtaa lapset kolmeen eri päiväkotiin. Mennä kehitysvammaisten luo töihin. Ja sama toisin päin.
Mikä tuossa nyt on rankkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta ja vakkariduuni. Sellaista. Iisalmessa näköjään kuka vaan otetaan töihin. Pääkaupunkiseudulla kuka vaan alle 40-vuotias nainen on raskausriski, joten ei palkata, ja yli 40-vuotias nainen on liian vanha, joten ei palkata. Tasan 40-vuotiasta naista ei palkata noiden kombinaationa.
Kyllä lähihoitaja saa pk-seudulla töitä, vaikka olisi lapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä talo Helsingissä vai Iisalmessa? Ehkä niissä on hitusen eroa.
No Iisalmessa tietenkin. Surkeassa peräkylässä on halpa asua, mutta ei hänen elämässään ole mitään kadehdittavaa.
Itse pienessä maalaiskaupungissa kolmen lapsen kanssa asuneena olisin kyllä eri mieltä. ( ja myös Helsingissä asuneena).
Yleensä pienestäkin kaupungista löytyy kaikki ne palvelut, mitä pikkulapsiperhe tarvitsee.
Välimatkat yleensä myös pienemmät ja lasten on helpompi päästä erilaisiin harrasteryhmiin. Asuminen kuitenkin on halvempaa, joten rahaa jää muuhunkin.
En keksi oikeastaan mitään mitä olisi puuttunut verrattuna pk-seutuun.
Komppaan. Mulla on talo pikkukaupungin kyljessä, ihan maalla. Mitään en oo sen varaan laskenut, eikä siitä enää velkaakaan ole. Pikkukaupungissa lapsilla ollut sama neuvolatyöntekijä alusta loppuun. Hammaslääkäriin pääsee melko helposti, samoin lääkäriin. Lapset samassa päiväkodissa kotia lähimmässä päiväkodissa. Harrastusmahdollisuuksia on paljon, eikä hinnat ole kalleimmasta päästä. On marketit ja tarvittavat erikoisliikkeet. 100km säteellä 2 suurta kaupunkia ja yksi keskikokoinen. Junakin kulkee. Täällä voi elää hyvinkin keskiverrosti, isossa kaupungissa oltaisiin paljon heikommassa tilanteessa.
Valmis elämä kuulostaa aika karulta. Eikös sitä ole valmis vasta haudassa? Ja kai jokaisella on oma määritelmä sille mitä elämältä haluaa
Olin varma, että tähän ketjuun tulee paljon niitä, jotka tuomitsevat Jennin työssäkäynnin. Tavallisesti täällä huudetaan, että mitä mieltä on viedä kolmea pientä päiväkotiin, kun lähihoitaja äiti voisi hoitaa heitä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi hit*o en minä ikinä haluaisi lapsia tai kumppania.
N.21
Yksinäinen vanhuus.
Vierailija kirjoitti:
Olin varma, että tähän ketjuun tulee paljon niitä, jotka tuomitsevat Jennin työssäkäynnin. Tavallisesti täällä huudetaan, että mitä mieltä on viedä kolmea pientä päiväkotiin, kun lähihoitaja äiti voisi hoitaa heitä kotona.
Miksi kukaan noin ajattelisi? Tietenkin aikuinen ihminen haluaa käydä töissä ja elättää itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 25v kaikki muut nuo samat paitsi ei vielä yhtään lasta. 30v jo nekin, 3 lasta. Nyt 43v edelleen kaikki samat, vain auto vaihtunut.
Mulla sama. Sääli ettei omilla lapsilla ole mahdollisuutta samaan. Omakotitalon pystyi ostamaan ihan duunarihommissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rankkaa on tällä lähihoitajalla. Pitää herätä aikaisin aamulla, vaihtaa 1-vuotiaalle vaipat. Panna kaikki kolme autoon, ajaa maalta Iisalmeen, tiputtaa lapset kolmeen eri päiväkotiin. Mennä kehitysvammaisten luo töihin. Ja sama toisin päin.
Mikä tuossa nyt on rankkaa?
Mikä on syy, että kaikilla kolmella on eri päiväkoti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa ihana, että käy töissä ja löytänyt itselle sopivat asiat elämässä.
Tuntuu, että nykyihmisten elämä on loputonta itsensä etsimistä ja terapiassa käymistä.
Mun vanhemmilla on myös ollut tuollainen elämä, vaikka viimeisin lapsi syntyi vähän myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Valmis elämä kuulostaa aika karulta. Eikös sitä ole valmis vasta haudassa? Ja kai jokaisella on oma määritelmä sille mitä elämältä haluaa
Minusta tämä nuori nainen on hyvin päämäärätietoinen ja aikuinen. Hän ei ole sellaisessa välitilassa, missä aika moni ikuista nuoruuttaan viettävä aikuinen on.
Hän tietää mitä aikuisen ihmisen elämään kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hit*o en minä ikinä haluaisi lapsia tai kumppania.
N.21
Yksinäinen vanhuus.
Mun isovanhemmilla oli kaikilla yksinäinen vanhuus. Lapset ei käyneet juuri koskaan välimatkan ja tulehtuneiden välien vuoksi, elettiin leskenä tai oltiin erottu ajat sitten kumppanista. Jos menette mihin tahansa vanhainkotiin, löydätte sieltä yksinäisiä vanhuksia vaikka miten mentiin naimisiin ja tehtiin lapsia.
Onnistumisen resepti käy tästä ilmi: omat vanhemmat lähellä ja hoitavat lapset, erittäin vahva tukiverkko, halpa paikkakunta jossa duunarikin voi omistaa asunnon ja auton, nopea ja helppo koulutus jolla pääsee suoraan työelämään. Me kaikki emme voi toimia noin, osan täytyy korkeakouluttautua ja asua kaupungissakin. Hänellä on myös käynyt onni myötä kun on sattunut syntymään hyvään perheeseen, esim. itselläni ei ollut enää vanhempia 20-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin varma, että tähän ketjuun tulee paljon niitä, jotka tuomitsevat Jennin työssäkäynnin. Tavallisesti täällä huudetaan, että mitä mieltä on viedä kolmea pientä päiväkotiin, kun lähihoitaja äiti voisi hoitaa heitä kotona.
Miksi kukaan noin ajattelisi? Tietenkin aikuinen ihminen haluaa käydä töissä ja elättää itsensä.
Lasten päivähoito maksaa yhteiskunnalle yli 3000€/kk. Lähihoitajan palkasta ei paljon veroja kerry.
Mitä ihmettä, miksi edes tuolla skutsissa äiti ei hoida lapsiaan kotona vaan raahaa ne päiväkotiin? Kyllä miehen pitää pystyä elättämään perhe ensimmäiset vuodet, jotta lapset voi olla kotona äidin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä talo Helsingissä vai Iisalmessa? Ehkä niissä on hitusen eroa.
Elämä on valintoja myös asuinpaikan suhteen,onnea ja menestystä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Onnistumisen resepti käy tästä ilmi: omat vanhemmat lähellä ja hoitavat lapset, erittäin vahva tukiverkko, halpa paikkakunta jossa duunarikin voi omistaa asunnon ja auton, nopea ja helppo koulutus jolla pääsee suoraan työelämään. Me kaikki emme voi toimia noin, osan täytyy korkeakouluttautua ja asua kaupungissakin. Hänellä on myös käynyt onni myötä kun on sattunut syntymään hyvään perheeseen, esim. itselläni ei ollut enää vanhempia 20-vuotiaana.
Niinpä! Suoraan peruskoulusta lähihoitajaopintoihin. 17v ensimmäinen puoliso jne
Kai elämä muutakin on kuin mammonan haalimista. Hieman edistyneemmät etenevät aistiärsykkeiden haalimiseen (pakonomainen matkustelu jne.) mutta silti sisäinen elämä usein kumisee tyhjyyttään.
Viera kirjoitti:
Vierais kirjoitti:
Onko hänellä talo Helsingissä vai Iisalmessa? Ehkä niissä on hitusen eroa. 0lvista tunnettu.
No Iisalmessa tietenkin. Surkeassa peräkylässä on halpa asua, mutta ei hänen elämässään ole mitään kadehdittavaa.
Kylläpäs tulee, omaisuus tekee onnelliseksi, ei muut ihmiset.