Onko hyvä asia, jos suhde alkaa rytinällä, heti koko aika yhdessä jne?
Onko hyvä merkki vai voiko ennakoida jotain huonoa, jos suhde alkaa niin että heti eka tapaamisesta ollaan mahdolliset päivät ja yöt yhdessä, kaikki loma-ajat kahdestaan jne? Ja toisaalta onko se sitten taa huono merkki, jos EI ole ihan koko aikaa yhdessä?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen jotenkin hidas introvertti ja suin päin yhteen muuttaminen tuntuisi tosi vieraalta.
Niin, tuntuisi, jos ei ole vielä törmännyt häneen, joka muuttaa elämässä kaiken kertasilmäyksellä. Parempi palaa täydellä liekillä, kuin kitusavulla.
Tarkoitatko, että jos ei heti halua muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, on se merkki siitä, ettei kyse ole oikeasta ihmisestä? Olen itse aina ihmetellyt näitä, joissa suunnilleen viikon tuntemisen jälkeen muutetaan yhteen - ihan kuin muka ei voisi olla rakastunut ja suhteessa, vaikka on omat asunnot. Terveen kiintymyssuhteen omaava ihminen pystyy rakentamaan suhdetta ja tuntemaan kipinää ja suuria tunteita myös, vaikka ei kiirehtisi sen yhteenmuuton kanssa.
Ei se ole hyvä juttu mutta minkäs teet kun sitä joka nainen vaatii. Ja jos nainen ei saa mieheltä vaatimaansa huomiota niin nainen jättää varmasti miehen
Muutettiin mieheni kanssa käytännössä yhteen samana iltana, kun seurustelu alkoi. Siitä on nyt 28 vuotta. Kolmen kuukauden jälkeen ihmettelin, että miten olen voinut pärjätä elämässäni 33 vuotta ilman niin erinomaista puolisoa. Jälkeenpäin olen ajatellut, että oli varmaan pakko heittäytyä tilanteeseen heti täysillä. Mikäli olisi deittailtu, olisi varmaan jännitetty toisiamme niin, että koko juttu olisi kuivunut kokoon. Olisi alkanut epäilyttää yksi ja toinen asia. Menneet vuosikymmenet ovat olleet onnellisia, paljon enemmän hyviä kuin huonoja päiviä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös keskivertosuhde ala juuri noin? Alettiin seurustella kun mieheni oli intissä. Vietettiin kaikki mahdollinen aika yhdessä, intin jälkeenkin. Nykyään käytetään aikaa myös ystäviin koska nekin suhteet ovat tärkeitä, mutta edelleen voisin myös olla vain hänen kanssaan vaikka ollaan oltu 12 vuotta yhdessä.
Minulla ei ole yksikään suhde alkanut niin, että heti alusta asti ollaan 24/7 yhdessä. Enkä sellaista kaipaakaan. En tarkoita, ettenkö ikävöisi ja kaipaisi toista silloin kun emme ole yhdessä, mutta ei silti ole tarpeen tai mahdollistakaan olla yhdessä 24/7. En myöskään halua sellaista suhdetta, jossa joka ikinen asia pitäisi aina tehdä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin mieheni kanssa käytännössä yhteen samana iltana, kun seurustelu alkoi. Siitä on nyt 28 vuotta. Kolmen kuukauden jälkeen ihmettelin, että miten olen voinut pärjätä elämässäni 33 vuotta ilman niin erinomaista puolisoa. Jälkeenpäin olen ajatellut, että oli varmaan pakko heittäytyä tilanteeseen heti täysillä. Mikäli olisi deittailtu, olisi varmaan jännitetty toisiamme niin, että koko juttu olisi kuivunut kokoon. Olisi alkanut epäilyttää yksi ja toinen asia. Menneet vuosikymmenet ovat olleet onnellisia, paljon enemmän hyviä kuin huonoja päiviä.
Miksi ajattelet, että deittailu olisi saanut teidät epäilemään koko juttua?
Se on ihan ok. Silloin kun ollaan nuoria ja kumpikin haluaa, niin ei haittaa jos siinä on panemisen meininki. Kyllä se siitä sitten tasottuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös keskivertosuhde ala juuri noin? Alettiin seurustella kun mieheni oli intissä. Vietettiin kaikki mahdollinen aika yhdessä, intin jälkeenkin. Nykyään käytetään aikaa myös ystäviin koska nekin suhteet ovat tärkeitä, mutta edelleen voisin myös olla vain hänen kanssaan vaikka ollaan oltu 12 vuotta yhdessä.
Minulla ei ole yksikään suhde alkanut niin, että heti alusta asti ollaan 24/7 yhdessä. Enkä sellaista kaipaakaan. En tarkoita, ettenkö ikävöisi ja kaipaisi toista silloin kun emme ole yhdessä, mutta ei silti ole tarpeen tai mahdollistakaan olla yhdessä 24/7. En myöskään halua sellaista suhdetta, jossa joka ikinen asia pitäisi aina tehdä yhdessä.
Onneksi nyt puhuttiin keskivertosuhteesta eikä juuri sinun suhteestasi. Jos kysymys oli se, onko se hyvä vai huono merkki, niin vastaukseni on että se on suht tavallista eikä välttämättä merkki kumpaankaan suuntaan.
En tule ikinä enää muuttamaan yhteen yhdenkään miehenpuolen kanssa. Se on jo nähty. Omat asunnot on paras ratkaisu. Tarvitsen myös yksinoloa.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan ok. Silloin kun ollaan nuoria ja kumpikin haluaa, niin ei haittaa jos siinä on panemisen meininki. Kyllä se siitä sitten tasottuu.
Panemisen meininki? - Tarkoitstko, että olen tullut tahattomadti oilanneeksi monta orastavaa suhdetta kun en ole halunnut mennä "heti" harrastamaan seksiä?
Joskus minusta on vaikuttanut sille, että osa kenties suutempi osa meistä miehistä haluaisi mahd.pian hareastamaan seksiä ihastuksensa kanssa.
Miksikö Kahdesta syystä 1 siksi, että saisivat haluamaansa nautintoa. 2 Siksi, että kokevat, että kun on harrastettu seksiä(kin) niin toinen ei enää kehtaisi olla jatkanatta yhteiseloa kun "jo" ollut alasti toisen alla ja tai päällä ha antanut tulla sisäänsä..
Vierailija kirjoitti:
On se hyvä asia. Voi olla että loppuukin nopeasti jos paljastuu yhteensopimattomuusksia joita ei voi ratkaista, mutta sekin on vain hyvä että paljastuu nopeasti.
En ymmärrä pitkää seurustelua erillisistä elämistä käsin ja siten hidasta tutustumista jossa ei kaikkia puolia opi toisesta ollenkaan. Parempi ottaa kunnolla selvää heti vaan.
Toisille sopii nopea tutustuminen, toisille hitaampi. Sellainen yhteen liimautuminen alkuun melkein vieraan, mutta kiinnostavan ihmisen kanssa, voi tuntua jopa vähän ahdistavalta joistain ihmisistä. Ei se hidas tutustuminen automaattisesti tarkoita, että suhde ei tule toimimaan. Mulla on ollut yksi salamarakastuminen, se paloi loppuun puolessa vuodessa ja vaikka kuinka vaikutti lupaavalta, niin ei siitä olisi pitkää suhdetta tullut. Nykyisen miehen kanssa ollaan oltu yhdessä neljä vuotta, asutaan edelleen erillään (taloudellisista syistä) ja tavataan kerran tai pari viikossa (ollaan kuitenkin lähes päivittäin yhteydessä). Aikuisena pitää vaan hyväksyä sekin, että on työt ja harrastukset mitkä vie aikaa siltä symbioosi-vaiheen elämältä ja siitä omasta elämästä kannattaa pitää kiinni, vaikka kuinka haluaakin viettää kaiken aikansa sen uuden rakkaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole hyvä juttu mutta minkäs teet kun sitä joka nainen vaatii. Ja jos nainen ei saa mieheltä vaatimaansa huomiota niin nainen jättää varmasti miehen
Höpö höpö: meillä mies on koko ajan iholla.
Itse kaipaan paljon omaa rauhaa ja tilaa.
Emme asu yhdessä, enkä edes suunnittele yhteen muuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole hyvä juttu mutta minkäs teet kun sitä joka nainen vaatii. Ja jos nainen ei saa mieheltä vaatimaansa huomiota niin nainen jättää varmasti miehen
Miksi se mies haluaa olla sellaisen naisen kanssa, joka vaatii mieheltä tämän mielestä liikaa? Äläkä nyt sano, että seksin vuoksi, se ei ole vielä parisuhde että pyöritään samoissa lakanoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen jotenkin hidas introvertti ja suin päin yhteen muuttaminen tuntuisi tosi vieraalta.
Niin, tuntuisi, jos ei ole vielä törmännyt häneen, joka muuttaa elämässä kaiken kertasilmäyksellä. Parempi palaa täydellä liekillä, kuin kitusavulla.
Tarkoitatko, että jos ei heti halua muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, on se merkki siitä, ettei kyse ole oikeasta ihmisestä? Olen itse aina ihmetellyt näitä, joissa suunnilleen viikon tuntemisen jälkeen muutetaan yhteen - ihan kuin muka ei voisi olla rakastunut ja suhteessa, vaikka on omat asunnot. Terveen kiintymyssuhteen omaava ihminen pystyy rakentamaan suhdetta ja tuntemaan kipinää ja suuria tunteita myös, vaikka ei kiirehtisi sen yhteenmuuton kanssa.
En mä mitään yleismaailmallista päätelmää edes yrittänyt tehdä, enkä pätevää määritelmää siitä, kummin on parempi. Ainut mitä osaan suhteen alun merkkeihin sanoa, on se mitä olen itse omassa elämässäni kokenut, ja se on, että täysillä tai ei ollenkaan. Ei välttämättä päde keneenkään muuhun, vaan, huom. ihan subjektiivisesti.
Some on saanut ihmiset miettimään asioiden 'oikein' tekemistä aivan liikaa.
Jos tuntuu molemmista hyvält, niin ei siihen ole mitään SÄÄNTÖÄ.
Olen itse tavannut miehen, jonka kanssa ensimmäisen illan jälkeen emme olleet erossa oikeastaan ollenkaan, suhde kesti vuosia. Eikä päättynyt liiallisen yhdessä olon takia.
Olen myös tapaillut miestä, joka totesi puoli vuotta tiiviin tapailumme jälkeen, että koska olemme tapailleet liian tiiviisti on tämä meidän juttu pilalla. Jälkikäteen on turha tuollaista kommenttia heittää. Kyseessä on kaksoissidosviestintä, sekä kyvyttömyys itsereflektioon, joten oli hyvä, että suhde loppui.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, joten vaitse itse oma tapasi toimia, näin olet ja toimit rehellisesti. Jos haluat paljon pomaa aikaa, on se hyvä tulla jo suhteen alussa esille. Jos taas haluat paljon yhteistä aikaa, sekin on hyvä tulla suhteen alussa esille.
Tärkeintä on ihmissuhteissa, ettei pelaa pelejä.
Miksiköhän sitä mieleeni Ensitreffit alttarilla formaatti?
Sinkkuna olisin tuon formatin kohderyhmää. Omalla tavallaanhan tuo ohjelma osoittaa, että jotkut saattavat ihastua ja kiintyä toisiinsa hyvin nopeasti.
Siksi on myös hämmästyttävää kuinka pian sitä oma mielikuvitus ja mielikuvat osallistujista alkaa kertomaan miksi tuo tai tämä suhde tulisi päättymään tai miksi juuri se tulisi kestämään...
Miten sitä ulkopuolisena onkaan niin helppoa olla viisas ja tietävä niiden ja erityisesti niihin osallistuvien osalta!
Sinkkumies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen jotenkin hidas introvertti ja suin päin yhteen muuttaminen tuntuisi tosi vieraalta.
Niin, tuntuisi, jos ei ole vielä törmännyt häneen, joka muuttaa elämässä kaiken kertasilmäyksellä. Parempi palaa täydellä liekillä, kuin kitusavulla.
Tarkoitatko, että jos ei heti halua muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, on se merkki siitä, ettei kyse ole oikeasta ihmisestä? Olen itse aina ihmetellyt näitä, joissa suunnilleen viikon tuntemisen jälkeen muutetaan yhteen - ihan kuin muka ei voisi olla rakastunut ja suhteessa, vaikka on omat asunnot. Terveen kiintymyssuhteen omaava ihminen pystyy rakentamaan suhdetta ja tuntemaan kipinää ja suuria tunteita myös, vaikka ei kiirehtisi sen yhteenmuuton kanssa.
En mä
Kaikille se "täysillä" ei tarkoita siä, että on heti muutettava yhteen. Tai että pitäisi olla heti 24/7 yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän sitä mieleeni Ensitreffit alttarilla formaatti?
Sinkkuna olisin tuon formatin kohderyhmää. Omalla tavallaanhan tuo ohjelma osoittaa, että jotkut saattavat ihastua ja kiintyä toisiinsa hyvin nopeasti.
Siksi on myös hämmästyttävää kuinka pian sitä oma mielikuvitus ja mielikuvat osallistujista alkaa kertomaan miksi tuo tai tämä suhde tulisi päättymään tai miksi juuri se tulisi kestämään...
Miten sitä ulkopuolisena onkaan niin helppoa olla viisas ja tietävä niiden ja erityisesti niihin osallistuvien osalta!
Sinkkumies.
Ihmiset on erilaisia. Minä en halua 24/7 suhdetta, vaikka olisin intohimoisen rakastunut. Ei se tarkoita sitä, että yhdessä olo ahdistaisi, vaan haluan MYÖS välillä olla itsekseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän sitä mieleeni Ensitreffit alttarilla formaatti?
Sinkkuna olisin tuon formatin kohderyhmää. Omalla tavallaanhan tuo ohjelma osoittaa, että jotkut saattavat ihastua ja kiintyä toisiinsa hyvin nopeasti.
Siksi on myös hämmästyttävää kuinka pian sitä oma mielikuvitus ja mielikuvat osallistujista alkaa kertomaan miksi tuo tai tämä suhde tulisi päättymään tai miksi juuri se tulisi kestämään...
Miten sitä ulkopuolisena onkaan niin helppoa olla viisas ja tietävä niiden ja erityisesti niihin osallistuvien osalta!
Sinkkumies.
Ihmiset on erilaisia. Minä en halua 24/7 suhdetta, vaikka olisin intohimoisen rakastunut. Ei se tarkoita sitä, että yhdessä olo ahdistaisi, vaan haluan MYÖS välillä olla itsekseni.
Niinpä. Itse todennäköisesti tukehtuisin, jos mahd. kumppanini odottaisi tai oikeammin vaatisi minun olevan hänen kanssaan 24/7.
Minusta parisuhde voi olla monintavoin antoisa ja erinomainem, vaikka asuttaisiin eri osoitteissa...
Ja vielä minusta on ollut käsittämätöntä lukea kirjoituksia, joissa kirjoittaja antaa ymmärtää, että jos haluaisi olla hänen kanssa hetero parisuhteessa, niin muut vastakkaista sukupuolta olevat ystävät tulisi hyvästellä ja päättää heidän kansa kaikki yhteydenpito, kosKA eivät usko, että mies ja nainen voisivat olla "vain" kavereita tai ystäviä...
Sinkkumies
Ahdistava ajatus tuollainen rytinällä naimisiin meininki.
T: 15 v naimisissa ja edelleen myös oma aika arvossa
Eikös keskivertosuhde ala juuri noin? Alettiin seurustella kun mieheni oli intissä. Vietettiin kaikki mahdollinen aika yhdessä, intin jälkeenkin. Nykyään käytetään aikaa myös ystäviin koska nekin suhteet ovat tärkeitä, mutta edelleen voisin myös olla vain hänen kanssaan vaikka ollaan oltu 12 vuotta yhdessä.