Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lämmityskulut on noin 30% isommat rossipohjataloissa. Mutta helpompi korjata putkivikoja.

Ei pidä paikkaansa ainakaan uusissa.

Meillä 135m2 rossipohjainen talo, ulkoporeallas, 5 hlö perhe, kokonaissähkön kulutus 12000 kWh/v

Då värmer ni inte huset och poolen uteslutande med el eller bor söder om Belgien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.

 

Mikä ongelma on valesokkelitalossa?

Alaohjauspuu maanpinnan alapuolella. Mikä voisikaan mennä vikaan Suomen kaltaisessa, märässä ja lumisessa ympäristössä...

Valesokkelissa ei ole mitään vikaa kun kivijalka on riittävän korkea. Eli alaohjauspuu on reilusti maan pinnan yläpuolella. 

Omaan omakotitalooni tein tällaisen. Naapurit säästivät ja tekivät matalan perustuksen. Nyt katuvat.

Hienoa. Tekivät perustuksesta kompostin :D

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=rossipohja+riskirake…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti rossipohjahan on paljon parempi. Pääsee tuulettumaan eikä maaperän kosteus pysty mitenkään nousemaan rakenteisiin, kun talon pohja on irti maasta.

Ongelmat tulee siitä, kun ihmiset tukkii ilmanvaihtoaukkoja, jolloin siellä ryömintätilassa oleva kosteus ei pääse haihtumaan.

Suoraan kallion päälle rakennettu on paras. Pienen kukkulan laella jossa vedet valuu talosta poispäin.

Kyllä silloinkin pitää salaojitus olla kunnossa.

 

Onko jopa painovoima sinulle täysin vieras käsite?

 

Mielestäsi mäen päällä oleva kivi tarvitsee salaojituksen. Ei  v i t t u et ole oikeasti noin tyhmä, oletko ihan insinööri?

Harva sokkeli kivestä hakataan. Betonista vesi menee läpi että heilahtaa, huokoistettu SL3-5 kutosen kivellä jos otat niin ehkä vähän hidastaa.. Lisäksi kalliosta nouse radonia, sekin tarvitsee poistoputket.

Sanni16kerava 

Äijä jauhaa jostain betonista. Kiven päällehän ei voi tehdä kivestä mitään. Ja onhan se nyt hitto tosi vaikeeta vetää silla 110 viemärillä se radonin poistokanava taivaalle. Jee jee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti rossipohjahan on paljon parempi. Pääsee tuulettumaan eikä maaperän kosteus pysty mitenkään nousemaan rakenteisiin, kun talon pohja on irti maasta.

Ongelmat tulee siitä, kun ihmiset tukkii ilmanvaihtoaukkoja, jolloin siellä ryömintätilassa oleva kosteus ei pääse haihtumaan.

Suoraan kallion päälle rakennettu on paras. Pienen kukkulan laella jossa vedet valuu talosta poispäin.

Kyllä silloinkin pitää salaojitus olla kunnossa.

 

Onko jopa painovoima sinulle täysin vieras käsite?

 

Mielestäsi mäen päällä oleva kivi tarvitsee salaojituksen. Ei  v i t t u et ole oikeasti noin tyhmä, oletko ihan insinööri?

Harva sokkeli kivestä hakataan. Betonista vesi menee läpi että heilahtaa, huokoistettu SL3-5 kutosen kivellä jos otat niin ehkä vähän hidastaa.. Lisäksi kalliosta nouse radonia, sekin tarvitsee poistoputket.

Sanni16kerava 

Sun mielestä varmaan kalliokin (ei se kaupunginosa) voi homehtua :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti rossipohjahan on paljon parempi. Pääsee tuulettumaan eikä maaperän kosteus pysty mitenkään nousemaan rakenteisiin, kun talon pohja on irti maasta.

Ongelmat tulee siitä, kun ihmiset tukkii ilmanvaihtoaukkoja, jolloin siellä ryömintätilassa oleva kosteus ei pääse haihtumaan.

Suoraan kallion päälle rakennettu on paras. Pienen kukkulan laella jossa vedet valuu talosta poispäin.

Paitsi radonin kannalta. 

Ostettiin talo rossipohjalla. Kaksi tuuletusaukkoa, joista toinen oli tukittu ilmeisesti viime isomman remontin yhteydessä 15-20 v sitten laudalla jossa pieni reikä. Käsittääkseni läpiveto ois kuitenkin oltava, joten aukaisin tukitun luukun. Kuntoraportissa ei mainittu mitään asiasta, mietin oliko siinä kuitenkin taustalla hienompi ajatus sopivasta ilmanpaineesta tai jostain.

Ei ole komposti vaan hyvä ratkasu.

Radon kaasutkin tuulettuu pois.

Naapuri rakensi 60 luvulla kalliorinteeseen kellarillisen talon. Betoniperustuksen vesieristi sulalla piellä. Ei ole ollut ongelmia. Ei muuten100v sitten rakennettu savipellolle pientaloja. Pojanmaasta en tosin tiedä.

Tä? Jos maksat pikkareist niin tehdään kauppoja ;) Saat 30 kpl ja on vahvat tuoksut

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä rossipohjassa ole mitään muuta huonoa kuin lämpövuoto. Pakkanen pääsee talon alle ja varpaita palelee, jos ei pidä lattialämmitystä isolla.

Ei mun talossa ainakaan mitään lattialämmitystä ole. Eikä muutenkaan muuta lämmitystä kuin varaava takka 2:ssa huoneessa. Itse tykkään siitä, että sisälämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan. Talvella voi olla sisällä vaikka 13 astetta, mutta enemmän vaatetta ja yöllä peittoa päälle, niin ei haittaa. Ja lattian kylmyyteen auttaa sisätossut jalassa. Ulkona palelee paljon vähemmän, kun ei sisä- ja ulkolämpötilan ero ole niin iso kuin keskuslämmitetyissä asunnoissa.

Terveiset rossipohjasta. Aamulla ensimmäiseksi totesin että kellariin asetettu vesipumppu ei ollut toiminut, koska ilmanvaihtoputkesta ulos työnnetty vesiletku yön pakkasissa jäätynyt umpeen. Olin yrittänyt letkun eristää, eivät olleet eristykset riittäneet. Pumppu kävi tyhjäkäynnillä, ei ollut kytkin toiminut niin että olisi sammunut automaattisesti. Se ei siis sammu jos vesijohto on tukossa, mutta on toiminut muuten.

No, siitä piti sitten aamunsa aloittaa. Otin vesiletkun tuvan lattian kautta pesuhuoneeseen, sulattelin sitä hetken aikaa erinäisin konstein ja otin sitten kellariin kertyneen veden pois ja sain kellarin luukun pistää kiinni ja ruveta aamukahvin keittoon.

En uskalla ajatellakaan miten korkealle hulevesi kellarissa nousisi, ellen koko ajan huolehtisi sen poistamisesta, joko kömpimällä alas laittamaan pumppua käyntiin ja stoppiin, tai antaessani plussakelin vallitessa pumpun hoitaa homman automaattisesti. Joka tapauksessa tilannetta on tarkkailtava päivittäin monta kertaa, jotta yllätyksiä ei pääsisi tapahtumaan.

Kerron tämän esimerkkinä yhdestä jokakeväisestä ylimääräisestä huolen aiheesta rossipohjaa koskien. Nyt kun olen muuttamassa pois, taitaa käydä niin että kun veden poistamisesta ei ole kukaan huolehtimassa, koko kellaritila on vaarassa täyttyä kevään hulevesillä. Uskoisin veden nousevan tosi korkealle. Päättelen vain siitä, kun pihakaivon vesi on tänä keväänä ollut melkein maanpinnan tasalla.

Lunta on tullut hurjat määrät viime talvina. Ja sen päälle vettä yhtä hurjasti.

En ostaisi taloa jossa rossipohja. Jos veden poisto sieltä on huolehdittu jotenkin erityisesti ettei tarvitsisi ollenkaan siihen puuttua niin sitten voisin harkita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.

Meillä hirsitalo vuodelta 1903 ja alkuperäinen rossipohja on edelleen. Nyt jo reilut 121 vuota vanhaan rossipohjaan voisi korkeintaan lisätä purua.

Mitähän asbestia siellä pohjassa on?

Ei satavuotiaassa mitään asbestia ole. Jotain luovasti hölvättyä kreosoottisivelyä voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.

Meillä hirsitalo vuodelta 1903 ja alkuperäinen rossipohja on edelleen. Nyt jo reilut 121 vuota vanhaan rossipohjaan voisi korkeintaan lisätä purua.

Mitähän asbestia siellä pohjassa on?

Ei satavuotiaassa mitään asbestia ole. Jotain luovasti hölvättyä kreosoottisivelyä voi olla.

Lähes varmasti sitä on remontoitu. Juuri silloin kun kaikessa oli asbestia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti rossipohjahan on paljon parempi. Pääsee tuulettumaan eikä maaperän kosteus pysty mitenkään nousemaan rakenteisiin, kun talon pohja on irti maasta.

Ongelmat tulee siitä, kun ihmiset tukkii ilmanvaihtoaukkoja, jolloin siellä ryömintätilassa oleva kosteus ei pääse haihtumaan.

Suoraan kallion päälle rakennettu on paras. Pienen kukkulan laella jossa vedet valuu talosta poispäin.

Kyllä silloinkin pitää salaojitus olla kunnossa.

Kallioon imeytynyttä vettä pois ohjaamaan? Menee minusta vähän liioittelun puolelle.

Ei edes valesokkeli oli mahdoton ongelma. Riskirakenne on nimensä mukaisesti riski. Useimmissa taloissa se toimii ihan kuten pitää. Niissä sitten joissa pääsee kosteutta se on korjattavissa.

Meillä on 100-vuotiaassa talossa. En näe ongelmaa. Toki täällä maaperä päästää hyvin vettä läpi, eikä lammikoita synny ja pohjassa on asianmukaiset tuuletusaukot. Tuuletusaukot me on tosin tukittu talvisin kylmimmäksi ajaksi, vaikka sitä ei suositella. Lattiassa saa olla villamatot, mutta ei meidän sähkönkulutuskaan ole kovin suuri, reilut 10 000 kwh/vuosi. Ja tietysti sitä pohjaa pitää tarkkailla, ei maksa paljon vaivaa käydä kurkkimassa kerran pari vuodessa. Ei sitten ehkä ehdi niin suuria ongelmia syntymään, jos sellaisia on tullakseen.

Rossipohjia on tehty nyt uusiinkin taloihin. Ilmeisesti on keksitty että miten sen saa eristettyä lämpimäksi. Työkaveri rakensi rossipohjaisen talon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.

Meillä hirsitalo vuodelta 1903 ja alkuperäinen rossipohja on edelleen. Nyt jo reilut 121 vuota vanhaan rossipohjaan voisi korkeintaan lisätä purua.

Mitähän asbestia siellä pohjassa on?

Ei satavuotiaassa mitään asbestia ole. Jotain luovasti hölvättyä kreosoottisivelyä voi olla.

 

Rossipohja 100 vuotta sitten täytettiin  usein mullalla, muurahaispesällä, puintijätteillä jne.

Sahanpurua usein oli rajallisesti käytettävissä.

Taloni on tehty 19023 ja lattioissa  oli alunperin ruumen- multatäyte. Appi-vainaja vaihtoi lattioihin lasivillaeristeet.