Lue keskustelun säännöt.
Siis mikä teitä ahdistaa pienten maalaiskylien ilmapiirissä?
28.04.2024 |
Niin usein kuullut ja lukenut että maalla olisi ihan kiva asua, mutta se ilmapiiri pienellä kylällä on niin ahdistava. Niin kuin millä tavalla? Mä oon muuttamassa maalta kaupunkiin väliaikaisesti ja se ahdistaa ihan hirveästi. Päivittäin tapaa ihmisiä joista ei tiedä yhtään mitään, joku voi yhtäkkiä seota ja alkaa riehumaan, vieraat ihmiset puuttuu naapurien asioihin jne. Maalla on minusta niin rauhallista ja ainakin minulle tutuissa kylissä ihmiset arvostaa toistensa yksityisyyttä.
Kommentit (235)
201/235
|
29.04.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on juuri siinä, että pienillä kylillä ihmiset tietävät toistensa asiat ehkä liiankin hyvin. Nämä asiat eivät pysy salassa. Isoissa kaupungeissa hukut siihen massaan, ja mikäli et pidä meteliä itsestäsi joka välissä, niin saat olla rauhassa. Itse sekoaisin jos pitäisi muuttaa johonkin max. muutaman tuhannen asukkaan kyläpahaseen. Maalla voi viettää lomaansa, mutta asua en siellä halua.
Eihän tuo että muut tietää asiasi ole ongelma muuta kun siinä vaiheessa jos itse alkaa rakentamaan valheellista kulissia tai muuten alkaa valehtelemaan asioista niin onko se ongelma siinä kun jollekin se rehellisyys on hankala asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla on paljon fanaattisia uskovaisia ja jotenkin sosiaalisesti rajoittuneita ihmisiä. Todella monelle tekee vaikeaa ymmärtää, että ihmiset voivat olla hyvin erilaisia. Maaseudulla ei saa erottua joukosta, ja tämän olen valitettavasti saanut tuntea nahoissani lapsena.
Ei enää IKINÄ maalle eikä pikkupaikkakunnalle! Elämänlaatuni parani hulppeasti kun muutin isompaan kaupunkiin.
Samaistun tähän kertomukseen kovin. Vanhempani ovat todella normatiivisia ja pohtivat jatkuvasti, että mitähän muutkin mahtavat miettiä heidän tekemisistään ja asioistaan. Kaikkien tulisi olla samasta muotista. Voi arvata, että kaltaiseni luova, lapseton ja vegaani on aikuisiällä nauttinut elämästään kaupungissa niin paljon enemmän. Aina maalla sukuloidessa joutuu selittelemään itseään ja valintojaan ja perustelemaan joka välissä asioitaan. Kaikki uusi ja muutos on uhka.
Pk-seudulla asuessani olen vapaa. On mielelleni sopivaa puuhaa ja harrastusta, kaikkialle pääsee julkisilla, kaupoissa on valikoimaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle 5000 ihmisen kylässä ei ole lukiota. Maalla ei ole mokkiksia, aika kiva juttu.
On. Ammattikoulu myös. Sinne kun tulee niitä oppilaita 1-2h matkan päästä lukioon ja amiskaan, eikä vaan omalta kylältä. Minunkin koulumatka lukioon oli 1,5h suuntaansa.
Toinen vaihtoehto on muuttaa lukion tai amiskan perässä vähintään 100-200km päähän asumaan omilleen 16-vuotiaana.
Liikenneyhteydet nykyisin on jo niin huonot että nuoret muuttaa ammattikoulun lähelle vaikka matkaa ei olisi kuin pari-kolmekymmentä kilometriä. Ellei sitten nuorelle osteta mautoa tai mönkijää jolla liikkua. Toisaalta nuoret ehkä mieluummin haluavatkin muuttaa sinne missä on muitakin mieluummin kun jäädä maaseudun rauhaan.
Kävin töissä eräällä pikkupaikkakunnalla ja auta armias jos joku sattui olemaan sairaana. Voi sitä spekulointien määrää. Kukaanhan ei voi oikeasti olla sairaana, vaan juoruajien mielestä ne on vaan keksittyjä tekosyitä että voi olla töistä pois.
Ei se Matti mitään kipeänä oo, valehtelee, sehän on ihan narkkari, näkeehän sen jo naamasta
Tuskin se Pirjo on koronassa, se ei vaan uskalla ajaa töihin kun Veli-Matti näki eilen hirven isolla tiellä
Taitaa Minna vaan pelätä liukkaalla kelillä ajoa, oliko sillä vielä talvirenkaitakaan, ottais taksin töihin eikä esittäis olevansa käsileikkauksessa. Vaan milläpä rahalla se taksin ottais kun Kauko oli nähnyt sen viime perjantaina ostamassa siideriä. Ryyppää varmaan kaikki rahansa. Siitä mukin kallistelusta varmaan se käsikin kipeytynyt
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä Suomen mittakaavassa maalaiskylä, mutta Oulussa ahdistaa se kun kaikki tuntevat toisensa ja ovat jotain sukua toisilleen jotain kautta... Työpaikat menevät suhteilla ja valheelliset juorut leviävät. Yliopistoon ja AMK:hon ei juuri Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta tule opiskelijoita, sisäänpäin lämpiävä "kaupunki".
Tämä siis ihan kaupungin alueella, Kiiminkiä ym. liitettyjä kuntia ei lasketa. Pikkukaupunki tämä on ilman kuntaliitoksia ja todellakin haaveilen pois muutosta...
Oulussa syntyneenä, kasvaneena ja koko ikäni asuneena allmekirjoitan joka sanan. Poismuutto edessä täälläkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä näitä nuoria ihmisiä ahdistaa, jokaisella on joku syy ahdistua.
Olen 74, enkä muista koskaan tunteneeni ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä Suomen mittakaavassa maalaiskylä, mutta Oulussa ahdistaa se kun kaikki tuntevat toisensa ja ovat jotain sukua toisilleen jotain kautta... Työpaikat menevät suhteilla ja valheelliset juorut leviävät. Yliopistoon ja AMK:hon ei juuri Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta tule opiskelijoita, sisäänpäin lämpiävä "kaupunki".
Tämä siis ihan kaupungin alueella, Kiiminkiä ym. liitettyjä kuntia ei lasketa. Pikkukaupunki tämä on ilman kuntaliitoksia ja todellakin haaveilen pois muutosta...
Oulussa syntyneenä, kasvaneena ja koko ikäni asuneena allmekirjoitan joka sanan. Poismuutto edessä täälläkin..
Minulla on useita Oulusta poismuuttaneita ystäviä ja tuttavia. Kaikki he ovat aivan huippukivoja tyyppejä ja puhuvat hauskaa murretta, ja jokainen vannoo, ettei enää aio koskaan muuttaa takaisin Ouluun koska on isokokoinen tuppukylä ilmapiiriltään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnyin maalaiskylässä, ja asuin siellä 18 v. asti.
Lapsena ja teininä pahinta oli samanhenkisen seuran puute. Samanikäisiä lapsia oli vain kourallinen, ja jos heistä ei löytynyt sellaista tyyppiä, jonka mielenkiinnonkohteet ja ajatusmaailma olisivat osuneet edes jonkin verran yksiin, sitä oli todella yksin. Meidän kylällämme samanikäisten keskuudessa oli paljon uskovaisia perheitä, joiden vanhemmat rajoittivat lastensa sosiaalista elämää, eivätkä jutut muutenkaan osuneet näiden moraalista huolestuneiden ja tulimerta pelkäävien tenavien kanssa yksiin. Onneksi oli sentään yksi toinen ei-uskonnollisen perheen tyttö, jonka kanssa meistä tuli hyvät kaverit.
Kaikki tiesivät kaikkien asiat, ja juorut levisivät. Aikuiset saattoivat puhua toisistaan, ja joskus jopa lapsista, todella rumasti. Yhteisöllä oli pitkä muisti, ja yksittäistäkin sekoilua saattoi joutua kantamaan niskassaan koko ikänsä. Lapset leimattiin surutta vanhempiensa vuoksi: juopon lapsikin oli jotenkin pilalla, vaikka olisi kuinka muuta yrittänyt. Tähän tuomitsemiseen syyllistyivät usein jopa pienen koulumme opettajat.
Ihmisillä oli kummallisia ja pitkäikäisiä kaunoja, joihin vedettiin usein mukaan seuraavatkin sukupolvet. Lapsia saatettiin kieltää leikkimästä jonkun perheen lasten kanssa, vaikka ei ollut aivan selvää, miksi.
Ihmiset vahtivat ja kyttäsivät omien tonttiensa rajoja, ja usein aiheuttivat toisilleen suoranaista kiusaa. Jos jollain soratiellä nähtiin tuntematon auto, tai metsässä tavattiin tuntematon sienestäjä, asiasta tiedotettiin ja kyseltiin naapureilta, vaikka todennäköisimmin kyse oli jostain eksyneestä (ainakin aikana ennen GPS:ää).
Vierailija kirjoitti:
Maalla kaikkein eniten ärsytystä aiheuttavat sinne väkisin änkeävät kaupunkilaiset
Sinäpä sen sanoit, ja kohtelu on tasan sen mukaista. Sinänsä kiitos rehellisyydestäsi, ei yllättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla kaikkein eniten ärsytystä aiheuttavat sinne väkisin änkeävät kaupunkilaiset
Sinäpä sen sanoit, ja kohtelu on tasan sen mukaista. Sinänsä kiitos rehellisyydestäsi, ei yllättänyt.
En ole enää änkeämässä. Minun puolesta potilaat hakeutukoot lähimpään kasvukeskukseen hoitoon.
En tiedä, mitä tein niin pahasti väärin, ettei annettu olla rauhassa edes ruokaostoksilla.
T. Hammaslääkäri
Juoruilu. Kahvipöydässä ei mistään muusta puhuta kuin entisistä luokkatovereista, näiden lapsista ym
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on juuri siinä, että pienillä kylillä ihmiset tietävät toistensa asiat ehkä liiankin hyvin. Nämä asiat eivät pysy salassa. Isoissa kaupungeissa hukut siihen massaan, ja mikäli et pidä meteliä itsestäsi joka välissä, niin saat olla rauhassa. Itse sekoaisin jos pitäisi muuttaa johonkin max. muutaman tuhannen asukkaan kyläpahaseen. Maalla voi viettää lomaansa, mutta asua en siellä halua.
Eihän tuo että muut tietää asiasi ole ongelma muuta kun siinä vaiheessa jos itse alkaa rakentamaan valheellista kulissia tai muuten alkaa valehtelemaan asioista niin onko se ongelma siinä kun jollekin se rehellisyys on hankala asia?
Niin että mielestäsi koko kylän pitää tietää asiasi, niin on hyvä ja rehellinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on juuri siinä, että pienillä kylillä ihmiset tietävät toistensa asiat ehkä liiankin hyvin. Nämä asiat eivät pysy salassa. Isoissa kaupungeissa hukut siihen massaan, ja mikäli et pidä meteliä itsestäsi joka välissä, niin saat olla rauhassa. Itse sekoaisin jos pitäisi muuttaa johonkin max. muutaman tuhannen asukkaan kyläpahaseen. Maalla voi viettää lomaansa, mutta asua en siellä halua.
Eihän tuo että muut tietää asiasi ole ongelma muuta kun siinä vaiheessa jos itse alkaa rakentamaan valheellista kulissia tai muuten alkaa valehtelemaan asioista niin onko se ongelma siinä kun jollekin se rehellisyys on hankala asia?
Niin että mielestäsi koko kylän pitää tietää asiasi, niin on hyvä ja rehellinen?
Maalaisen on hyvin hankala hahmottaa sitä, ettei kaikki asiat kertakaikkiaan kuulu hänelle. Tämä on niin valitettava asenneongelma maaseudulla. Kun ei ole omaa elämää, muiden elämä kiinnostaa valtavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaisi tietää, millaisia kokemuksia teillä on pienistä kouluista.
Kävin itse noin 70 oppilaan alakoulua. Koulussa oli yhdistetyt luokat ja vain kolme luokkahuonetta. Meillä tuntui olevan sellainen meininki, että mutkia vedettiin suoraksi koko ajan, ja kaikenlaisiin sääntöihin ja ohjeistuksiin suhtauduttiin vähän leväperäisesti. Kaikessa oli "näin meillä on aina toimittu"-meininki. Meillä saattoi esim. olla kolmosluokan pikkulikat ja kutosen teinit samalla liikuntatunnilla, mikä tuntuu nyt ajateltuna aika hurjalta kypsyyserolta. Oppilashuolto oli retuperällä, ja täysin silloin tällöin piipahtavien terveydenhoitajan ja erityisopettajan varassa. Ajat peruuntuivat usein, kun kunnan pienimpänä ja syrjäisimpänä kouluna olimme jossain prioriteettilistan hännillä, ja helppo pyyhkiä yli, jos aikataulut muualla venyivät. Olin myös katkera siitä, ettei meillä ollut ranskan ja saksan opiskelun ja musiikkiluokkien kaltaisia jänniä asioita, kuten sukulaislasten isoissa kouluissa oli.
Viesti 217 siis liittyen koulun käymiseen maalaiskylässä.
Kuvittele yläasteen juorut ja kerro se sillä miten aikuisten valta ulottuu kaikille elämänalueille. Joka ikinen tietää kuka on se nainen joka antaa kaikille (eli jolla oli kaksi poikaystävää 15-vuotiaana), kenen tytär värjäsi hiukset siniseksi eli on narkkari, tai lapsen luokkakaverin äiti, täti tai mummo oli omituinen parikymmentä vuotta sitten niin lasta pitää varoitella tästä luokkakaverista.
Maalla pitäs olla niin maalaista että. Tuntuu että tuijotetaan vaatteidenkin perusteella. Ja tuijotetaan, tosiaan. Ja ne ihmiset, miehet tuppisuujuntteja ja naiset juoruakkoja jotka arvioi uudet ihmiset päästä varpaisiin. Toki on kivojakin ihmisiä mutta kyllä kaupungissa on vapaampaa.
Sellainen yhteisöllisyys on kiva idea mutta kun se ei oikein toteudu kivasti. Jopa omat sukulaiset maalla ovat epäluuloisia. Niin, epäluuloisia siellä ollaan kaikkea vähänkin erilaista kohtaan.
Kaupungissa asuu älykkäämpiä ihmisiä, sivistyneempiä. Keskimäärin.
Asun nyt puolittain maalla ja kyllä se utelu mun asioista on ahdistavaa. Jos kertoisin rehellisesti elämäntilanteeni mut varmaan hylättäisiin hiljaisesti lauman ulkopuolelle tms. Ku olen elänyt vähän erilailla! Terveydenhuollossakin työnterkijät on niin, ääh... Kyllä isossa sairaalassa, jossa lääkärit ja hoitajat ovat nähneet enemmän, on rennompaa.
Se on se ahdasmielisyys.
En jaksanut lukea ketjua, mutta vastaan ap:lle: vahtaaminen! Kaikki menemiset, tulemiset, tekemiset ovat lähinaapurien ja sitä myöten muidenkin tiedossa.
Ikkunasta seurataan, ettei yksikään auto tai muu kulkuneuvo jää huomaamatta.
Täällä pannaan merkille, mihin aikaan aamulla verhot avataan. Tämä on ihan totta! Naapuri kertoi minulle, miten yksi toinen naapuri avaa verhot aina samaan aikaan. Eli jos verhot avataan myöhemmin, se tarkoittaa pitkään nukkumista. Ja sitten spekuloidaan, mikä on kun ei nousta aamulla ajoissa... 🤦🏻
Toista naapuria harmittaa, kun nykyään kuljen tontilleni eri reittiä, eikä hän pääse turisemaan ja vahtaamaan, mihin aikaan kuljen. Tämä on aivan naurettavaa.
Tietysti naapureista voi olla seuraa ja apuakin, mutta en ole varma haluanko maksaa sitä hintaa, että yksityiselämänl muuttuu sen myötä julkiseksi puheenaiheeksi kylällä.
Näköjään maalaisilla on pulaa virikkeistä, niin tulokkaan elämää pitää vahdata.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea ketjua, mutta vastaan ap:lle: vahtaaminen! Kaikki menemiset, tulemiset, tekemiset ovat lähinaapurien ja sitä myöten muidenkin tiedossa.
Ikkunasta seurataan, ettei yksikään auto tai muu kulkuneuvo jää huomaamatta.
Täällä pannaan merkille, mihin aikaan aamulla verhot avataan. Tämä on ihan totta! Naapuri kertoi minulle, miten yksi toinen naapuri avaa verhot aina samaan aikaan. Eli jos verhot avataan myöhemmin, se tarkoittaa pitkään nukkumista. Ja sitten spekuloidaan, mikä on kun ei nousta aamulla ajoissa... 🤦🏻
Toista naapuria harmittaa, kun nykyään kuljen tontilleni eri reittiä, eikä hän pääse turisemaan ja vahtaamaan, mihin aikaan kuljen. Tämä on aivan naurettavaa.
Tietysti naapureista voi olla seuraa ja apuakin, mutta en ole varma haluanko maksaa sitä hintaa, että yksityiselämänl muuttuu sen myötä julkiseksi puheenaiheeksi kylällä.
Näköjään maalaisilla on pulaa virikkeistä,
Tarkkaan sinäkin tiedät mitä naapuri tekee.