Kenelle kuuluu lapsen isän asunnon tyhjennys ja muut asiat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä ap joutuu hoitamaan paljon. Vaikka perunkirjoituksen hoitaisi ulkopuolinen, jonkun tulee toimittaa hänelle tiedot vainajan omaisuudesta. Tai toki ammattilainen osaa hoitaa kyselyt, mutta kalliiksi se tulee. Ulkopuolisen on myös vaikea tietää onko vainajan asunnossa jokin keräilyharvinaisuus, esimerkiksi. Jotta asiat sujuisivat jouhevasti, kyllä siinä alaikäisen perijän huoltajan täytyy jaksaa hieman olla aktiivinen.

Minun nähdäkseni ei kannata hirveästi nyt taistella vastaan, vaan mennä lapsen etu edellä. Lapsen etu on, että asiat hoidetaan oikein ja samalla mahdollisimman jouhevasti. Itse ei ehkä ole pakko ihan kaikkea kuitenkaan tehdä.

Keräilyharvinaisuus on arvotonta irtaimistoa siinä missä Ikean hyllykin. Kun siis puhutaan omaisuudesta ja perinnöstä. Alle kouluikäinen lapsi ei siitä rikki mene, jos äiti jättä exän asiat viranomaisille eikä puutu ni

Jälkikäteen hän kuitenkin saattaa tykätä kyttyrää, jos isänsä kaikki tavarat vain kärrättiin kaatopaikalle edes vilkaisematta niitä. Lapsi ei ehkä vielä ole kiinnostunut esi-isistään, mutta myöhemmin elämässä saattaa alkaa kiinnostaa, josko jossakin olisi tallessa valokuva-albumi isän suvusta tai muuta vastaavaa.

Lapseni 11v isä kuoli muutama vuosi sitten enkä tosiaankaan edes tiedä oliko hänellä omaisuutta.

 

Olisi kannattanut ottaa yhteyttä miehen sukulaisiin ja kertoa tuosta lapsesta, jolla oli oikeus periä isänsä. Ehkä mitään perittävää ei ollut, mutta nimi ja muut tiedot olisi pitänyt olla perunkirjassa lapsen etua ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n tapauksessa on perijä eli hänen lapsensa, aina ei voi olla vain kivoja asioita hoidettavana. Se kuuluu aikuisuuteen ottaa vastuuta myös puolustuskyvyttömästä lapsestaan ja hänen edusta. Sinulle outo käsite?

Edelleen: Ei ole perijää, jos ei ole perintöä. Jos isän asunnon arvo on vähemmän kuin kuolinpesän velat, ap:n lapsi ei ole perijä, koska ei ole mitään perintöä. Ja noin muutenkin asunnon tyhjentäminen ei liity mitenkään perintöön. Eikä aikuisuus tarkoita sitä, että on vastuussa exänsä romuista. Ymmärrätkö vai haenko ratakiskon avuksi? 

Eikös velkakin periydy? Eli jos on tulossa perinnöksi velkaa, pitää erikseen ilmoittaa virallisella paperilla, että mä en nyt ota sitä perintöä vastaan. Muuten se velka tulee perilliselle automaattisesti.

No ei periydy. Montako miljoonaa kertaa se pitää tähän ketjuun kirjoittaa, että menee kaaliin? VELKA EI PERIYDY ELLET SÖSSI PERUNKIRJOITUKSIA. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös lapsi voi myös jättää ottamatta vastaan perinnön? Jos siis alkaa näyttää siltä, että jäisi tappiolle, sitä ei ole pakko ottaa vastaan.

Teoriassa voi, mutta käytännössä alle kouluikäiseltä ei saa tuossa asiassa lain silmissä pätevää mielipidettä irti. Tappiollehan tässä ei voi jäädä, koska velat eivät vieläkään periydy. 

Miten niin vieläkään eivät periydy? Ainakin 90-luvulla oli tarkkaa, ettei lapsi mennyt ottamaan vastaan lamassa ylivelkaantuneen vanhempansa perintöä, koska silloin olisi pitänyt maksaa nuo velatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus on että tämä asia kuuluu tällä hetkellä hänelle. Joko hän palkkaa jonkun hoitamaan asiaa tai tekee sen itse. Muita perijöitä, joita EI ILMEISESTI OLE, mietitään myöhemmin. Kokonaan ap ei voi asiasta käsiään pestä muutenkaan, koska lapselle kuuluu lakiosuus. 

Paitsi, että mitään lakiosuutta ei ole, jos isukilla oli enemmän velkaa kuin omaisuutta. Kovasti siltä vaikuttaa, jos asuntokin on isolta osin velkainen. Eli ap voi pestä kätensä asiasta, jos lapselle ei ole jäämässä senttiäkään perintöä. Tämä taasen selviää perunkirjoituksessa, ei av-palstalla. 

Hänen on silti selvitettävä, mikä asian tila on. Eli seuraava siirto kuuluu hänelle. 

Millä perustella?

t. isänsä täysi-ikäisenä perinyt, joka ei osallistunut millään tasolla perunkir

Sinä olit täysi-ikäinen. Jotta huoltaja voi luopua lapsen puolesta tämän perinnöstä, siitä pitää tehdä selvitys. Yleensä selvitystä ei voi tehdä ilman että tiedetään mikä todellinen tilanne on. Jos muita perijöitä ei ole tai heitä ei kiinnosta laittaa tikkua ristiin, aloittaja selvittää tai antaa homman jollekulle toiselle. En nyt ymmärrä miten tästä tulee tällaista vääntöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n tapauksessa on perijä eli hänen lapsensa, aina ei voi olla vain kivoja asioita hoidettavana. Se kuuluu aikuisuuteen ottaa vastuuta myös puolustuskyvyttömästä lapsestaan ja hänen edusta. Sinulle outo käsite?

Edelleen: Ei ole perijää, jos ei ole perintöä. Jos isän asunnon arvo on vähemmän kuin kuolinpesän velat, ap:n lapsi ei ole perijä, koska ei ole mitään perintöä. Ja noin muutenkin asunnon tyhjentäminen ei liity mitenkään perintöön. Eikä aikuisuus tarkoita sitä, että on vastuussa exänsä romuista. Ymmärrätkö vai haenko ratakiskon avuksi? 

Eikös velkakin periydy? Eli jos on tulossa perinnöksi velkaa, pitää erikseen ilmoittaa virallisella paperilla, että mä en nyt ota sitä perintöä vastaan. Muuten se velka tulee perilliselle automaattisesti.

No ei periydy. Montak

Mä en ole lukenut kuin muutaman viestin koko ketjusta. Ja edelleenkin mulla on ihan toisenlaista tietoa viime vuosikymmeniltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä ap joutuu hoitamaan paljon. Vaikka perunkirjoituksen hoitaisi ulkopuolinen, jonkun tulee toimittaa hänelle tiedot vainajan omaisuudesta. Tai toki ammattilainen osaa hoitaa kyselyt, mutta kalliiksi se tulee. Ulkopuolisen on myös vaikea tietää onko vainajan asunnossa jokin keräilyharvinaisuus, esimerkiksi. Jotta asiat sujuisivat jouhevasti, kyllä siinä alaikäisen perijän huoltajan täytyy jaksaa hieman olla aktiivinen.

Minun nähdäkseni ei kannata hirveästi nyt taistella vastaan, vaan mennä lapsen etu edellä. Lapsen etu on, että asiat hoidetaan oikein ja samalla mahdollisimman jouhevasti. Itse ei ehkä ole pakko ihan kaikkea kuitenkaan tehdä.

Keräilyharvinaisuus on arvotonta irtaimistoa siinä missä Ikean hyllykin. Kun siis puhutaan omaisuudesta ja perinnöstä. Alle kouluikäinen lapsi ei siitä rikki mene, jos äi

Lapsi voi alkaa harrastaa vaikka sukututkimusta, jos esivanhemmat kiinnostavat. Ei kenelläkään ole aikaa eika mielenkiintoa penkoa jotain exän kamoja vain siksi, että lapsi ehkä mahdollisesti joskus 30 vuoden päästä saattaa "tykätä kyttyrää" kun iskän Lokki-lamppu heitettiin kaatopaikalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n tapauksessa on perijä eli hänen lapsensa, aina ei voi olla vain kivoja asioita hoidettavana. Se kuuluu aikuisuuteen ottaa vastuuta myös puolustuskyvyttömästä lapsestaan ja hänen edusta. Sinulle outo käsite?

Edelleen: Ei ole perijää, jos ei ole perintöä. Jos isän asunnon arvo on vähemmän kuin kuolinpesän velat, ap:n lapsi ei ole perijä, koska ei ole mitään perintöä. Ja noin muutenkin asunnon tyhjentäminen ei liity mitenkään perintöön. Eikä aikuisuus tarkoita sitä, että on vastuussa exänsä romuista. Ymmärrätkö vai haenko ratakiskon avuksi? 

Eikös velkakin periydy? Eli jos on tulossa perinnöksi velkaa, pitää erikseen ilmoittaa virallisella paperilla, että mä en nyt ota sitä perintöä vastaan. Muuten se velka tulee perilliselle automaattisesti.

Ei todellakaan mene näin. Riittää, että perunkirjoitus on hoidettu ajoissa ja että ei ota itselleen kuolinpesän omaisuutta. Mitään perinnöstä kieltäytymistä ei tarvita, jos kuolinpesä on ylivelkainen. Joskus ennen kuolinpesä piti hakea konkurssiin, mutta nykyisin sitä ei tarvita kuin poikkeustapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 Ap:lla ei ole mitään velvollisuutta hoitaa asuntoa, joka ei ole hänen tai hänen lapsensa omaisuutta. Ei etenkään silloin, jos asunnon arvo on pienempi kuin kuolinpesän velkojen määrä eli lapselle ei ole tulossa perintöä. Ap:lla ei ole osaa eikä arpaa exänsä asuntoon siinä tapauksessa. Ei toki muutenkaan muussa roolissa kuin lapsensa omaisuuden hoitajana. Tyhjentämis- ja myymisvelvoite ei sisälly tuohon rooliin, vaan molemmat toimet voi ulkoistaa tai jättää viranomaisten vastuulle ihan surutta. Kuolinpesän omaisuuttahan on vain se asunto, ei siellä olevat tavarat. 

 

Viranomaiset eivät hoida kuolinpesien tyhjentämistä tai muutakaan, jos yksikin perillinen on elossa!! Kyllä vaan perillisen huoltajan on hoidettava ihan kaikki alaikäisen lapsen puolesta. Voivat laittaa virkavallan asialle, jos ei muuten mene perille. Eikä muut

 

Hörähdin ääneen. Naurattaa ajatus poliisista marssittamassa huonekaluja ulos asunnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös lapsi voi myös jättää ottamatta vastaan perinnön? Jos siis alkaa näyttää siltä, että jäisi tappiolle, sitä ei ole pakko ottaa vastaan.

Teoriassa voi, mutta käytännössä alle kouluikäiseltä ei saa tuossa asiassa lain silmissä pätevää mielipidettä irti. Tappiollehan tässä ei voi jäädä, koska velat eivät vieläkään periydy. 

Miten niin vieläkään eivät periydy? Ainakin 90-luvulla oli tarkkaa, ettei lapsi mennyt ottamaan vastaan lamassa ylivelkaantuneen vanhempansa perintöä, koska silloin olisi pitänyt maksaa nuo velatkin.

Siten niin vieläkään, että asia on kerrottu jo 256 kertaa ainakin. Ja emme elä enää 90-luvulla, jos et tiennyt. Googlekin on keksitty ja kaikkea. Löytyy ihan tietoakin eikä tarvitse kysellä av-palstalla sataan kertaan samoja juttuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus on että tämä asia kuuluu tällä hetkellä hänelle. Joko hän palkkaa jonkun hoitamaan asiaa tai tekee sen itse. Muita perijöitä, joita EI ILMEISESTI OLE, mietitään myöhemmin. Kokonaan ap ei voi asiasta käsiään pestä muutenkaan, koska lapselle kuuluu lakiosuus. 

Paitsi, että mitään lakiosuutta ei ole, jos isukilla oli enemmän velkaa kuin omaisuutta. Kovasti siltä vaikuttaa, jos asuntokin on isolta osin velkainen. Eli ap voi pestä kätensä asiasta, jos lapselle ei ole jäämässä senttiäkään perintöä. Tämä taasen selviää perunkirjoituksessa, ei av-palstalla. 

Hänen on silti selvitettävä, mikä asian tila on. Eli seuraava siirto kuuluu hänelle. 

Millä perustella?

t. isänsä täysi-ikäisenä peri

Miten luovut perinnöstä. jota ei ole?

Ihanko oikeasti jotkut luulee että ne isän farkut, kalsarit, kiikarit ja telkkari on perintöä mikä laitetaan kirjoihin ja kansiin?

 

Kenenkään ei kuulu tyhjentää asuntoa kuin ap:n. Ehkä naapurien valituksen myötä voi jokunen viranomainen ottaa yhteyttä. Mistä sinä poliisin tähän keksit, onko tuttuja hemmoja??

Sinä olit täysi-ikäinen. Jotta huoltaja voi luopua lapsen puolesta tämän perinnöstä, siitä pitää tehdä selvitys. Yleensä selvitystä ei voi tehdä ilman että tiedetään mikä todellinen tilanne on. Jos muita perijöitä ei ole tai heitä ei kiinnosta laittaa tikkua ristiin, aloittaja selvittää tai antaa homman jollekulle toiselle. En nyt ymmärrä miten tästä tulee tällaista vääntöä. 

Siten tulee vääntöä, kun sinä et ymmärrä lukemaasi. Sitten tulet vääntämään perinnöstä luopumisesta, vaikka muut puhuvat asunnon tyhjentämisestä ja myymisestä. Edes perunkirjoitus ei liity millään tavalla näihin asioihin, joista ap kysyi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös velkakin periydy? Eli jos on tulossa perinnöksi velkaa, pitää erikseen ilmoittaa virallisella paperilla, että mä en nyt ota sitä perintöä vastaan. Muuten se velka tulee perilliselle automaattisesti.

Ei todellakaan mene näin. Riittää, että perunkirjoitus on hoidettu ajoissa ja että ei ota itselleen kuolinpesän omaisuutta. Mitään perinnöstä kieltäytymistä ei tarvita, jos kuolinpesä on ylivelkainen. Joskus ennen kuolinpesä piti hakea konkurssiin, mutta nykyisin sitä ei tarvita kuin poikkeustapauksissa.

Eli jos perunkirjoitusta ei ole hoidettu ajoissa tai jos ottaa itselleen kuolinpesän omaisuutta, niin silloin niin kuitenkin voi käydä? Minusta tuo kuulostaa juurikin siltä, että pitää olla tosi tarkkana, ettei epähuomiossa ota isoa velkaa kontolleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n tapauksessa on perijä eli hänen lapsensa, aina ei voi olla vain kivoja asioita hoidettavana. Se kuuluu aikuisuuteen ottaa vastuuta myös puolustuskyvyttömästä lapsestaan ja hänen edusta. Sinulle outo käsite?

Edelleen: Ei ole perijää, jos ei ole perintöä. Jos isän asunnon arvo on vähemmän kuin kuolinpesän velat, ap:n lapsi ei ole perijä, koska ei ole mitään perintöä. Ja noin muutenkin asunnon tyhjentäminen ei liity mitenkään perintöön. Eikä aikuisuus tarkoita sitä, että on vastuussa exänsä romuista. Ymmärrätkö vai haenko ratakiskon avuksi? 

Eikös velkakin periydy? Eli jos on tulossa perinnöksi velkaa, pitää erikseen ilmoittaa virallisella paperilla, että mä en nyt ota sitä perintöä vastaan. Muuten se velka tulee perilliselle automaattis

No kannattaisi lukea ja päivittää niitä tietojaan eikä sekoilla menemään 30 vuotta vanhoilla tiedoilla. 

Jotenkin tuntuu, että tässä ketjussa on ihmisiä joiden on vaikea hyväksyä sitä, että aloittajan on tehtävä asian eteen jotain, vaikkei perintö ole hänen. Johtuuko se siitä ettei tuo tunnu heistä reilulta? Eihän se tavallaan olekaan, mutta niin se nyt vaan menee.

 

Perunkirjoitus tulee hoitaa ja se tulee hoitaa huolella, eikä vaikuta siltä että sitä tulee kukaan muu tekemään. En tiedä miten asiat ovat ennen käytännössä menneet, mutta nykyään viranomaiset harvoin ottavat näitä hoitaakseen, jos yhtään ketään sellaista löytyy joka voi asian tehdä. Ei ole aloittajan etu antaa asian vain olla ja toivoa parasta. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsi voi alkaa harrastaa vaikka sukututkimusta, jos esivanhemmat kiinnostavat. Ei kenelläkään ole aikaa eika mielenkiintoa penkoa jotain exän kamoja vain siksi, että lapsi ehkä mahdollisesti joskus 30 vuoden päästä saattaa "tykätä kyttyrää" kun iskän Lokki-lamppu heitettiin kaatopaikalle. 

Voi kai siellä nopeasti pyörähtää, josko siellä olisi esillä tai parissa ekassa laatikossa jotakin ilmeistä säästettävää, vaikka se valokuva-albumi tai päiväkirja. Toki jos asuu ihan eri puolella Suomea, niin sitten aika iso homma hoidettavaksi, jos ei ole tiedossa mitään erityistä, mistä lapselle olisi iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös velkakin periydy? Eli jos on tulossa perinnöksi velkaa, pitää erikseen ilmoittaa virallisella paperilla, että mä en nyt ota sitä perintöä vastaan. Muuten se velka tulee perilliselle automaattisesti.

Ei todellakaan mene näin. Riittää, että perunkirjoitus on hoidettu ajoissa ja että ei ota itselleen kuolinpesän omaisuutta. Mitään perinnöstä kieltäytymistä ei tarvita, jos kuolinpesä on ylivelkainen. Joskus ennen kuolinpesä piti hakea konkurssiin, mutta nykyisin sitä ei tarvita kuin poikkeustapauksissa.

Eli jos perunkirjoitusta ei ole hoidettu ajoissa tai jos ottaa itselleen kuolinpesän omaisuutta, niin silloin niin kuitenkin voi käydä? Minusta tuo kuulostaa juurikin siltä, että pitää olla tosi tarkkana, ettei epähuomiossa ota isoa velkaa kontolleen.

Ei ole mahdollista ottaa epähuomioissa kuolinpesän omaisuutta, koska omaisuutta on vain pankkitileillä oleva raha sekä asunnot, autot yms. asiat, joista on viralliset omistuspaperit tehtynä. Niitä on harvalla ihmisellä niin paljon, että olisi ongelmallista selvittää, mitä vainajan omaisuuteen kuuluu. Se, jos otat isäsi asunnosta vaikka kahvinkeittimen itsellesi, ei siirrä isäsi velkoja sinulle. Ei edes se, jos otat isäsi Rolexin.  

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että tässä ketjussa on ihmisiä joiden on vaikea hyväksyä sitä, että aloittajan on tehtävä asian eteen jotain, vaikkei perintö ole hänen. Johtuuko se siitä ettei tuo tunnu heistä reilulta? Eihän se tavallaan olekaan, mutta niin se nyt vaan menee.

 

Perunkirjoitus tulee hoitaa ja se tulee hoitaa huolella, eikä vaikuta siltä että sitä tulee kukaan muu tekemään. En tiedä miten asiat ovat ennen käytännössä menneet, mutta nykyään viranomaiset harvoin ottavat näitä hoitaakseen, jos yhtään ketään sellaista löytyy joka voi asian tehdä. Ei ole aloittajan etu antaa asian vain olla ja toivoa parasta. 

Kyllä tulee, kun palkkaa siihen henkilön. En minäkään itse tehnyt kummankaan vanhempani kuoltua perunkirjoituksia. Ei olisi ollut voimia sellaiseen. Meillä tosin ei tarvinut ketään palkata, koska isän hyvä ystävä oli lakimies, joka osasi perintöasiat. Hän hoiti perunkirjoitukset myös äidin kuoltua.