Häiritseekö muita, että autismin kirjosta ja ADHD:sta puhutaan yhteisen nepsy -käsitteen alla?
Musta tuntuu autistina ja autistin vanhempana jotenkin oudolta, kun nepsy-keskustelussa tunnutaan puhuvan lähinnä ADHD:lta kuulostavista oireiluista. Nää kun on usein ihan päinvastaisia, kun autismin kirjon oireet. Mulle esim. nimenomaan hiljaa paikallaan istuminen ja lukeminen/kuunteleminen on sitä kaikkein helpointa. Kaikki touhuaminen ja tekeminen on mulle vaikeeta, ajatteleminen, lukeminen ja tiedon omaksuminen sen sijaan helppoa. Olen arka ja hiljainen ja ylivarovainen, ihan täysin impulsiivisen vastakohta.
Miksi puhutaan nepsyistä yhtenä ryhmänä?
Kommentit (158)
Monet lääkärit vastustavat tätä autisminkirjo-asiaa, joten diagnosoivat edelleen aspergerin oireyhtymää. Mikä on hyvä. Asperger ja autismi kun ovat aivan eri asioita.
T. asperger
Tuntuu, että nykyään melkein kaikki on jotain nepsyjä. Myös itsemäärittelyä näkee paljon. Mulla kalakantaa korvaan ylipäätään tuon nepsy-käsitteen viljely ja se, että kaikki elämän ongelmat ja murheet halutaan sysätä tuon käsitteen alle. Monella menisi paljon paremmin kun keskittyisi muuttamaan omaa elämäänsä sen sijaan, että murehtii joka päivä mitä haasteita nepsyys tänään aiheuttaa.
Minun mielestäni autistit eivät ole nepsyjä. Autismi on niin vakava vamma, että autistiset henkilöt ovat vammaispalveluiden asiakkaita ja asuvat aikuisena palvelutalossa. Asperger on nepsy. Asperger ei ole sama asia kuin autismi.
Vierailija kirjoitti:
Monet lääkärit vastustavat tätä autisminkirjo-asiaa, joten diagnosoivat edelleen aspergerin oireyhtymää. Mikä on hyvä. Asperger ja autismi kun ovat aivan eri asioita.
T. asperger
Tuskin tuo kuitenkaan se syy on, vaan ihan vaan se, että tuon uuden luokituksen käyttöönotto on syystä tai toisesta viivästynyt.
Ei kai ne nyt aivan eri asioita ole, kun ne on kuitenkin päätetty laittaa saman diagnoosin alle. Kyllä mä oon opetellut puhumaan itsestäni ihan autistinakin nyt, kun aspergerilla nimityksenä on vähän ikävä tuo tausta.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni autistit eivät ole nepsyjä. Autismi on niin vakava vamma, että autistiset henkilöt ovat vammaispalveluiden asiakkaita ja asuvat aikuisena palvelutalossa. Asperger on nepsy. Asperger ei ole sama asia kuin autismi.
Asperger terminä tulee katoamaan, ja kuulumaan vaan autismin kirjon häiriöiden alle. Eli kyllä mä silloin aspergerina olen autisti ja nepsy.
Autismidiagnoosilla pääsee asiakkaaksi kehitysvammaneuvolaan, saa erityishuolto-ohjelman ja vammaispalvelut.
Aspergerilla pääsee omaan asuntoon ja itsenäseen elämään. Pitää olla lisävammoja tai lisädiagnooseja, jos aikoo saada jotain vammaispalveluista.
Ymmärrättekö eron? Melkein sama asia?
"Asperger terminä tulee katoamaan, ja kuulumaan vaan autismin kirjon häiriöiden alle. Eli kyllä mä silloin aspergerina olen autisti ja nepsy."
En usko, että katoaa, ja toivon ettei katoa. En ikinä kutsu itseäni autistiksi, koska ymmärrän, mitä autismi tarkoittaa.
asperger 44 v
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni autistit eivät ole nepsyjä. Autismi on niin vakava vamma, että autistiset henkilöt ovat vammaispalveluiden asiakkaita ja asuvat aikuisena palvelutalossa. Asperger on nepsy. Asperger ei ole sama asia kuin autismi.
Ei se nykyinen diagnoosi ole autismi, vaan autismin kirjon häiriö. Sitten puhekielessä kyllä puhutaan autisteista. Minäkin puhun tyttärestäni autistina, vaikka hänen älykkyytensä on niin korkea, että yhtä älykkäitä on vain 1/500.
Youtubesta opin sellaisen termin kuin AuDHD. Mitenköhän tämä kääntyisi puhekielelle? Tälle olisi käyttöä meidänkin perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nykyään melkein kaikki on jotain nepsyjä. Myös itsemäärittelyä näkee paljon. Mulla kalakantaa korvaan ylipäätään tuon nepsy-käsitteen viljely ja se, että kaikki elämän ongelmat ja murheet halutaan sysätä tuon käsitteen alle. Monella menisi paljon paremmin kun keskittyisi muuttamaan omaa elämäänsä sen sijaan, että murehtii joka päivä mitä haasteita nepsyys tänään aiheuttaa.
Tää ei varmaan kosketa sua henkilökohtaisesti, niin pystyt ajattelemaan noin.
Mä taas oon elänyt yli neljäkymmentä vuotta tietämättä olevani nepsy. Mulla ei siis ollut mitään käsitettä, minkä alle sysätä ongelmiani. Ja ehdin vuosikymmeniä keskittyä siihen oman elämäni muuttamiseen (tuloksetta).
Mun elämän pelasti, kun sain tiedon nepsyydestäni, eli asperger-diagnoosin. Ei mulla ennen sitä tietoa ollut mitään mahdollisuutta ymmärtää itseäni tai elämääni, tai mitään mahdollisuutta kehittää itseäni tai elämääni. Nyt on. Kyllä se tieto tästä on ihan olennaista.
Miksi häiritsis, koska molemmat ovat nepsyjä.
Vierailija kirjoitti:
"Asperger terminä tulee katoamaan, ja kuulumaan vaan autismin kirjon häiriöiden alle. Eli kyllä mä silloin aspergerina olen autisti ja nepsy."
En usko, että katoaa, ja toivon ettei katoa. En ikinä kutsu itseäni autistiksi, koska ymmärrän, mitä autismi tarkoittaa.
asperger 44 v
Kenenkään jo annettua asperger-diagnoosia ei muuteta miksikään muuksi, eli se kyllä pysyy. Mutta diagnoosinimikkeenä se tulee poistumaan ja korvautumaan tuolla autismin kirjon häiriöllä.
Vierailija kirjoitti:
Autismidiagnoosilla pääsee asiakkaaksi kehitysvammaneuvolaan, saa erityishuolto-ohjelman ja vammaispalvelut.
Aspergerilla pääsee omaan asuntoon ja itsenäseen elämään. Pitää olla lisävammoja tai lisädiagnooseja, jos aikoo saada jotain vammaispalveluista.
Ymmärrättekö eron? Melkein sama asia?
No kun ne pian on yhteisen autismin kirjon häiriöt -diagnoosin alla molemmat.
Vierailija kirjoitti:
"Asperger terminä tulee katoamaan, ja kuulumaan vaan autismin kirjon häiriöiden alle. Eli kyllä mä silloin aspergerina olen autisti ja nepsy."
En usko, että katoaa, ja toivon ettei katoa. En ikinä kutsu itseäni autistiksi, koska ymmärrän, mitä autismi tarkoittaa.
asperger 44 v
Se päätös tuosta aspergerin poistumisesta on jo tehty, eli tulee tapahtumaan. Se ei kuitenkaan poista sulla jo olevaa asperger-diagnoosia.
Mut jos luet Hans Aspergerista, niin ehkä itekin alkaisit haluta jotain muuta nimeä diagnoosillesi.
Minä olen selkeästi jonkinlainen autisti / ADHD-tapaus, mutten ole lähtenyt asiaa selvittämään tai hakemaan siihen apua, koska olen jotenkin onnistunut pärjäilemään elämässä ilman diagnoosia tai lääkkeitä. Olen oikeastaan ollut sitä mieltä, ettei ihmisten erilaisuutta tulisi diagnosoida vaan pitää normaalina hajontana. Olemme erilaisia ja se on vahvuus.
Viime aikoina olen kuitenkin ymmärtänyt, että diagnoosi / lääkitys / terapia / ymmärrys voi auttaa erityisesti nuoria ihmisiä pärjäämään elämässään paremmin, ja sen takia on hyvä, että asia tutkitaan. Itse olen onnistunut älykkyyteni avulla kikkailemaan itseni ihan hyvään asemaan elämässä, vaikkei esimerkiksi yliopistossa opiskeleminen onnistunut mitenkään. Olen kuitenkin viiden ällän ylioppilas - lukiossa minun ei tarvinnut tehdä oikeastaan mitään, vaan siihen aikaan hyvin koulumuotoinen lukio sopi minulle hyvin, ja pärjäsin opinnoissa vain käymällä paikan päällä. Yliopistossa vaadittiin niin suurta itseohjautuvuutta, etten kyennyt siihen ollenkaan.
Olen kuitenkin motivoituneena hyvin itseohjautuva ja saan paljon aikaiseksi. Niinpä tietyt työtehtävät sopivat minulle hyvin ja olen päässyt omalla alallani hyvään asemaan. Olen ollut onnekas. Parisuhteissa en oikein onnistu, mutta se ei ole minulle ollut mikään tragedia. Viihdyn hyvin yksin, sillä päänsisäinen maailmani on hyvin vilkas ja moniulotteinen.
n55
Mua taas häiritsee, että ADD:tä ei huomioida kunnolla omana diagnoosinaan enää, vaan nykyään saa ADHD diagnoosin ja kaikki oppaat yms. käsittelee aina vain ADHD:ta. Omalla lapsella ADD ja on aivan erilainen kuin kaikki tuntemani ADHD lapset. Diagnosointi oli myös vaikeampaa, kun useampaan vuoteen ei kukaan (päiväkoti, neuvola, kouluterveydenhoitaja, toimintaterapeutti, luokanopettaja, erityisopettajat, jne.) tienneet mistä on kyse. Lopulta me vanhemmat olimme ensimmäisiä, jotka aloimme epäilemään ADD:tä ja etsimme asiaan perehtyneen lääkärin. Koulussa sai taistella myös tukitoimista. Todella surullista jättää ADD-lapset perheineen oman onnensa nojaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu oudolta että on alettu käyttää tuota kirjo sanaa. En ole huomannut että he olisivat mitenkään kirjavampi kuin muut. Vai onko se jotenkin vähemmän loukkaavaa sanoa etää henkilö autismin kirjolla kuin autistinen?
No, miksi esimerkiksi MBD lapset siirrettiin jonkun ADHD määritelmän alle? MBD lapsilla on selkeitä neurologisia oireita, jotka eivät liity mitenkään lapsen käytökseen.
Nyt kaikki leimataan joksikin häiriköiksi, jotka eivät muka pysty millään keskittymään ja olemaan hiljaa paikoillaan
MBD:tä taitaa vastata nykyään ennemmin monimuotoinen kehityshäiriö eli F83, jolloin ei osata vielä määritellä, mikä se tarkempi diagnoosi on, mutta silti on tiedossa, että häiriöitä on jokaisella osa-alueella. Sellainen epämääräinen diagnoosi, josta saa odotella, mitä tulemaan pitää.
Kasarin ADHD:na sitä voi toki pitää ja sen nimikkeen alle ammoisina aikoina meni mitä tahansa poikkeavaa, joista osa tarkentuisi nykymittapuulla lukivaikeudeksi, ADHD:ksi, kapeaksi oppimishäiriöksi yms. Jotkut lievästi autistiset/aspergerit eivät välttämättä minkäännäköistä diagnoosia saaneet, jos heillä oli jotain, millä kompensoida puutteita. Autismin kasvot olivat siihen aikaan täysin puhumattomat, omissa maailmoissaan olevat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei, koska syntymekanismi on sama. Onhan esim. Norovirus ja koronaviruskin molemmat virisinfektioita. Ja minulla on sekä asperger/autismi ja adhd.
Aspergerin poistaminen tautiluokituksesta häiritsee enemmän, koska en itsenäisenä aikuisena koe olevani samassa tilanteessa kuin kehitysvammaiset. Minun lapsuudessa autismia diagnosoitiin siis vain kehitysvammaisilta. Tunsin yhden sellaisen, ei heissä mitään ongelmaa, mutta outoa että ihan erilaisella tuen tarpeella sama diagnoosi.
Se perinteiseksi autismiksi luokiteltu autismi-diagnoosi ei automaattisesti tarkoita, että henkilöllä olisi lisädiagnoosina kehitysvamma. Erottava tekijä siinä on ollut merkittävä puheen ja kielen kehityksen viivästyminen ja muut oireet alle 3-vuotiaana, kun taas aspergerissa oletettiin puheen ja kielen kehityksen viivästymien olevan lähinnä vähäisiä jos ollenkaan kuten hankaluus ymmärtää kielikuvia (tosin on niitä lievästi autistisia/asperger runoilijoita ja kirjailijoita, jotka käyttävät elävää, rikasta kieltä). Niin ja aspergerhan on ollut sellainen ns. myöhäisautismi, jonka oireet ilmenevät viimeistään koulun aloittaessa. Perinteinen autismikin on jaettu hyvätasoiseen ja syvään, joista edellä mainitussa henkilön äo on normaali, mutta oirekuva on alkanut ilmetä alle 3-vuotiaana.
Aspergerista on ajateltu, että kyseisen diagnoosin saaneet kyllä ovat joinakin hetkinä mukana maailmassa, vaikka muuten olisi vaikeaa katsoa silmiin toisia ja sulkeudutaan jopa välillä, ja jopa pyrkivät sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta eivät sitten ymmärrä sanatonta viestintää ja käyttäytymiskoodia. Perinteiset autistit ovat sitten olleet täysin omassa kuplassa eläviä, joihin saa katsekontaktia vain vähän jos ollenkaan. Heitä ei niinkään sosiaaliset tilanteet kiinnosta.
Aspergeriahan on pidetty paremmin pärjäävien autistien diagnoosina, vaikkei se aina mene niin. On niitäkin asperger-diagnoosin saaneita, jotka eivät kykene edes omassa kodissa asumaan itsenäisesti tai tekemään töitä. Onhan kuitenkin niitä omalla alallaan menestyneitä lapsuusiän autisteiksi diagnosoituja ihmisiä kuten Temple Grandin, Wendy Lawson ja edesmennyt kirjailija Donna Williams, joista kaksi jälkimmäistä ovat saaneet joskus aikoinaan väärän diagnoosin (mm. kehitysvammaisuudesta ja jopa skitsofreniasta), kun sitten joku asperger voi olla täysin eläkkeellä kuten Paula Tillin kirjasta ilmeni asia.
Näistä seikoistakin voidaan päätellä, että luokittelu voi mennä karkeaksi ja sen takia nykyään on yksi autismin kirjon käsite, johon on niputettu asperger ja perinteinen autismi kun ei voida pitää aspergeria automaattisesti paremmin pärjäävien ihmisten diagnoosina ja perinteistä autismia taas huonoiten pärjäävien ja/tai älyllisesti kehitysvammaisten diagnoosina.
Munkin mielestä on vähän outoa, että ne kaikki niputetaan yhden diagnoosinimikkeen alle. Kai siihen kuitenkin on ihan loogiset perustelut, miksi näin.
Yllätyin kyllä, että sain vielä asperger-diagnoosin tänä vuonna, kun olin luullut, että se ois jo ollut vaan autismin kirjon diagnoosi.