Lue keskustelun säännöt.
Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?
22.04.2024 |
Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Rossipohja on paras mahdollinen. Jos sattuu esim. vesivahinko, sen pystyy toteamaan helposti ja vahinko rajautuu. Korjaaminen on paljon halvempaa. Jos viemäri- tms putkissa on ongelmaa, pääsee niitä tutkimaan talon alle, ei tarvitse purkaa mitään.
Maavaraista laattaa en huolisi. En varsinkaan, jos patteriputket ym. on valun sisässä.
Maavaraisen laatan, kuten nuo valesokkelitkin, käyttöikä on noin 40 vuotta. Ongelmia tiedossa.
Rossipohja on tosiaan paras mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.
Ei niitä uusiin taloihin enää rakenneta, energiasyistä. Mutta vanhassa talossa, missä muutenkin voi olla alapohjan eristeet niin ja näin, rossipohja on siitä hyvä, että se ei ole yleensä koskaan homeessa, tuulettuu hyvin.
Nykypäivänä älvsbytalo taitaa olla ainoa perinteisellä kylmällä rossipohjalla ja kissanluukuilla oleva talo.
Meillä on 2021 valmistunut Muurametalo, lämpimällä, tuuletetulla rossipohjalla. Kiva kun lattian alla on melkein metri kuivaa, lämmintä ryömintätilaa. Jos joku putki hajoaa, se on helppo korjata eikä vesi valu rakenteisiin. Hukkalämpö mikä muuten puhallettaisiin ulos, kierrätetään al
Niin ja sitten on muitakin kun valmispakettitaloja. Meidän on tehty 15 vuotta sitten, kalliolle, (kylmällä) suht korkealla rossipohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 1924 rakennetussa talossa on rossipohja. Ja ihan alkuperäinen.
Talvella saattaa olla vähän viileä.
Villasukat pyörii jaloissa kuin lentokoneen propellit. Lautalattian alla eristeenä viisi senttiä kasaan painunutta sahanpurua. Sitten ihmetellään miksi sähkölasku on tammikuussa niin suuri. Lämpöpatterit hohkaa punahehkuisena ja huoneen nurkissa roikkuu melkein jääpuikkoja.
Minulla on rossipohjalla oleva 80 neliön mökki. Ei pyöri sukat eikä sähkömittari lentokoneen propellina kun on runkoleijonan päällä 40cm eristettä alapohjassa ja yläpohjassa enemmän. Kissanluukut suljettuna talvisin. Normaali huonekorkeus, Kolminkertaisen ikkunat ja 8 tuuman hirsi. Lattian yläpinta sovitettu täydelle hirrelle niin ei tule vetoa lattian rajaan. Kuten muuten tulee kaupunki asunnossa, jossa ei ole valesokkelia. Elementin alapää ilmeisesti laatalla ja siitä falskaa, grynderin pikavoittorivari, jonka myynnistä on onneksi jo esisopimus. Omakotitalossa oli valesokkeli, korkealla maanpinnan yläpuolella, ei vetänyt nilkkoihin. Hyvä rakenne hyvin tehtynä. Kuntotarkastaja avasi seinää myydessä, rutikuivaa näytti mittari.
Paljon ollaan mökillä, yli puolet ajasta talvisinkin. Uuneja lämmitetään paikalla ollessa muuten ilmalämpöpumpulla vuosikulutus 7000kWh. Poissa ollessa peruslämpö 12 astetta. Kulutuksessa on lisäksi satunnaiset aittojen ja ullakon lämpösähköt silloin kun on porukkaa enemmän.
Tuulinen paikka, niin kovimmilla myrskyillä huomaa kun käsin veistetty hirren salvokset falskaa. Silloin joutuu pattereista hakemaan lisälämpöä. Muutamana päivänä talvesta vaan onneksi. Muuten patterit ovat vain varalla jos pumppu sattuu hajoamaan.
Kaveri kun kerran tuli mökille, niin eka kysymys oli, että miksi noin korkeat sokkelit (60 - 80cm). Sanoin, että siksi ettei roisku sadevedet ja mudat alahirrelle ja lahota niitä. Menin sitten vastavierailulle hänen mökilleen. Sokkeli hädin tuskin 10 cm maan pinnan yläpuolella. Sadekesänä mökin ylärinteen puolen maa likomärkänä liejuna. Vaimo tehnyt komian ukonhattupenkin seinään kiinni. Toisella sivulla nokkoset ylsi ikkunoihin. Kun puskaa raotti, niin alahirret märkinä sammaleen peitossa ja pintalahoina. Sisälle kun meni niin nenä kertoi kaiken. Reilun 10 vuotta vanha mökki. Salaojat oli lisännyt vasta vuosia asuttuaanökkeiltyään kun oli ylärinteen valumavedet alkaneet huoletta maan. En tajua miten noin surkeasti tekee mökin itselleen. Ja miten rakennusvalvonta sen hyväksyy. No, mies oli saita kun mikä.
En osaa sanoa kannattaako ostaa, meillä on yli 100v rossipohja talo maalla suvulla kesäkäytössä. Ei haise home.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 1924 rakennetussa talossa on rossipohja. Ja ihan alkuperäinen.
Talvella saattaa olla vähän viileä.
Villasukat pyörii jaloissa kuin lentokoneen propellit. Lautalattian alla eristeenä viisi senttiä kasaan painunutta sahanpurua. Sitten ihmetellään miksi sähkölasku on tammikuussa niin suuri. Lämpöpatterit hohkaa punahehkuisena ja huoneen nurkissa roikkuu melkein jääpuikkoja.
Ai teillä niin? Ei meillä vaan.
Lattian olla on eristeet ihan kunnossa, lämmitetään maalämmöllä ja leivinuunilla, sisälämpötila sopiva noin 20 astella. Sähkölasku ihan kohtuullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.
Olen asunut kaikenlaisissa taloissa. Niin kuin edesmennyt setämme rakennusmestari aina sanoi. Paikka. Se on ensimmäinen ehto.Eli rakennuksen pitää olla selkeästi ylempänä kuin lähiympäristö ja piha. On ollut maanvaraista laattaa, rossipohjaa, nyt asutaan ns. valesokkelitalossa. Tämä on hyvä, kuiva, kunnolla tehty. Kun katsot ikkunasta ulos, pihan tulee olla selväsi alempana kuin lattian. On korjattu useita liian matalalle rakennettuja rivitaloja kosteuden takia. On ollut urakoitsija nuuka ja säästänyt täyttösorassa eikä ole tehty piirustusten mukaan. Oikeastihan kyseessä on petos mutta rakennustarkas
Viisaita sanoja. Niinhän se on että jopa paljon parjattu valesokkelitalo on täysin toimiva jos rakennuspaikka on huolella valittu ja rakennustyö on tehty oikein. Siitä ne ongelmat alkaa kun talo on rakennettu saviselle pellolle ja vähän monttuun. Vedellä on taipumus löytää tiensä rakenteisiin.
Sen betonilaatan käyttöikä on noin 40 vuotta. Valesokkelitalot on useimmiten sieltä 1970-luvulta eli pohja on jo käyttöikänsä ylittänyt. En uskaltaisi itse ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Nimenomaan. Ja tuuletus toimii, kunhan tuuletusluukut auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen betonilaatan käyttöikä on noin 40 vuotta.
Roomalaiset rakensi betonista 2000 vuotta sitten ja ne rakennukset on tänä päivänä pystyssä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)
Esimerkiksi tämä betonista tehty 43 metriä halkaisijaltaan oleva kupolikatto.
Vierailija kirjoitti:
Terveiset rossipohjasta. Aamulla ensimmäiseksi totesin että kellariin asetettu vesipumppu ei ollut toiminut, koska ilmanvaihtoputkesta ulos työnnetty vesiletku yön pakkasissa jäätynyt umpeen. Olin yrittänyt letkun eristää, eivät olleet eristykset riittäneet. Pumppu kävi tyhjäkäynnillä, ei ollut kytkin toiminut niin että olisi sammunut automaattisesti. Se ei siis sammu jos vesijohto on tukossa, mutta on toiminut muuten.
No, siitä piti sitten aamunsa aloittaa. Otin vesiletkun tuvan lattian kautta pesuhuoneeseen, sulattelin sitä hetken aikaa erinäisin konstein ja otin sitten kellariin kertyneen veden pois ja sain kellarin luukun pistää kiinni ja ruveta aamukahvin keittoon.
En uskalla ajatellakaan miten korkealle hulevesi kellarissa nousisi, ellen koko ajan huolehtisi sen poistamisesta, joko kömpimällä alas laittamaan pumppua käyntiin ja stoppiin, tai antaessani plussakelin vallitessa pumpun hoitaa homman automaattisesti. Joka tapauksessa til
Nyt menee vanhan? talon talotekniikka ja rossipohja iloisesti sekaisin. Se, että kertyykö talon alla olevaan kellariin vettä, ei liity kyllä rossipohjaan mitenkään. Kaikissa rossipohjataloissa ei edes ole kellaria.
Meillä on rossipohjatalo, vesipumppu on kylppärin yhteydessä sisällä, ei siis talon alla. Ei ole kellaria johon vettä pääsisi kertymään. Eikä vettä kerry talon allekaan, kun talo on rakennettu kallionnyppylän päälle, vesi viettää joka puolelta pois talosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen betonilaatan käyttöikä on noin 40 vuotta.
Roomalaiset rakensi betonista 2000 vuotta sitten ja ne rakennukset on tänä päivänä pystyssä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)
Esimerkiksi tämä betonista tehty 43 metriä halkaisijaltaan oleva kupolikatto.
Mitä yhteistä on antiikin roomalaisella ja nykyajan pohjoiseurooppalaisella rakentamisella? Aivan, ei mitään. Ei materiaalit, ei ilmasto, ei käyttötarkoitus, ei asumisen vaatimukset, ei mikään. Se että "rakennus on pystyssä", onko se sama asia kuin homeeton ja asuinkelpoinen?
Tässä yksi artikkeli betonilaattarakentamisesta;
https://rakennusmaailma.fi/ok-taloissa-yleinen-alapohjarakenne-on-altis…
"Rakenteella on tekninen käyttöikä
Puurakenteisen alapohjan tekninen käyttöikä normaalissa rasituksessa on 40 vuotta, mikäli betonilaatan alla ei ole lämmöneristystä. Jos betonilaatan alla on lämmöneristys, on käyttöikä 50 vuotta. Jos täyttömaa betonilaatan alla on kosteaa tai kapillaarista, tai salaojien toiminnassa on puutteita, on rakenteen tekninen käyttöikä 2030 vuotta. Bitumilla toteutettujen vedeneristysten (käytetty betonilaatan yläpinnassa) tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on 2030 vuotta."
Eli tuossa tulee tarkennusta edelliseen kirjoittajaan sen verran, että 40 vuoden käyttöikä ei ole varsinaisesti betonilaatan, vaan sen päälle rakennetun puurakenteen käyttöikä. Eli kun käytetään betonilaatalle rakentamista, puuosat ei kovin kauan tule kestämään.
Vierailija kirjoitti:
Rossipohja on samanlainen ideologia kuin "hengittävät talot" eli huuhaata...se toimi vanhoissa taloissa kun olivat harvoja ja lämmitettiin hulluna polttamalla puita joka päivä uunissa ja käytiin pihasaunassa kerran viikossa...yleisin valituksen ja riitojen aihe ja homevaurion aiheuttaja nykyään ideologisissa hippitaloissa ie rintamamiestaloissa. Voi sen kanssa nykyään pärjätä jos varautuu ostettuaan massiivisiin kosteusvaurioremontteihin ja/tai oikeusjuttuihin ja osaa elää...
Uusissa pelaa jos tehty oikein eli lecasora/kunnon tuuletus/koneellinen tuuletus.
Tuosta voit kuunnella juttua siitä pullotalosi erinomaisuudesta:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen betonilaatan käyttöikä on noin 40 vuotta.
Roomalaiset rakensi betonista 2000 vuotta sitten ja ne rakennukset on tänä päivänä pystyssä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)
Esimerkiksi tämä betonista tehty 43 metriä halkaisijaltaan oleva kupolikatto.
Ei tosin ole ihan samaa tavaraa kuin nykybetoni:
https://news.mit.edu/2023/roman-concrete-durability-lime-casts-0106
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen betonilaatan käyttöikä on noin 40 vuotta.
Roomalaiset rakensi betonista 2000 vuotta sitten ja ne rakennukset on tänä päivänä pystyssä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)
Esimerkiksi tämä betonista tehty 43 metriä halkaisijaltaan oleva kupolikatto.
Ei tosin ole ihan samaa tavaraa kuin nykybetoni:
https://news.mit.edu/2023/roman-concrete-durability-lime-casts-0106
Joo eikä betonilaatta maata vasten ole sekään ihan sama asia kuin kupolikatto ylhäällä ilmassa.... mutta voihan sitä verrata vaikka omenoita ja banaaneitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.
Ei niitä uusiin taloihin enää rakenneta, energiasyistä. Mutta vanhassa talossa, missä muutenkin voi olla alapohjan eristeet niin ja näin, rossipohja on siitä hyvä, että se ei ole yleensä koskaan homeessa, tuulettuu hyvin.
Nykypäivänä älvsbytalo taitaa olla ainoa perinteisellä kylmällä rossipohjalla ja kissanluukuilla oleva talo.
Meillä on 2021 valmistunut Muurametalo, lämpimällä, tuuletetulla rossipohjalla. Kiva kun lattian alla on melkein metri kuivaa, lämmintä ryömintätilaa. Jos joku putki hajoaa, se on helppo korjata eikä vesi valu rakenteisiin. Hukkalämpö m
Älvsbytaloissa on ilmeisesti aika iso ero siinä, onko talo rakennettu 19XX vai 20XX. Itsellä on tuollainen tuoreempi versio. Ei ole kylmät lattiat ja lämmityskulut on hyvinkin kohtuulliset.
Ainakin tämän talon alla mahtuu liikkumaan kumarassa ja tarkistamaan asiat. Ilmeisesti ne ensimmäiset versiot oli tehty jotenkin eri tavalla. Mutta näissä nykyisissä en ole havainnut mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Maksoin torppani sadevesisysteemin muutama vuosi sitten. Ei sitä ihan pienellä rahalla saanut. Suuri osa rännien kautta tulevista vesistä ohjautuu sen ansiosta kauas tontilta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kellarin vesitulvaan yhtään millään lailla vähentävästi.
Jos talo on 120 v vanha ja talossa on rossipohja kuten monissa taloissa tuohon rakennusaikaan oli, en kyllä ostaisi ja vaivoikseni ottaisi. Onhan monia muitakin syitä miksi vanhaa taloa ei kannata riesoikseen ottaa ja rossipohja on yksi niistä varteenotettavista syistä. Miksei myös sadevesijärjestelmän puuttuminen. Onhan se ikävää kun on tulva pihassa, vaikka torppa mäen päällä. Ja tuhat muuta syytä.
Sadevesijärjestelmän voi ihan itse asentaa, jos sellaisen haluaa. Siitä ei kyllä ole hurjasti hyötyä juuri pahimpaan aikaan. Helposti on kaivot jäässä tai tukossa näin keväällä. Mieluummin kunnolla talosta poispäin kallistettu maaperä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.
Mikä ongelma on valesokkelitalossa?
Alaohjauspuu maanpinnan alapuolella. Mikä voisikaan mennä vikaan Suomen kaltaisessa, märässä ja lumisessa ympäristössä...
Valesokkelissa ei ole mitään vikaa kun kivijalka on riittävän korkea. Eli alaohjauspuu on reilusti maan pinnan yläpuolella.
Omaan omakotitalooni tein tällaisen. Naapurit säästivät ja tekivät matalan perustuksen. Nyt katuvat.
Mikä ihme on valesokkeli, jossa sokkelin yp on maan pinnan yläpuolella reilusti? Silloinhan se sokkeli on oikea sokkeli, eikä valetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 1924 rakennetussa talossa on rossipohja. Ja ihan alkuperäinen.
Talvella saattaa olla vähän viileä.
Villasukat pyörii jaloissa kuin lentokoneen propellit. Lautalattian alla eristeenä viisi senttiä kasaan painunutta sahanpurua. Sitten ihmetellään miksi sähkölasku on tammikuussa niin suuri. Lämpöpatterit hohkaa punahehkuisena ja huoneen nurkissa roikkuu melkein jääpuikkoja.
Ai teillä niin? Ei meillä vaan.
Lattian olla on eristeet ihan kunnossa, lämmitetään maalämmöllä ja leivinuunilla, sisälämpötila sopiva noin 20 astella. Sähkölasku ihan kohtuullinen.
No meillä on just toi satavuotta vanha sukat pyörii jaloissa-malli😄 onneks ei ole kuin kesämökkinä toistaiseksi joten lämmityskustannukset pysyy kurissa ja ei ole syytä tarvinnut meillä ihmetellä, se on ihan selvä. Ollaan harkittu tosin muuttoa sinne mutta sitä edeltää iso remontti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen betonilaatan käyttöikä on noin 40 vuotta.
Roomalaiset rakensi betonista 2000 vuotta sitten ja ne rakennukset on tänä päivänä pystyssä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)
Esimerkiksi tämä betonista tehty 43 metriä halkaisijaltaan oleva kupolikatto.
Valitettavasti sitä Rooman aikaista tulivuoren tuhkaa on aika rajoitetusti saatavilla betoniasemilla nykypäivänä...
Sanni16kerava
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksoin torppani sadevesisysteemin muutama vuosi sitten. Ei sitä ihan pienellä rahalla saanut. Suuri osa rännien kautta tulevista vesistä ohjautuu sen ansiosta kauas tontilta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kellarin vesitulvaan yhtään millään lailla vähentävästi.
Jos talo on 120 v vanha ja talossa on rossipohja kuten monissa taloissa tuohon rakennusaikaan oli, en kyllä ostaisi ja vaivoikseni ottaisi. Onhan monia muitakin syitä miksi vanhaa taloa ei kannata riesoikseen ottaa ja rossipohja on yksi niistä varteenotettavista syistä. Miksei myös sadevesijärjestelmän puuttuminen. Onhan se ikävää kun on tulva pihassa, vaikka torppa mäen päällä. Ja tuhat muuta syytä.
Olisit samalla tehnyt ne salaojat.
Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi jo isäukkoni 50-luvulla taloa tehdessään. Ei ole t
Sano isäukolles että salaojaputken yp tulee olla mielellään anturavalun ap:n alapuolella. Jos sen tekee tolleen että putken laki on lattian yp, antura kastuu.
Sanni16kerava
Villasukat pyörii jaloissa kuin lentokoneen propellit. Lautalattian alla eristeenä viisi senttiä kasaan painunutta sahanpurua. Sitten ihmetellään miksi sähkölasku on tammikuussa niin suuri. Lämpöpatterit hohkaa punahehkuisena ja huoneen nurkissa roikkuu melkein jääpuikkoja.