Lue keskustelun säännöt.
Pitkä liitto, rakkaus loppuu
22.04.2024 |
Haluan vaan avautua tänne anonyyminä, vaikka tiedän että tätä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä ja tuun saamaan tästä negaa.
Oon ollut mun miehen kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Meidän liitto on ollut hyvä. Mies on ihana, rakastava, hyvä isä ja kaikin puolin täydellinen. Hän rakastaa minua ja sanoo sen päivittäin ääneen. Me annetaan toisillemme tilaa ja mahdollisuus harrastaa ja tehdä mieleisiä asioita. Me ei juuri koskaan riidellä. Kotityöt ja vastuut jakautuu tasapuolisesti. Kaikki on hyvin. Hän kohtelee mua hyvin ja mä kohtelen häntä hyvin. Meillä on melkein täydellinen liitto.
Juuri sen vuoksi mua surettaa kun tuntuu että en vaan enää rakasta häntä. Tai rakastan ja kunnioitan, mutta en enää romanttisessa mielessä. Meillä on monta lasta, ja ollaan varmaan ajauduttu erilleen osin siitä syystä että lasten asiat on olleet niin sitovia. Siis vaikeat vauva-ajat, nepsyhaasteet, nykyään jo teinien ongelmat. Ollaan molemmat omistautuvia ja hyviä vanhempia, toimitaan yhdessä lasten hyväksi. Ja mä niin haluaisin olla onnellinen tässä hetkessä ja rakastaa tuota miestä. Rakastinkin palavasti aina viime vuosiin saakka, nyt rakastan eri tavalla, ehkä kaverillisesti.
En tietenkään tee hätiköityjä päätöksiä, mutta mieleen on tullut ajatuksia erosta. Yksin olemisesta. Yhteisvanhemmuudesta. Me saatais se kaikki toimimaan, me pystyttäis eroamaan sovussa ja toimimaan lasten parhaaksi jatkossakin, niin ihana ja hyvä mies tuo on. Kuka tahansa nainen olisi onnekas saadessaan hänet, ja mä vaan suren sitä että miksen mä ymmärrä sitä.
Ootteko te jääneet hyvään suhteeseen jossa ette koe rakastavanne toista, vai ootteko lähteneet?
Jos musta nyt tuntuu ahdistavalta ajatella että lapset kasvaa ja meille tulee tilaa olla taas kahdestaan ja ajattelen vaan että en halua sitä, voiko tätä suhdetta vielä korjata? En haluaisi erota ja tehdä sitä miehelle, mutta tuntuu etten kestä tässä liitossa enkä haluaisi myöskään tehdä itselleni sitä, että elän vaan vuosia tän ahdistuksen kanssa.
Voiko rakkaudella olla parasta ennen -päivä? Onkohan meillä tullut se täyteen?
Kommentit (96)
Älä anna hyvää miestä, lastesi isää toiselle naiselle. Tulet katumaan myöhemmin.
Älä anna hormooniesi pilata lastesi lapsuutta.Mielesi muuttuu vielä, kun hormoonisi tasapainottuvat.
Silloin haluat vain harmonista tasapainoista elämää miehesi rinnalla.
Yksin ei ole hyvä olla, varsinkaan vanhuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jatkan vielä, että en oikein usko noihin kipinän uudelleen lämmittelyihin. En tiedä ketään tervejärkistä jolla 20v+ parisuhde olisi yhä intohimoinen.
Jos intohimolla tarkoitetaan sitä,että toinen vetää vieläkin puoleensa ja halutaan toisiamme, niin meillä on kyllä vielä 30 vuoden jälkeenkin tällainen liitto.
Naisen hormonitoiminnan tuntien ,se voi välillä seestyä, mutta siitä taas uudelleen piristyä.Tahtotila pysyä toisen kanssa korvaa sitten ne ajat/ hetket.
Sama. Todellakin on intohimoa ja välillä perhosiakin vatsassa kun hoksaa toisen tulevan pian töistä kotiin. Ensi viikolla tulee 30 v yhteiselämää täyteen.
Pitkässä suhteessa on väistämättä erilaisia aikoja. Ota aikaa, ole armollinen itsellesi, toiselle ja perheellesi. On valtava hyppy särkeä perhe. Eikä koskaan, kenenkään kanssa, voi olla varma että kaikki sujuu ex-puolison kanssa eron jälkeenkin. Sitä ei tiedä ennen kuin kokeilee ja yllätyksiä voi aina tulla.
Kipuilin tuon saman asian kanssa aikani, kun menetin mielenkiintoni täysin hyvää miestä kohtaan pitkän avioliiton päätteeksi. Hän oli osallistuva ja huomioon ottava mies, komea, urheilullinen ja menestyvä, mutta en nähnyt hänessä enää mitään hyvää. Aloitin riitelyn ihan tyhjästä ja lopulta halusin eron. Lasten kanssa ei ollut ongelmaa, kun olivat jo omillaan. Minulle tuli valtavana yllätyksenä, että miehet hakivat minusta pelkkää viihdykeseuraa vapauduttuani. He tekivät ohareita ja välttelivät sitoutumista yhteen naiseen. Ex-mieheni kohdalla oli toisin. Hän löysi nopeasti itseään paljon nuoremman naisen ja oli haluton harkitsemaan yhteenpaluuta, kun sitä ehdotin. Mikäpä se olikaan, on nyt pienen lapsen isä.
Itse hankin hormonikorvaushoidon esivaihdevuosivaivoihin. Ensimmäisinä päivinä tuntui kuin värit olisivat palanneet elämään ja tunsin mm. taas rakkauden tunnetta paljon syvemmin. Auttoi toki ennen pitkää myös niihin vaivoihin, joihin lääkityksen hain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kipuilin tuon saman asian kanssa aikani, kun menetin mielenkiintoni täysin hyvää miestä kohtaan pitkän avioliiton päätteeksi. Hän oli osallistuva ja huomioon ottava mies, komea, urheilullinen ja menestyvä, mutta en nähnyt hänessä enää mitään hyvää. Aloitin riitelyn ihan tyhjästä ja lopulta halusin eron. Lasten kanssa ei ollut ongelmaa, kun olivat jo omillaan. Minulle tuli valtavana yllätyksenä, että miehet hakivat minusta pelkkää viihdykeseuraa vapauduttuani. He tekivät ohareita ja välttelivät sitoutumista yhteen naiseen. Ex-mieheni kohdalla oli toisin. Hän löysi nopeasti itseään paljon nuoremman naisen ja oli haluton harkitsemaan yhteenpaluuta, kun sitä ehdotin. Mikäpä se olikaan, on nyt pienen lapsen isä.
Miksi ihmeessä haluaisit miehen, ainakaan asumaan kanssasi? Saat tulla ja mennä, miten lystäät. Halutessasi saat tinderistä parikymmentä vuotta nuoremman miehen omaan sänkyysi kotiintoimitettuna.
Exäsi sen sijaan on kiinni uudessa pesueessaan seitsenkymppiseksi. Sääliksi käy, sillä ikäerosuhteet harvemmin kestävät ja teinin/teinien vuoroviikkovanhemmuus on papalle raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kipuilin tuon saman asian kanssa aikani, kun menetin mielenkiintoni täysin hyvää miestä kohtaan pitkän avioliiton päätteeksi. Hän oli osallistuva ja huomioon ottava mies, komea, urheilullinen ja menestyvä, mutta en nähnyt hänessä enää mitään hyvää. Aloitin riitelyn ihan tyhjästä ja lopulta halusin eron. Lasten kanssa ei ollut ongelmaa, kun olivat jo omillaan. Minulle tuli valtavana yllätyksenä, että miehet hakivat minusta pelkkää viihdykeseuraa vapauduttuani. He tekivät ohareita ja välttelivät sitoutumista yhteen naiseen. Ex-mieheni kohdalla oli toisin. Hän löysi nopeasti itseään paljon nuoremman naisen ja oli haluton harkitsemaan yhteenpaluuta, kun sitä ehdotin. Mikäpä se olikaan, on nyt pienen lapsen isä.
Miksi ihmeessä haluaisit miehen, ainakaan asumaan kanssasi? Saat tulla ja mennä, miten lystäät. Halutessasi saat tinderistä parikymmentä vuotta nuoremman m
En haaveile lasteni ikää lähellä olevista kertapan0ista, vaan parisuhteesta. En itsekään usko mieheni parisuhteen kestävyyteen, mutta iloitkoot nyt aikansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kipuilin tuon saman asian kanssa aikani, kun menetin mielenkiintoni täysin hyvää miestä kohtaan pitkän avioliiton päätteeksi. Hän oli osallistuva ja huomioon ottava mies, komea, urheilullinen ja menestyvä, mutta en nähnyt hänessä enää mitään hyvää. Aloitin riitelyn ihan tyhjästä ja lopulta halusin eron. Lasten kanssa ei ollut ongelmaa, kun olivat jo omillaan. Minulle tuli valtavana yllätyksenä, että miehet hakivat minusta pelkkää viihdykeseuraa vapauduttuani. He tekivät ohareita ja välttelivät sitoutumista yhteen naiseen. Ex-mieheni kohdalla oli toisin. Hän löysi nopeasti itseään paljon nuoremman naisen ja oli haluton harkitsemaan yhteenpaluuta, kun sitä ehdotin. Mikäpä se olikaan, on nyt pienen lapsen isä.
Miksi ihmeessä haluaisit miehen, ainakaan asumaan kanssasi? Saat tulla ja mennä, miten lystäät. Halutessa
Ennemmin ajattelin, että voisit luopua parisuhteesta haaveilusta, kun punnitset sinkkuuden ja parisuhteen plussia ja miinuksia. Mikään pakko ei ole nuoria miehiä kertanumeroina käyttää, vaikka sellainen mahdollisuus on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
On valtava hyppy särkeä perhe. Eikä koskaan, kenenkään kanssa, voi olla varma että kaikki sujuu ex-puolison kanssa eron jälkeenkin. Sitä ei tiedä ennen kuin kokeilee ja yllätyksiä voi aina tulla.
Tämä ja kokemuksesta! Kun erosimme, olin täysin varma että miehen kanssa saadaan kaikki käytännön asiat sovittua yhteisymmärryksessä, koska niin oli ennenkin asioista sovittu. Ei koskaan esimerkiksi riidelty raha-asioista, ikinä sen 15 vuoden aikana. Sitten eron jälkeen, vaikka mies oli se joka ei enää halunnut yrittää, mies nousi kaikessa vastaan.
Esimerkiksi mulle ei hänen mielestään kuulunut talosta euroakaan, koska hän "otti talon ja loppulainan itselleen" jne. Luovuin myös oikeudestani hänen perintöönsä ja mies vain raivosi että miten edes kuvittelen että siitä jotain minulle kuuluisi, miten ahne p*ska olen. Lakimies siinä sitten varmisteli olenko oikeasti varma että luovun 25000 eurosta vapaaehtoisesti?
Hän oli vuorotyössä ja lasten tapaamisesta ei siksi voitu sopia mitään säännöllistä kaavaa, joustin siinä tottakai miehen työvuorojen mukaan ja miehen mielestä minä silti kusetin.
Tai kun menin sovitusti hakemaan tavaroitani vanhasta kodista, hän heitti minut pihalle. Jne. Mies muuttui aivan totaalisesti eron hetkellä eri ihmiseksi, en voinut uskoa silmiäni ja korviani. KAIKKI on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apn tapauksessa lapset ainakin oppivat että kehenkään ei koskaan kannata luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä anna hyvää miestä, lastesi isää toiselle naiselle. Tulet katumaan myöhemmin.
Älä anna hormooniesi pilata lastesi lapsuutta.Mielesi muuttuu vielä, kun hormoonisi tasapainottuvat.
Silloin haluat vain harmonista tasapainoista elämää miehesi rinnalla.
Yksin ei ole hyvä olla, varsinkaan vanhuuttaan.
Moni katuu salaa. Koska ei voi sitä muuten tehdä. Ulospäin pidetään kulissit pystyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä AP päivittäin muuten läheisyyttä miehesi kanssa? Se etäännyttää nopeasti jos ei ole.
Rakkauden voi löytää uudelleen jos haluaa, romanttisen intohimoisen rakkauden <3 Ja se on eri asia kuin alkuhuuma, se on paljon enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt hyvä ihminen mene pilaamaan elämääsi. Et tule keski-ikäisenä naisena löytämään enää uutta hyvää parisuhdetta, miehesi sen sijaan kyllä löytää jonkun 30 v naisen. Tulet olemaan loppuikäsi yksin ja kadut ankarasti virhettäsi jos tuosta kaikesta luovut.
Vierailija kirjoitti:
Rakkauden voi löytää uudelleen jos haluaa, romanttisen intohimoisen rakkauden <3 Ja se on eri asia kuin alkuhuuma, se on paljon enemmän.
Se on taitolaji. Vaatii henkistä kypsyyttä.
Jos intohimolla tarkoitetaan sitä,että toinen vetää vieläkin puoleensa ja halutaan toisiamme, niin meillä on kyllä vielä 30 vuoden jälkeenkin tällainen liitto.
Naisen hormonitoiminnan tuntien ,se voi välillä seestyä, mutta siitä taas uudelleen piristyä.Tahtotila pysyä toisen kanssa korvaa sitten ne ajat/ hetket.