Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa epäröivää. Kannattaako kirjastoalaa opiskella?
26.04.2024 |
Olen ollut aiemmin kirjastossa töissä (ilman pätevyyttä), ja tarkoituksena oli mennä alaa opiskelemaan nyt syksyllä 2024.
Nyt aloin epäröidä, että veikkaanko tässä niinsanotusti väärää hevosta. Kirjastossa työskentelevä juttu nimittäin kertoi, että suunnitelmissa on vähentää reippaasti väkeä.
Onko tämä paikallinen ongelma vai onko ala oikeasti menossa kriisiin?
Hemmetti kun aina tuntuu että mitä tahansa teenkin, valitsen väärin. Koko elämä tuntuu olleen sarja hyvältä vaikuttavia valintoja, jotka olivat sittenkin loppupeleissä virheitä. Suurimmassa osassa näistä kävi huono tuuri, mutta miten voi olla, että yhdellä ihmisellä muka käy jatkuvasti huono tuuri?? En luota enää kykyyni tehdä mitään päätöksiä.
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala vaikuttaa ns. kuolevalta. Ihmiset lainaavat & palauttavat kirjat omatoimisesti. Henkilökuntaa ei tarvita kovinkaan montaa per kirjasto, että homma pyörii.
Ei ne kirjat itsekseen sinne hyllyyn mene. Itsepalvelun merkitys on lähinnä ilta- ja viikonlopun itsepalveluajoissa, mutta ihminen ne kirjat silti kuittaa palautetuiksi ja hyllyttää uudestaan.
kyllä täälläpäin ihmiset itse palauttaa kirjat automaatilla ja pistää palautetut hyllyyn. Ammattilainen roudaa sitten sen hyllyn tyhjäksi ja vie paikoilleen. Selkeästi tähän tarvitsee yliopistokoulutukusen
Ei asiakkaat itse hyllytä kirjoja. He vain palauttavat sen automaatilla ja siirtävät palautushyllyyn.
Virkailija sen palautushyllyn sitten tyhjentää ja vie kir
Kyllä ne muutkin hyllyttää, kuin virkailijat. Tämä on joillain kans ihmeellinen harhakuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin harva työ on nykyään pomminvarma työllistäjä. Mene siis mieluummin sinne, mikä kiinnostaa. Aina voi käydä tuuri ja olla juuri se joka kuitenkin saa töitä. Suomalaiset ovat aina niin pessimistejä ja kaikki on aina oma vika. No ei ole, kaikki eivät voi päästä lääkikseen. Toki esim taide ala on hyvin haastavaa, joten voi itse pohtia kuinka tärkeää on helppo työllistyminen, mutta yrittämättä et ainakaan onnistu. Lisäksi jos tilanne muuttuu, niin sitten taas haet muualle, et siihen kuole ja ei opiskelusta haittaa ole. Jossittelemalla et kuitenkaan etene minnekään, ja aika kuluu kuitenkin, kävit tutkintoa tai et.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmin joku linkkasi, että on hyvin paikkoja (24 koko maassaj. Jos nyt verrataan tähän paljon puhuttuun lähihoitajaan, niin niitä paikkoja on koko maassa yli 3000 auki. 24 on ihan mitätön määrä, huomioiden vielä senkin, että ap:lla on syynsä olla muuttamatta työn perässä.
Kirjastoalalle on ollut aina paljon enemmän tunkua, kuin avoimia työpaikkoja. Moni introvertti haluaa kirjastoon, koska luulee saavansa istua siellä yksikseen vain kirjat ympärillään.
Jos kirjasto ei ole sinulle unelma-ala, kuten ymmärsin, niin miettisin jotain varmemmin työllistävää vaihtoehtoa. Sen turvin voisit sitten pikkuhiljaa aloittaa omaa yritystä ja katsoa mihin se tie vie.
Itseasiassa en ole introvertti vaan ekstrovertti. Siksipä en viihdy valtion virastossa töissäkään kirjastosta puhumattakaan. Kirjastoalalle hain kun oli pakko hakea johonkin ammatilliseen/ammattiopistoon jotta saa mitään tukia ja kirjastoala oli niistä aloista ehkä vähiten inhottavin. Vaikkka en kirjoja ole lukenut kuin lapsuudessa enkä ollenkaan aikuisuudessa ja olen kaukana introvertistä. Koko opiskeluajan työskentelin ihan eri alalla ja oli alusta asti selvää että tähän alalle en halua enkä sovi mutta ei voi mitään kun oli vaan jonnekin alalle PAKKO hakea.
Alun perin vihasin valtion virastotyötä juuri sen takia että en ollut introvertti vaan viihdyin paremmin ihmisten parissa enkä mappien ja paperikasojen. Nyt vihaan koko ammattia iha. eri syystä, niiden ihmisten ja tämän sairaallosen pakottamisen, stalkkaamisen takia.
Jokaisessa kirjastossa, missä olen ollut, ovat virkailijoiden lisäksi hyllyttäneet niin kirjastonhoitajat, esimiehet ja mahdollisesti/läsnäollessaan myös heidän esimiehensä. Ei hyllytys ole vain virkailijoille kuuluva tehtävä. Ehkä suuremmissa kirjastoissa voi olla hieman rajatumpaa. Tule pois sieltä 70-luvulta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin harva työ on nykyään pomminvarma työllistäjä. Mene siis mieluummin sinne, mikä kiinnostaa. Aina voi käydä tuuri ja olla juuri se joka kuitenkin saa töitä. Suomalaiset ovat aina niin pessimistejä ja kaikki on aina oma vika. No ei ole, kaikki eivät voi päästä lääkikseen. Toki esim taide ala on hyvin haastavaa, joten voi itse pohtia kuinka tärkeää on helppo työllistyminen, mutta yrittämättä et ainakaan onnistu. Lisäksi jos tilanne muuttuu, niin sitten taas haet muualle, et siihen kuole ja ei opiskelusta haittaa ole. Jossittelemalla et kuitenkaan etene minnekään, ja aika kuluu kuitenkin, kävit tutkintoa tai et.
Lähihoitajaa ja lääkärin työtäkin pomminvarmempi työ on seksiala. Maailman vanhin ammatti ainakin melkein (kalastajan jälkeen) eikä ikinä kysyntä poistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmin joku linkkasi, että on hyvin paikkoja (24 koko maassaj. Jos nyt verrataan tähän paljon puhuttuun lähihoitajaan, niin niitä paikkoja on koko maassa yli 3000 auki. 24 on ihan mitätön määrä, huomioiden vielä senkin, että ap:lla on syynsä olla muuttamatta työn perässä.
Kirjastoalalle on ollut aina paljon enemmän tunkua, kuin avoimia työpaikkoja. Moni introvertti haluaa kirjastoon, koska luulee saavansa istua siellä yksikseen vain kirjat ympärillään.
Jos kirjasto ei ole sinulle unelma-ala, kuten ymmärsin, niin miettisin jotain varmemmin työllistävää vaihtoehtoa. Sen turvin voisit sitten pikkuhiljaa aloittaa omaa yritystä ja katsoa mihin se tie vie.
Itseasiassa en ole introvertti vaan ekstrovertti. Siksipä en viihdy valtion virastossa töissäkään kirjastosta puhumattakaan. Kirjastoalalle hain kun oli pakko hakea johonkin ammatilliseen/ammattiopist
What? Et taida olla ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KVTESin mukainen palkka näyttää olevan noin 2600-2700 e/ kk. Kannattaako sen vuoksi suorittaa yliopisto-opintoja?
Minun näkökulmastani kannattaisi.
Mutta jos niiden opintojen jälkeen päätyykin työttömyyskortistoon, niin eihän se tietysti kannata. Sitä tässä pohdin.
Ymmärrän että palkka riittää sulle kun asumiskuvio kunnossa, ja pärjäähän tuolla jo jossain Jyväskylän korkeudellakin. Onhan tässä vielä aikaa päättää, tällä sekunnilla ei tarvii.
Millä korkeudella tuolla palkalla ei pärjäisi?!
Pääkaupunkiseudulla tekee tiukkaa , sillä asumiskulut ovat kovat.
Höpöhöpö. Kyllä tuolla palkalla pärjää ihan hyvin pk-seudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sun epäröinti on tervettä ja siinä on kyllä pointti. Nyt vaan mietit, että kuinka paljon jää harmittamaan jos peruutat kirjastoalan osaltasi. Siitäpä se lopullinen päätös muotoutuu.
Tuota lähäri-jargonia joka Suomessa velloo, ei ihan kannata uskoa. Hoitoalalle ei sovellu kaikki, vaikka melkein kaikki sisään pääsee. On niitä sentään muitakin töitä oikeasti olemassa.
Eikö yrittäjyydessä ois sulle mitään, kun asuntoasia kunnossa. Ei tarvitsisi pähkiä paikkakuntaa ja työnhakua.
Yrittäjyys oli itse asiassa alkuperäinen suunnitelmani ennen kuin hain kirjastoalalle opiskelemaan. Mutta yrittäjyyden riskit alkoivat pelottaa vähän liikaa. Vaikka katto onkin pään päällä, laskut pitäisi silti pystyä maksamaan.
No me
Voitko ottaa alivuokralaisen? Sekin auttaisi yrittämisen alkuun. Kannustan kokeilemaan yrittämistä minäkin.
Pisteet ap, että yrittäminen edes kiinnostaisi. Tämä palsta on yrittäjävastaisin mitä tiedän. Kukaan ei koskaan täällä neuvo yrittämisen alkuun saati kannusta. Täällä ei tosiaan yrittäjiksi aikovia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sun epäröinti on tervettä ja siinä on kyllä pointti. Nyt vaan mietit, että kuinka paljon jää harmittamaan jos peruutat kirjastoalan osaltasi. Siitäpä se lopullinen päätös muotoutuu.
Tuota lähäri-jargonia joka Suomessa velloo, ei ihan kannata uskoa. Hoitoalalle ei sovellu kaikki, vaikka melkein kaikki sisään pääsee. On niitä sentään muitakin töitä oikeasti olemassa.
Eikö yrittäjyydessä ois sulle mitään, kun asuntoasia kunnossa. Ei tarvitsisi pähkiä paikkakuntaa ja työnhakua.
Yrittäjyys oli itse asiassa alkuperäinen suunnitelmani ennen kuin hain kirjastoalalle opiskelemaan. Mutta yrittäjyyden riskit alkoivat pelottaa vähän liikaa. Vaikka katto onkin pään päällä, laskut pitäisi silti pystyä maksamaan.
No me
Ei poista riskejä. Yrittäjät on porukkaa joka kestää vaikka riskit on niskassa. Sehän se on työntekijään ero. Siksi on yritysmuodot ja rahoituskuviot, ettei henkilökohtaiseen konkurssiin mene. Missä oikeastaan on parempi yrittää kuin tällaisessa hyvinvointivaltiossa?? Näin näkökulmana sanon vaan, että ei maailmasta tämän turvallisempaa saa kuin meillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KVTESin mukainen palkka näyttää olevan noin 2600-2700 e/ kk. Kannattaako sen vuoksi suorittaa yliopisto-opintoja?
Minun näkökulmastani kannattaisi.
Mutta jos niiden opintojen jälkeen päätyykin työttömyyskortistoon, niin eihän se tietysti kannata. Sitä tässä pohdin.
Ymmärrän että palkka riittää sulle kun asumiskuvio kunnossa, ja pärjäähän tuolla jo jossain Jyväskylän korkeudellakin. Onhan tässä vielä aikaa päättää, tällä sekunnilla ei tarvii.
Millä korkeudella tuolla palkalla ei pärjäisi?!
Pääkaupunkiseudulla tekee tiukkaa , sillä asumiskulut ovat kovat.
Pärjää, mutta sinä sen sanoit kun käytit "pärjää" verbiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmin joku linkkasi, että on hyvin paikkoja (24 koko maassaj. Jos nyt verrataan tähän paljon puhuttuun lähihoitajaan, niin niitä paikkoja on koko maassa yli 3000 auki. 24 on ihan mitätön määrä, huomioiden vielä senkin, että ap:lla on syynsä olla muuttamatta työn perässä.
Kirjastoalalle on ollut aina paljon enemmän tunkua, kuin avoimia työpaikkoja. Moni introvertti haluaa kirjastoon, koska luulee saavansa istua siellä yksikseen vain kirjat ympärillään.
Jos kirjasto ei ole sinulle unelma-ala, kuten ymmärsin, niin miettisin jotain varmemmin työllistävää vaihtoehtoa. Sen turvin voisit sitten pikkuhiljaa aloittaa omaa yritystä ja katsoa mihin se tie vie.
Itseasiassa en ole introvertti vaan ekstrovertti. Siksipä en viihdy valtion virastossa töissäkään kirjastosta puhumattakaan. Kirjastoalalle hain kun
"What? Et taida olla ap."
Joo, tuo äskeinen ei tosiaan ollut minä eli ap. Kuulosti vähän yhdeltä kirjoittajalta, joka tällä palstalla usein näkyy - se joka kertoo, että sukulaiset ovat pakottamassa häntä töihin. Vai oliko se nyt poliitikot. En muista tarkalleen.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmin joku linkkasi, että on hyvin paikkoja (24 koko maassaj. Jos nyt verrataan tähän paljon puhuttuun lähihoitajaan, niin niitä paikkoja on koko maassa yli 3000 auki. 24 on ihan mitätön määrä, huomioiden vielä senkin, että ap:lla on syynsä olla muuttamatta työn perässä.
Kirjastoalalle on ollut aina paljon enemmän tunkua, kuin avoimia työpaikkoja. Moni introvertti haluaa kirjastoon, koska luulee saavansa istua siellä yksikseen vain kirjat ympärillään.
Jos kirjasto ei ole sinulle unelma-ala, kuten ymmärsin, niin miettisin jotain varmemmin työllistävää vaihtoehtoa. Sen turvin voisit sitten pikkuhiljaa aloittaa omaa yritystä ja katsoa mihin se tie vie.
No eihän noita voi tietenkään mitenkään verrata keskenään. Lähihoitajia myös koulutetaan huomattavasti enemmän kuin kirjastoalan ammattilaisia.
Ei minua niin paljon pelota se, että työpaikkoja on vähän, jos vain voisin olla suhtkoht varma, että työpaikkojen määrä pysyy suunnilleen samoissa lukemissa. Uskon sen verran mahdollisuuksiini - ja siihen, että tein kirjastossa ollessani hyvän vaikutuksen - että jos paikkoja tässä kaupungissa avautuisi vaikka muutamakin vuodessa, pääsisin lopulta kiinni näihin hommiin. Mutta se tuttavani siis kertoi, että henkilökuntaa aiotaan vähentää eikä uusia enää palkata. Siksi tulin säikähtäneenä ja vähän epäuskoisena tälle palstalle tiedustelemaan, onko muillakin tällaisia tietoja. Jos nykyisestäkin henkilökunnasta useampi saa fudut eikä eläkkeelle jäävien tilalle edes aiota palkata enää ketään, niin en tietenkään tehdä mitään ammatillista itsem*rhaa syöksymällä suin päin tuollaiselle alalle.
tl;dr: En ole koskaan kuvitellutkaan, että kirjastoala olisi mikään pomminvarma työllistäjä kuten lähihoitajan ammatti. Pidin kuitenkin nykytilanteessa mahdollisuuksiani ihan hyvinä. Mutta jos lähitulevaisuudessa mahdollisuudet tästä vaikka puolittuvat tai vieläkin pahempaa, niin eihän tässä sitten ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin harva työ on nykyään pomminvarma työllistäjä. Mene siis mieluummin sinne, mikä kiinnostaa. Aina voi käydä tuuri ja olla juuri se joka kuitenkin saa töitä. Suomalaiset ovat aina niin pessimistejä ja kaikki on aina oma vika. No ei ole, kaikki eivät voi päästä lääkikseen. Toki esim taide ala on hyvin haastavaa, joten voi itse pohtia kuinka tärkeää on helppo työllistyminen, mutta yrittämättä et ainakaan onnistu. Lisäksi jos tilanne muuttuu, niin sitten taas haet muualle, et siihen kuole ja ei opiskelusta haittaa ole. Jossittelemalla et kuitenkaan etene minnekään, ja aika kuluu kuitenkin, kävit tutkintoa tai et.
En tietysti kuole siihen jos opiskelen väärää alaa, mutta joudun taas syvemmälle taloudelliseen suohon ja luultavasti menetän luottotietoni ja kotini maksamattomien laskujen takia.
Onko pitkä opiskelu aika kirjastotyöhön,,?
No nykyisillä määrärahoilla se aineiston tilaaminen ja lainauskuntoon laitto ei ole kovinkaan työllistävää. Kaukolainat toki täytyy katsoa valmiiksi , että lähtevät kuljetukseen aikanaan. Kaukolainat jokainen asiakas tilaa ihan itse omalta koneeltaan. Kirjaston toiminnassa ei nyt ole juuri suunnittelemista
Kyllä tuo hankinta ja kirjastointi työllistää meidän kaupungissa vakituisesti 10 henkeä. Tavaraa tulee päivittäin häkillinen tai kaksi. Osa on toki valmiiksi luetteloitu, mutta ei kaikki. Eikä niitä hankintoja tehdä hatusta vetämällä. Käytössä on vuosittainen määräraha missä täytyy pysyä. Pitää osta arvioida kuinka paljon mitäkin kirjaa tilata Pitää tuntea kokoelma, asiakkaiden tarpeet ja arvioida onko kyseessä mahdollinen suursuosikki. Pätää pitää olla myös täydennyksiin, koska yllätyksiä tulee aina. Pelkkä hankinta siis jo vaatii suunnittelua
Tapahtumia emme vedä lonkalta, vaan takana saattaa olla kuukausien työ. Myöskään kirjavinkkausta et voi pitää höpisemällä omiasi jne.
Kaukolaina ei ole sama kuin varaus. Kaukolainat tilataan ympäri Suomea ja jopa ulkomailta. Ne asiakkaiden netistä varaamat kirjat eivät ole kaukolainoja. Ihan niiden "tavallistenkin" varausten etsimisen menee aikaa. Isossa kirjastossa niitä voi olla satoja päivässä. Jonkun ne on etsittävä listojen kanssa hyllystä ja lajiteltava sen mukaan mihin ovat menossa.
Kirjastoalan paikkoja on vähän, mutta enemmän kuin takavuosina. Meidän suunnalla uutta väkeä on tullut muutamien vuosien aikana useita. Suuri osa tekee sijaisuuksia, jotkut on vakinaistettu. Toisinaan avoimeen paikkaan on valittu talon ulkopuolelta tuleva, mutta jos olet saanut jalkasi oven väliin, niin kyllä se paikka sieltä lopulta on irronnut. Täällä ei ole ainakaan tuollaisia puheita, että väkeä ei palkattaisi poistuvien tilalle. Tai alettaisiin yleensäkään vähentää väkeä. Uusiakin kirjastoja on tekeillä entisten tilalle.
Toki yksittäisillä kaupungeilla/kunnilla voi olla tilanne, että asiat ovatyleensäkin jäissä esim. muutosneuvottelujen takia. Ei kuitenkaan ole mikään yleinen trendi kirjastoalalla varsinkaan suuremmissa kaupungeissa. On myös myös alueita, joihin on vaikeampi saada sitä henkilökuntaa. Ruotsin/saamen osaaminen on valttikortti.
Pelkääkö kirjastossa työskentelevä tuttusi, että viet hänen työt? Kuulostaa oudolta tuollaiset puheet.
Jos tykkäät kirjoista ja luet myös vapaa-ajallasi, on oikein valita kirjasto työuraksi. Vaihdoin toiselta alalta kirjastoalalle nelikymppisenä, enkä ole joutunut katumaan. Voit olla yleisessä kirjastossa ja erikoistua vaikka lastenkirjoihin tai musiikkiin tai pyrkiä tieteelliseen kirjastoon vaikka ammattikorkeakouluun. Lapset ja opiskelijat ovat mukavia asiakkaita ja heidän kanssaan voi käydä kivoja keskusteluja. He ovat kiitollisia, kun saavat opastusta. Palkka ja eläke tosin jäävät pieniksi.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa kirjastossa, missä olen ollut, ovat virkailijoiden lisäksi hyllyttäneet niin kirjastonhoitajat, esimiehet ja mahdollisesti/läsnäollessaan myös heidän esimiehensä. Ei hyllytys ole vain virkailijoille kuuluva tehtävä. Ehkä suuremmissa kirjastoissa voi olla hieman rajatumpaa. Tule pois sieltä 70-luvulta.
Jäin just eläkkeelle, 41 vuotta kirjastotyötä. Ei ikinä ole pomot hyllyttäneet.
Jossain pikkukirjastoissa tietysti eri asia, eihän esim. sivukirjastossa edes ollut kuin yksi työntekijä eli oli sitten kirjastonhoitaja tai virkailija koulutukseltaan niin hyllytti tietenkin. Itsekin hoidin kahtakin sivukirjastoa sijaisena moneen kertaan.
Kolmen eri johtajan alaisena olen ollut, ei hyllyttäneet kukaan. Ei myöskään musiikkiosastonjohtaja. Minä sen työn tein.
Lastenosaston johtaja kyllä teki hyllytystyötä, mutta vähän eri tavalla, eli järjesteli niitä kirjoja muutenkin koko ajan. Mutta enimmäkseen kyllä senkin työn teki virkailijat.
Pikkupaikkakunnalla ei tietysti ollut varaa palkata useita työntekijöitä eikä ollut tarpeenkaan. Riitti kun oli johtaja ja alainen. Vuorotellen toinen aamuvuorossa, toinen ilta vuorossa ja aamuvuorolainen tietysti hyllytti illan kirjat. Näin siis naapurikunnassa, ennenkuin yhdistyttiin ja koko kirjasto sieltä lopetettiin. Onhan näissä aina variaatioita.
Hyllyttäminen oli hyödyllistä. Siinä oppi aineiston tuntemaan. Muisti helposti, missä mikäkin kirja on. Monet kirjat tunnistan kauempaakin vieläkin pelkästään selkämyksestä, kun jossain antikvaarissa tai kirpputorilla on niitä kirjarivistöjä.
Joku ei siis tunne yhtään kirjaston tätiä, joka keski-iän jälkeen olisi elinvoimainen.
No tässä sulle yksi, vaikka et minua tietysti tunnekaan.
Minä menin naimisiinkin vasta 53-vuotiaana. Koska rakastuin ja se jos mikä on merkki elinvoimasta! Vai mitä?
Suunnittelen ja ompelen vaatteita ja luen noin kaksi kirjaa viikossa.
Meillä on "ystävyyskerho," johon kuluu toistakymmentä hyvin erilaista ja eri ikäistä ihmistä ja ihmettelemme itsekin, mistä tämä kaikki alkoi. Tapaamme joka kuukausi aina jonkun luona. Saamme aina silloin tällöin uusia "jäseniäkin." Tämä on hullua mutta hauskaa. Tuo valtavasti uutta näkemystä ja uusia asioita elämäämme. Aina jollekin on sattunut jotain erityistä tai muuta sellaista.
Emme ole ehkä fiksuja ja filmaattisia kaikkien mielestä, mutta elinvoiman puutteesta meitä ei voi syyttää.
Kaikki kirjaston työkaverini taitaa tosiaan olla jo siellä keski-iän paremmalla puolella, mutta en minä heissäkään minkäänlaista elinvoiman puutetta näe. Aika iloista väkeä ollaan ja huumori kukkii.