Auttakaa epäröivää. Kannattaako kirjastoalaa opiskella?
Olen ollut aiemmin kirjastossa töissä (ilman pätevyyttä), ja tarkoituksena oli mennä alaa opiskelemaan nyt syksyllä 2024.
Nyt aloin epäröidä, että veikkaanko tässä niinsanotusti väärää hevosta. Kirjastossa työskentelevä juttu nimittäin kertoi, että suunnitelmissa on vähentää reippaasti väkeä.
Onko tämä paikallinen ongelma vai onko ala oikeasti menossa kriisiin?
Hemmetti kun aina tuntuu että mitä tahansa teenkin, valitsen väärin. Koko elämä tuntuu olleen sarja hyvältä vaikuttavia valintoja, jotka olivat sittenkin loppupeleissä virheitä. Suurimmassa osassa näistä kävi huono tuuri, mutta miten voi olla, että yhdellä ihmisellä muka käy jatkuvasti huono tuuri?? En luota enää kykyyni tehdä mitään päätöksiä.
Kommentit (243)
Ainakin sen verran voidaan tietää, että valtion kassa on tyhjä. Se pysyy tyhjänä, jos uusia vientiä vetäviä suuryrityksiä ei synny. Lihavat vuodet oli ja meni. Näin ollen kuntatalouden rahat tulevat pienenemään tulevina vuosina, kunnat kuihtuvat ja syrjäseudut laajenevat. Kunnat tehostavat ja yhdistävät kuntatyöntekijöiden työnkuvia ja hakevat säästöjä ihan kaikesta. Varmasti se tarkoittaa keskitettyä kaikkea. Eikö esimerkiksi Jyväskylässä kaavailla keskustakirjaston myyntiä pois, ja kirjaston siirtämistä sellaiseen uudenlaiseen kulttuurikeskittymään vanhan lyseon tiloihin? Eli joku siellä töitä tekee yhdessä automaation kanssa, mutta paikkoja on varmaan kulttuuri- ja sivistystoimessa tosi vähän. Luulen, että päättäjät monessa kunnassa laittavat rahaa esim. peruskouluun, ja kirjastosta nipistetään.
Kai se kirjastoalan tulevaisuus riippuu paikkakunnasta. Oleellista sun päätöksessä on nyt varmaan se asuinpaikka. Jos asut esim. Tampereella, niin onhan kirjastojen pysyvyys siellä tulevaisuudessakin toista luokkaa kuin vaikka Itä-Suomen kunnissa, jotka joutuu supistamaan kaikesta. Vai joko päätös syntyi yön tunteina?
Kirjastoalan tutkinnon eka vuosi opiskellaan etänä aakkosia ja numeroita. Kakkosvuonna mennään harjoitteluun ja opitaan hyllyttämään aakkosten ja numeroiden mukaisesti. Kolmantena opiskellaan lainausautomaatin käyttöä jne.
Siis aivan turha tutkinto.
Oppisopimus koulutus myöskin mahdollisuus.
Oma kokemus on, että kannattaa opiskella korkeakoulussa, jos aikoo alalle. Tällöin koulutus pätevöittää muuhunkin kuin suoraan kirjastoon, sivuaineista riippuen. Esimerkiksi it-ala, (sähköinen) asiakirjahallinto, viestintä ja hallintotieteet ovat informaatiotutkimuksen pääaineopiskelijoiden suosiossa, kirjastotyöhön suuntautuvana tradenomina voi opiskella myös kaupallisen ja hallinnollisen alan töitä silmälläpitäen. Tai sitten voi tähdätä vaikka aineenopettajaksi ja ottaa kirjasto- ja informaatioalan opinnot sivuaineeksi. Toisaalta myös esimerkiksi äidinkielen opettajan, viestinnän tai museoalan töitä voi olla niukasti, joten sekin kannattaa pitää mielessä.
Opiskelupaikkakunnilla keskisuurissa kaupungeissa töitä on vaikea löytää vastavalmistuneen kokemuksella, mutta pienillä/syrjäisillä paikkakunnilla joudutaan toisinaan etsimään kirjastonhoitajia pitkäänkin ja pk-seudultakaan töitä ei ole mahdotonta saada, varsinkin jos on valmis vastaanottamaan muutakin alan koulutukseen sopivaa. Kuntarekry on kaveri, mutta jos myös muu arkisto- ja kulttuuriala kiinnostaa, niin osa paikosta tulee ilmi vain sisäisessä haussa. Kannattaa siis kysellä myöhemmin ohjaajilta sähköpostilistoja ja vinkkejä töiden etsimiseen.
Kirjastovirkailijaksi suuntaavien merkonomiopintojen tai oppisopimuksen kautta töitä on käsittääkseni hankalampi saada, mutta tästä en ole aivan varma.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sen verran voidaan tietää, että valtion kassa on tyhjä. Se pysyy tyhjänä, jos uusia vientiä vetäviä suuryrityksiä ei synny. Lihavat vuodet oli ja meni. Näin ollen kuntatalouden rahat tulevat pienenemään tulevina vuosina, kunnat kuihtuvat ja syrjäseudut laajenevat. Kunnat tehostavat ja yhdistävät kuntatyöntekijöiden työnkuvia ja hakevat säästöjä ihan kaikesta. Varmasti se tarkoittaa keskitettyä kaikkea. Eikö esimerkiksi Jyväskylässä kaavailla keskustakirjaston myyntiä pois, ja kirjaston siirtämistä sellaiseen uudenlaiseen kulttuurikeskittymään vanhan lyseon tiloihin? Eli joku siellä töitä tekee yhdessä automaation kanssa, mutta paikkoja on varmaan kulttuuri- ja sivistystoimessa tosi vähän. Luulen, että päättäjät monessa kunnassa laittavat rahaa esim. peruskouluun, ja kirjastosta nipistetään.
Kirjastoista kun nipistetään ei se ainakaan edesauta uusien vientiyritysten syntyä tulevaisuudessa. Ei tosin peruskoulustakaan saa nipistää.
Eiköhän se ole paikkakuntakohtaista. Kyllä ala muuttuu, mutta ei kuole.
Nostan vähän kun itseäkin kiinnostaa. Ja mitä se työ käytännössä on, kuinka paljon ohjataan esimerkiksi päiväkotiryhmiä tai järkätään tapahtumia yms?
Ei Supo päätä minun ammattiani.
Vierailija kirjoitti:
Nostan vähän kun itseäkin kiinnostaa. Ja mitä se työ käytännössä on, kuinka paljon ohjataan esimerkiksi päiväkotiryhmiä tai järkätään tapahtumia yms?
Aiva sama, olkoot alaikäisiä tai aikuisia, ei Supolla ole mitään sananvaltaa minun ammattiini.
Ei Supolla ole valtaa päättää pääni yli mitä ammattia harjoitan ja mitä en.
Vierailija kirjoitti:
Nostan vähän kun itseäkin kiinnostaa. Ja mitä se työ käytännössä on, kuinka paljon ohjataan esimerkiksi päiväkotiryhmiä tai järkätään tapahtumia yms?
Riippuu varmaan kunkin kirjaston käytänteistä, mutta veikkaan, että ovat aika samat ainakin isommilla paikkakunnilla. Olen ollut pääkirjastossa lastenosastolla, jossa vastuut jakautuivat ikäryhmittäin. Sama oli kyllä pienemmässä sivukirjastossa, mutta koska alueella oli vähemmän kouluja ja päiväkoteja, niin ikähaarukka oli isompi. Olen siis lastenkirjastotyötä tehnyt lähes koko urani.
Vinkkauksia, tiedonhaunopastuksia ja satutunteja oli melkein viikottain. Kiireisempään aikaan 4-10 ryhmää on saattanut olla viikossa. Isompia tapahtumia on ollut 3-5 vuodessa ja siihen päälle kaikki pikkuhäppeningit.
Aikuisten tapahtumille, lukupiireille ym on sitten omat vastuuhenkilönsä.
Google vei kirjastonhoitajan arvon tiedonhaussa, tekoäly pyyhkii nyt sitten koko ammatin historiankirjoihin.
Kiirjastot yhdistyy harrastuspalvelut (esim. Oodi) ja työ muuttuu jonkinlaiseksi kulttuuripalveluksi, jossa kirjat ovat vain yksi elementti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Paikkoja on todella vähän.
Opiskelen itse alaa ja olen yllättynyt, että aina kun katson avoimia työpaikkoja, kirjastoihin haetaan moneen paikkaan väkeä. En siis voi yhtyä mielipiteeseesi. Kirjastot nykyisin myös tekevät muutakin kuin lainaavat vain kirjoja, eli käyttöä on.
Hakijoita on satoja, vaatimukset älyttömiä, palkka surkea ja työ useimmiten vuorotyötä. Tämä kyllä selviää sinullekin sitten kun alat oikeasti hakea niitä paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Kiirjastot yhdistyy harrastuspalvelut (esim. Oodi) ja työ muuttuu jonkinlaiseksi kulttuuripalveluksi, jossa kirjat ovat vain yksi elementti.
Vttu miten typerä nimi kirjastolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Paikkoja on todella vähän.
Opiskelen itse alaa ja olen yllättynyt, että aina kun katson avoimia työpaikkoja, kirjastoihin haetaan moneen paikkaan väkeä. En siis voi yhtyä mielipiteeseesi. Kirjastot nykyisin myös tekevät muutakin kuin lainaavat vain kirjoja, eli käyttöä on.
Hakijoita on satoja, vaatimukset älyttömiä, palkka surkea ja työ useimmiten vuorotyötä. Tämä kyllä selviää sinullekin sitten kun alat oikeasti hakea niitä paikkoja.
Kuulema saa helposti potkut kun soittaa aamulla ja sanoo olevansa krapulassa eikä voi tulla töihin=)
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa kirjat siirtyy digimuotoon ja kirjastot lopetetaan. Tekoäly vie kirjastoalan työpaikat=)
(Hyi hitto, että vihaan pölyistä ja vanhanaikaista kirjastoalaa).
Jos minut pakotettaisiin kirjastoon töihin niin repisin kaikki kirjat, heittelisin ne lattialle, haistattelisin asiakkaille ja kuuntelisin kovalla pornon ääniä.
LÄÄKKEET!
Kannattee, niin voi sitte työsuhde - etuna lukea kirjoja. Lukeminen on mukavaa ajanvietettä.
Samat hommat, mutta palkka nousee