Lue keskustelun säännöt.
Nainen! Kumman laitat ykkössijalle - miehen vai lapset? Tiedostatko tämän?
25.04.2024 |
Nainen! Kumman laitat ykkössijalle - miehen vai lapset? Tiedostatko tämän?
Epäilen että suurin osa - ainakin valtava määrä - naisista laittaa lapset ykkössijalle jostain syystä - MIKÄ SYY? Ja entäpä jos he sitten elävät elämänsä näiden lastensa kautta? Uskon tämän vaikuttavan miehen ja naisen välisten suhteiden kummallisuuteen.
Itse olen niitä naisia jotka laittaa miehen ykkössijalle. Lapset kuuluvat siihen sitten ja tietysti niitä rakastetaan - ei nyt ole siitä kiinni - mutta suhde mieheen on kuitenkin ykkönen. Sitä en sitten osaa sanoa että miten tämmöinen 'näkyy' minusta ja perheestäni ja näkevätkö jotkut sen ulospäin.
Jos lapset ovat ykkössijalla niin entäpä jos 'rakkaussuhde' on ollut 'puutteellinen' jo alusta alkaen. Naisen päämäärä - tietoinen tai tiedostamaton - on vain ollut saada ne lapset mieheltä... LEIKKIÄ jotain KOTILEIKKIä... entäpä jos tästä syntyy joku nukkekoti jossa valotkin mutta sammuvat... entäpä jos on vedetty koko homma kulissiksi...
Kommentit (200)
Lapset tietysti ja todellakin tiedostan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kai se nyt aikuisille ihmisille selvä että pienet lapset on molemmille vanhemmille se maailman tärkein asia. Kumppani kykenee kyllä tarvittaessa pitämään itsestään huolta, lapset ei.
Lapset ovat ykkösiä vielä aikuistuttuaankin. En vaan rakasta heidän isäänsä yhtä paljon kuin lapsiamme.
Totta kai lapset ovat nro 1 JOKAISELLE !NORMAALILLE (HUOM!) vanhemmalle.
Vierailija kirjoitti:
On kai se nyt aikuisille ihmisille selvä että pienet lapset on molemmille vanhemmille se maailman tärkein asia. Kumppani kykenee kyllä tarvittaessa pitämään itsestään huolta, lapset ei.
Jep. Monet myös eroaa, mutta et sinä eroa lapsistasi, ellet ole täysin tunnekylmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä syy? Olisikohan syynä vaikka se vastuu ja aivan omaa luokkaansa oleva rakkaus. Nimenomaan se "katkeematon lanka" mistä Jenni Vartiainenkin laulaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapset tulee, niin ne. Mies on vain työssäkäyvä rahantuoja. Sitten 18v myöhemmin nainen eroaa ihmetellen, että kuka helvetti tuo meillä asunut mies oikein oli?
Lässynlässyn. Kyllä ne kunnon miehet laittaa myös lapset etusijalle. Jotkut laittavat itsensä ja oman k yrpänsä, mutta se on toinen juttu se eikä kunnon miehiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset.
Mies pärjää ilman minua ja minä pärjään ilman häntä, lapset tarvitsevat jompaakumpaa mieluiten kumpaakin meistä.
Näinhän se on myös eläinmaailmassa. Emo puolustaa poikasiaan viime hengenvetoon. Niin minäkin.
Ongelmia tuottaa juuri ne perheet, joissa lapsista ei huolehdita. Pahimmassa tapauksessa emo tappaa lapsensa, joko välinpitämättömyyttään tai pahuuttaan.
En kyllä vaan ymmärrä ihmisten mustavalkoista ajatusmaailmaa. Että vaihtoehdot on ne, että joko lapset on tärkeintä maailmassa tai sitten lapsista ei huolehdita. Sinne väliin mahtuu aika paljon muuta, esim. kumppani on tärkein, mutta lasten perustarpeista huolehditaan. Tunne ja teot on kaksi eri asiaa.
Ei minun koiranikin selviäisi ilman minua ja hän on täysin riippuvainen minusta ja puolustaisin häntä viimeiseen hengenvetooni saakka. Se ei silti tarkoita sitä, että ko
Sinulle siis lapset eivät ole tärkeintä maailmassa? Miksi niitä teit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah, äijiä on maailma täynnä. Milloin ovat pornoaddikteja ja / tai täysin kädettömiä kotitöiden kanssa ja mahdollisesti näiden loistavien ominaisuuksien lisäksi pettävät. Jos jossain toivon onnistuvani tässä elämässä niin siinä että kasvatan pojastani miehen joka arvostaa kumppaniaan, tekee osuutensa kotitöistä mukisematta ja on luottamuksen arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset.
Mies pärjää ilman minua ja minä pärjään ilman häntä, lapset tarvitsevat jompaakumpaa mieluiten kumpaakin meistä.
Näinhän se on myös eläinmaailmassa. Emo puolustaa poikasiaan viime hengenvetoon. Niin minäkin.
Ongelmia tuottaa juuri ne perheet, joissa lapsista ei huolehdita. Pahimmassa tapauksessa emo tappaa lapsensa, joko välinpitämättömyyttään tai pahuuttaan.
En kyllä vaan ymmärrä ihmisten mustavalkoista ajatusmaailmaa. Että vaihtoehdot on ne, että joko lapset on tärkeintä maailmassa tai sitten lapsista ei huolehdita. Sinne väliin mahtuu aika paljon muuta, esim. kumppani on tärkein, mutta lasten perustarpeista huolehditaan. Tunne ja teot on kaksi eri asiaa.
Ei minun koiranikin selviäisi ilman minua ja hän on täysin riippuvainen minusta ja puolustaisin häntä viimeiseen hengenvetooni saakka. Se ei silti tarkoita sitä, että ko
Mitä se käytännössä tarkoittaa, että kumppani on tärkein? Ja miten se ilmenee? Tarkoitatko siis, että rakastat kumppania enemmän kuin lapsia?
Minusta vertailu on hankalaa jo sen vuoksi, että rakkaus ja kiintymys kumppaniin on niin erilaista kuin rakkaus ja kiintymys lapsiin. Mutta kyllä lapset ovat tietyllä lailla se tärkein asia. Heidän menettämisensä olisi vaikeampi paikka. Jos kumppani jättäisi, sitä surisi aikansa ja voisi kärsiä paljonkin, mutta siitä pääsisi yli, ja joskus ei enää kaipaisi häntä - ja esim. uuden kumppanin kanssa tuntuisi, että tämä olisi jopa parempi. Lapsia taas ei voisi korvata mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset.
Mies pärjää ilman minua ja minä pärjään ilman häntä, lapset tarvitsevat jompaakumpaa mieluiten kumpaakin meistä.
Näinhän se on myös eläinmaailmassa. Emo puolustaa poikasiaan viime hengenvetoon. Niin minäkin.
Ongelmia tuottaa juuri ne perheet, joissa lapsista ei huolehdita. Pahimmassa tapauksessa emo tappaa lapsensa, joko välinpitämättömyyttään tai pahuuttaan.
En kyllä vaan ymmärrä ihmisten mustavalkoista ajatusmaailmaa. Että vaihtoehdot on ne, että joko lapset on tärkeintä maailmassa tai sitten lapsista ei huolehdita. Sinne väliin mahtuu aika paljon muuta, esim. kumppani on tärkein, mutta lasten perustarpeista huolehditaan. Tunne ja teot on kaksi eri asiaa.
Ei minun koiranikin selviäisi ilman minua ja hän on täysin riippuvainen minusta ja puolustaisin häntä viimeiseen hengenvetooni saakka. Se ei silti tarkoita sitä, että ko
Ehkä tässä keskustelussa ihmiset ovat lähteneet tuolla mustavalkoiselle linjalle siksi, että eivät oikein ymmärrä, millä lailla se voisi ilmetä, että kumppani on tärkein - ja mitä se edes tarkoittaisi. Suurimmalla osalla todennäköisesti rakkaus lapseen ylittää rakkauden kumppaniin - mutta toisaalta voisi kysyä, miksi se olisi paha asia? Kun itsekin toteat, että tunne ja teot ovat eri asia, niin eihän se tarkoita silloinkaan sitä, etteikö suhde olisi tärkeä, etteikö siihen panostaisi, ja etteikö rakastaisi kumppania. Ja moni ei varmaan ymmärrä sitäkään, miksi sen kumppanin edes PITÄISI olla tärkein? En ainakaan itse koe millään lailla ongelmaksi, jos kumppanilleni lapset ovat tärkein asia, enkä koe sen olevan millään lailla itseltäni pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ykkösenä. Aina ja ikuisesti. Ne on tärkeintä mitä tiedän ja tulevat olemaan.
Kyllä miehellekin riittää huomiota.
Varmasti on paljon niitä parisuhteita, joissa ei mitenkään tulisesti oltu rakastuneita ennen lapsiakaan. Perheen jos haluaa niin eihän sitä ole loputtomasti aikaa etsiä sitä juuri oikeaa ihmistä, on vaan asetuttava aloilleen jonkun sopivalta vaikuttavan kanssa. Sitten on hyvinkin luonnollista että se parisuhde jää pahasti lapsiperhe-elämän jalkoihin ja muututaan vain äidiksi ja isäksi. Joskushan se vanhemmuus voi toisaalta jopa syventää tämmöistä suhdetta, jos kasvatuskumppanuus sujuu hyvin.
Vahva parisuhde taas kestää sen, ettei siihen erityisemmin panosteta lasten ollessa pieniä, ne arjen pienet huomionosoitukset tulee luonnostaan ja riittävät kunnes on taas enemmän aikaa muuhun.
Käytännössä harvoin tulee vastaan tilannetta jossa pitäisi konkreettisesti valita lapset tai puoliso, ainakin jos suhde on kunnossa ja molemmat ymmärtää vastuunsa vanhempina.
Lapset ensin, totta kai! Ja todellakin toivon että mies, eli lasten isä vastaa samalla tavalla. Sitähän ei voi tietää, se päivä saattaa tulla kun lakkaan olemasta mieheni vaimo, mutta lasteni äiti tulen olemaan aina.
Ja ei, tähän liittoon lähdin aikanaan ajatellen etten ehkä edes halua lapsia, mieli kuitenkin muuttui vasta useamman vuoden jälkeen. Eli en ole huijannut miestäni miksikään siittäjäksi.
Todellakin toivon, että mieheni ajattelee myös lastemme olevan "ykkösiä". Varsinkin nyt kun he ovat pieniä. Tämä ei tietenkään tarkoita että kaikessa mentäisiin lasten ehdoilla ja parisuhde unohdettaisiin, kyllä siihen panostetaan myös ja kerrotaan lapsille että aikuiset tarvitsee joskus kahdenkeskistä aikaa, huolehditaan vaan lapsille hyvä hoitaja siksi aikaa ja ollaan valmiita perumaan omat menot jos lapsille tuleekin joku hätä.
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin pelastaisin tulipalosta ensimmäisenä mieheni. Hän on koko elämäni perusta.
Ei pitäisi olla. Olet aikuinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin pelastaisin tulipalosta ensimmäisenä mieheni. Hän on koko elämäni perusta.
Aika hyytävä kommentti. Toivottavasti hän ei pelastaisi sinua, vaan lapset.
En kyllä vaan ymmärrä ihmisten mustavalkoista ajatusmaailmaa. Että vaihtoehdot on ne, että joko lapset on tärkeintä maailmassa tai sitten lapsista ei huolehdita. Sinne väliin mahtuu aika paljon muuta, esim. kumppani on tärkein, mutta lasten perustarpeista huolehditaan. Tunne ja teot on kaksi eri asiaa.
Ei minun koiranikin selviäisi ilman minua ja hän on täysin riippuvainen minusta ja puolustaisin häntä viimeiseen hengenvetooni saakka. Se ei silti tarkoita sitä, että koirani olisi minulle tärkeämpi kuin kumppanini. Tai aikuiset lapset, jotka eivät enää ole riippuvaisia minusta. Tai vanhempani tai sisarukseni. Se, onko joku riippuvainen minusta, ei tarkoita samaa kuin että hän olisi minulle tärkeämpi kuin joku muu, joka ei ole riippuvainen minusta. Ihme logiikkaa.