Hyvähän se on Purran kehuskella terapialla mutta jos se oli Kelan kautta niin omavastuu on kolmessa vuodessa 4500 e
Eli vain ylempi sosiaaliluokka nauttii tästä entuudesta.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako ylipäätään laittaa rahaa terapiaan, jos ei edes usko itse sen "parantavaan" voimaan? Hintahan on halpa, jos sairas uskoo sillä ostavan ja saavuttavan terveyden. Jokaisen päästään sairastuneen luulisi olevan niin motivoitunut paranemaan, että ottaa tuon vaikka henkilökohtaista velkaa.
Eikö? Jos ei, niin miksi terapia on nostettu jalustalle? Miksi siitä pitää veronmaksajienkin maksaa maltaita, jos tulos on ässäarpatasoa?
Vai onko niin, että terapia itsessään on usein haitallista? Näille parantumattomille nuorillekin mielenterveyseläköityville. Ei päästetä irti, vaan hakataan harminaiheet kiveen. Lähtemättömiksi ja priorisoiduiksi muistijäljiksi ja maksimaalisiksi neuraalisiksi yhteyksiksi aivoihin, joita ei alleen peitä mitkään elämän tuomat tuoreemmat. Siis hautaa pois mielestä.
Riippuu tosi paljon terapiamuodosta. Valtaosa nykyterapiasta on kognitiivista, siellä puhutaan enimmäkseen nykypäivästä ja siitä, minkälaisia toimintamalleja sinulla nyt on. Ja pyritään muuttamaan niitä. Terapialla ei itsessään ole parantavaa voimaa, kyse on työstä jonka asiakas tekee ja jossa terapeutti opastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako ylipäätään laittaa rahaa terapiaan, jos ei edes usko itse sen "parantavaan" voimaan? Hintahan on halpa, jos sairas uskoo sillä ostavan ja saavuttavan terveyden. Jokaisen päästään sairastuneen luulisi olevan niin motivoitunut paranemaan, että ottaa tuon vaikka henkilökohtaista velkaa.
Eikö? Jos ei, niin miksi terapia on nostettu jalustalle? Miksi siitä pitää veronmaksajienkin maksaa maltaita, jos tulos on ässäarpatasoa?
Vai onko niin, että terapia itsessään on usein haitallista? Näille parantumattomille nuorillekin mielenterveyseläköityville. Ei päästetä irti, vaan hakataan harminaiheet kiveen. Lähtemättömiksi ja priorisoiduiksi muistijäljiksi ja maksimaalisiksi neuraalisiksi yhteyksiksi aivoihin, joita ei alleen peitä mitkään elämän tuomat tuoreemmat. Siis hautaa pois mielestä.
Riippuu tosi paljon terapiamuodosta. Valtaosa nykyterapiasta on
Kävin vuoden verran Kelan tukemassa psykoterapiassa. En itse ymmärtänyt, että terapeutteja pitäisi jotenkin kokeilla ja valita sopiva. Ne, joista oli tullut hyvää palautetta, olivat täystyöllistettyjä eivätkä ottaneet uusia asiakkaita. Nappasin sitten yjden, joka löytyi listalta ja jolla oli vapaata kalenterissa.
Tämä tyyppi ei mitenkään tukenut saati opastanut minua. Möllötti vain mitään puhumatta sen 45 min (kuten usein minäkin). Sitten herätyskello soi ja käteltiin, "nähdään taas viikon päästä". Aluksi näitä sessioita taisi olla jopa 2x viikossa. En hyötynyt tästä paskasta yhtään mitään. Kun ilmoitin lopettavani, terapeutti suivaantui ja alkoi painostaa jatkoa. En antanut periksi.
Pitäisiköhän enemmän miettiä miksi joka toinen ravaa terapiassa vuodesta toiseen? Mistä johtuu? Joo toki nykyhallitus😵💫 mutta kysynpä silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako ylipäätään laittaa rahaa terapiaan, jos ei edes usko itse sen "parantavaan" voimaan? Hintahan on halpa, jos sairas uskoo sillä ostavan ja saavuttavan terveyden. Jokaisen päästään sairastuneen luulisi olevan niin motivoitunut paranemaan, että ottaa tuon vaikka henkilökohtaista velkaa.
Eikö? Jos ei, niin miksi terapia on nostettu jalustalle? Miksi siitä pitää veronmaksajienkin maksaa maltaita, jos tulos on ässäarpatasoa?
Vai onko niin, että terapia itsessään on usein haitallista? Näille parantumattomille nuorillekin mielenterveyseläköityville. Ei päästetä irti, vaan hakataan harminaiheet kiveen. Lähtemättömiksi ja priorisoiduiksi muistijäljiksi ja maksimaalisiksi neuraalisiksi yhteyksiksi aivoihin, joita ei alleen peitä mitkään elämän tuomat tuoreemmat. Siis hautaa pois mielestä.
Riippuu tos
Juu, tämä Kelan systeemi ei ole mitenkään paras. Juuri siinä vaiheessa kun tarvitsisi apua ja toisen opastusta, pitääkin valita itselleen terapeutti. Varsinkin kun Suomessa terapeutteina on niin paljon oikeasti epäpäteviä tyyppejä, esimerkiksi taustakoulutukseltaan teologeja. Varuillaan saa olla.
Töitä keskimäärin 30 tuntia viikossa.. Lisää olen tunteja pyytänyt, mutta ei ole kuulemma. Asun kaksiossa Tampereen lähiössä, en saa asumistukea . Olen myös kahden lapsen etävanhempi eli elatukset juoksee.
En tiedä miten saisin rahat riittämään arkeen, terapia on vaan liian kallista ja kuitenkin sitä tarvitsen. Olen kokenut ison trauman muutama vuosi sitten, enkä ole toipunut tästä.
Trauma johtui oman vanhempani menestymisestä oman käden kautta. Tulin tilanteeseen ensimmäisen.
Mielestäni nämä terapiat ovat ainakin Tampereella mahdottomat saada kunniallisesti. Jonot pääsyyn ovat vuoden mittaisia, jos silloinkaan pääsee. Ihan hirveä tilanne. Akuutisti ei pääse ollenkaan.
Minkälaiset elinkustannukset sulla on? Mulla oli opiskelijana ja osa-aikaisena kyllä mahdollisuus, vaikka tiukkaa tietenkin teki. Totta on tietysti sekin, ettei kannata odottaa terapian aloittamista liian pitkään, varsinkin jos on pienet tulot ja esimerkiksi perhettä.