Kiusaajalla anteeksiantaminen auttaa kiusattua siirtymään eteenpäin elämässä

Vierailija kirjoitti:

Aloittajaa ei ole taidettu koskaan kiusata. On jotain asioita, joita ei voi antaa anteeksi. Sen sijaan jos kiusaaja pyytäisi anteeksi, siinä olisi jotain pointtia. Yleensä ei pyydä.

On asioita joita ei tarvi pystyä hyväksymään, mutta niitä on mahdollista antaa silti anteeksi jos oikeasti sitä haluaa. Mutta miks kukaan haluais sitä? Siihen pisteeseen voi päästä mutta jokaisen polku sinne taitaa olla eri. Ehkä siihen vaikuttaa sellainen, että taakkaa alkaa kerääntyyn niin paljon että jostain kohti haluaa purkaakin sitä.

Ei ikinä anneta anteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lassi ja Leevi-sarjakuva tiivistää asian. Lassi taas kerran makaa maassa kiusaajan pieksemänä ja toteaa vapaasti mukaillen: "Isona kun olen onnellinen ja menestynyt ja kiusaaja on vankilassa, toivon etten ole niin aikuinen että en lällättäisi hänelle!"

Hakekoon kiusaajat anteeksiantonsa jostain muualta, multa ei sellaista heru.

 

Minusta aloituksen pointti on se, että anteeksiantamattomuudella on enemmän merkitystä anteeksiantamattomalle henkilölle itselleen kuin kiusaajalle. Mitä se sillä edes tekis? Anteeksiantamaton joutuu kuitenkin olemaan anteeksiantamaton ja sellainen mitä tunteita se nyt sattuukaan mukanaan tuomaan. Toki se on vaikeaa ja epäloogistakin tietyllä tasolla, mutta onko ihmisen parempi vähän hengähtää ja kokea positiivisempia tunteita kuin pitää kiinni negatiivisesta? Ja kiusaajallehan kummallakaan näistä vaihtoehdoista ei ole merkitystä

Niin. Ei pidä haukkua muita ehdottomiksi ja mustavalkoisiksi jos on itse ehdoton ja mustavalkoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajaa ei ole taidettu koskaan kiusata. On jotain asioita, joita ei voi antaa anteeksi. Sen sijaan jos kiusaaja pyytäisi anteeksi, siinä olisi jotain pointtia. Yleensä ei pyydä.

On asioita joita ei tarvi pystyä hyväksymään, mutta niitä on mahdollista antaa silti anteeksi jos oikeasti sitä haluaa. Mutta miks kukaan haluais sitä? Siihen pisteeseen voi päästä mutta jokaisen polku sinne taitaa olla eri. Ehkä siihen vaikuttaa sellainen, että taakkaa alkaa kerääntyyn niin paljon että jostain kohti haluaa purkaakin sitä.

Höpönlöpön.

Vierailija kirjoitti:

Tästä sen näkee, ettei suurimmalla osalla ole hajuakaan vastoinkäymisten selättämisestä, eivätkä ymmärrä pointtia. 

Ihan varmasti olisi helpompi elää anteeksi antaen, kuin toisen antamaa/aiheuttamaa painolastia kantaen. Kas kun ei sitä tehtyä voi enää peruuttaa, eikä tehdä tekemättömäksi. Suurin osa kantaa sitä pahaa mukanaan, aivan turhaan. Eihän se sen kiusaajan kuormana ole, hänellä on omansa omasta takaa. Tekin kannatte vain, koska ette osaa päästää irti. "Vain anteeksianto on teidät vapauttava", muutoin se kulkee painolastina elämänne loppuun asti.

Nimenomaan, tehtyä ei saa tekemättömäksi, jolloin ainut jäljelle jäävä vaikutuskeino on vaikuttaa siihen miten itse elää asian kanssa ja suhtautuu siihen.

kiusaajat ovat kiduttaneet ja tuhonneet uhrinsa aivan säälimättä, mitään armoa ei pidä antaa kiusaajille koskaan, ovat pahinta saastaa

Ei mua kiinnosta ne kiusaajat enää yhtään, joten en näe tarvetta mihinkään sen kummempaan anteeksiantoon, kun en edes kelaile heitä.

Yksi kiusaaja pyysi itse anteeksi kun sattumalta nähtiin, ja sai toki.

Vierailija kirjoitti:

No ei auta itsemurhan tehneitä siirtymään mihinkään.

Voi kyynel 😢

Toinen vaihtoehto on että kasvaa aikuiseksi ja unohtaa ala-asteen pikku letistä vetelemiset kokonaan. 👍

Vierailija kirjoitti:

Toinen vaihtoehto on että kasvaa aikuiseksi ja unohtaa ala-asteen pikku letistä vetelemiset kokonaan. 👍

kiusaajako se siellä kirjoittelee

Voi vattu mitä ulinaa taas jostain vuosia vanhasta lasten naljailusta jossain peruskoulussa. Älkää jaksako oikeasti. Aikuiset ihmiset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen vaihtoehto on että kasvaa aikuiseksi ja unohtaa ala-asteen pikku letistä vetelemiset kokonaan. 👍

kiusaajako se siellä kirjoittelee

Ihan vain aikuinen ihminen. Kasva jo sinäkin. Olet Tyyppi jolla seinällä teksti

" mikä ei tapa,se vahvistaa" ja silti uliset täällä??

Rikoksista rankaisu totta kai. Kaikkea ei vain voi viedä rikosoikeuteen. Kysymys anteeksiannosta liittyy katkeruuteen,  epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Välttämättä väärin tehnyt ei saa suoraa rangaistusta teostaan, voi sen kiistää, eikä ainakaan pahoittele. Tässä kohtaa sitten jos tuntuu ettei katkeruudesta tahdo päästä yli, voi harkita anteeksiantamista omassa mielessään, ts.sen hyväksymistä että tuli väärinkohdelluksi eikä pahantekijä edes aio osoittaa katumusta. Muuten on vaarana jäädä uhrimentaliteettiin. Kun asian hyväksyy, käsittelee, saa voimansa takaisin, muuttuu kokijasta toimijaksi.

Kuten sanottu, se että itse on täynnä - vaikka oikeutettua- vihaa, ei sitä vihankohdetta vahingoita. Hänelle on yksi lysti mitä kiusattu hänestä mahdollisesti ajattelee.

Anteeksiantaminen on vapautta.

Kiusaajia jotka ovat tuhonneet muita lapsia alkaa pelottaa että kostajat ovat pian perässä (vrt. Dexter).

Vierailija kirjoitti:

kiusaajat ovat kiduttaneet ja tuhonneet uhrinsa aivan säälimättä, mitään armoa ei pidä antaa kiusaajille koskaan, ovat pahinta saastaa

Kun se on sille kiusaajalle aivan sama miten siihen sen uhrit suhtautuu, jos niiden kanssa ei tule enää oltua tekemisissä. Silloin se "armon" antaminen on tämän kiusatun lahja hänelle itselleen. 

Miettikää että nämä pöpipäät " kiusatut" on oikeasti äiti ihmisiä? Voi kristus niitä lapsiraukkoja jotka joutuvat tuollaisten vatipäiden kanssa elämään.

Vierailija kirjoitti:

En oo antamassa anteeksi ikinä.

T: kiusattu (monta vuotta)

En ole antamassa anteeksi KOSKAAN, että minusta levitettiin koko koululle juorua, että olisin lesbo. Itselläni ei siis ole mitään homoseksuaaleja vastaan.  mutta tuo juoru pilasi mun koko lukioajan ja ei ollut koulussa ystäviä. Kaikki kiusasi mua, että semmoinen nuoruus oli.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajia jotka ovat tuhonneet muita lapsia alkaa pelottaa että kostajat ovat pian perässä (vrt. Dexter).

Varmaan helppo nähdä asia tuolta kantilta, jolloin ei avaa pienintäkään mahdollisuutta siihen että näissä jutuissa olis jotain perää. Ymmärrettävää toki, mutta harmi silleen kun kyse on uhrille hyvän aiheuttamisesta. Vaikka tuolla asenteella tuokin kuulostaa vain äärimmäisen epäilyttävältä

Voi sitä ihan hyvin siirtyä eteenpäin elämässä, vaikka ei ikinä antaisi anteeksi. Ei vanhoja asioita tarvitse jäädä märehtimään vaikka ei anteeksi antaisikaan. Ei se ole sama asia. Mua on kohdeltu aikanaan väärin, enkä ikinä anna anteeksi. Mulla ei ole siihen mitään tarvetta. En ole kyseisen henkilön kanssa missään tekemisissä, mutta jos jostain syystä joutuisin vaikka tilanteeseen jossa hänet kohtaisin, ja hän tarvitsisi jollain tavalla apuani vaikka, niin saisin suurta nautintoa voidessani evätä häneltä sen avun ja vielä pas*asesti nauraen. Olen ihan onnellinen ja elän hyvää elämää, mutta ikinä en tuolle yhdelle ku*ipäälle tule anteeksi antamaan.

Vierailija kirjoitti:

Toinen vaihtoehto on että kasvaa aikuiseksi ja unohtaa ala-asteen pikku letistä vetelemiset kokonaan. 👍

Jos sinua kiusaa koko koulu ja susta puhutaan pelkkää paskaa muille, sitä on vaikea unohtaa ja on vähän eri asia kuin joku letistä veto. Sitä paitsi kiusaaminen voi olla tosi rajua.