Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?

Tehtiin 100 vuotta sitten savimaallekin, kun ei ollut aina hyviä rakennuspaikkoja tarjolla.

Nuo talot  eivät vain ole säilyneet, kun painui alahirsi muutamassa vuodessa maahan kiinni.

Maassa kiinni oleva seinä ei ollut muutenkaan harvinaisuus, useinkaan ei ollut kunnollisia kiviä alimman hirsikerran alle. Ja maansiirtotyöt oli tehtävä lapiolla. Ns. multapenkkalattia kesti kuivalla paikalla yllättävän kauan, huonommassa rakennuspaikassa huonommin.

Kotipaikkani lähellä erääseen vanhusten asumaan mökkiin tehtiin kunnan toimesta remonttia 70- luvun lopulla.

Vetoisen lankkulattian päälle naulattiin lastulevy ja muovimatto. Reilusti ylipainoinen mummo meni vuoden päästä lattiasta läpi. Lattian tuuletus kun oli perustunut harvaan rakenteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin talo rossipohjalla. Kaksi tuuletusaukkoa, joista toinen oli tukittu ilmeisesti viime isomman remontin yhteydessä 15-20 v sitten laudalla jossa pieni reikä. Käsittääkseni läpiveto ois kuitenkin oltava, joten aukaisin tukitun luukun. Kuntoraportissa ei mainittu mitään asiasta, mietin oliko siinä kuitenkin taustalla hienompi ajatus sopivasta ilmanpaineesta tai jostain.

Joo ilman pitäisi kiertää siellä talon alla. Tuollainen tukkiminen ehkä energian säästämiseksi on homehdattunut monia mökkejä.

Vinkki: puristele ilmavaksi palloksi vaikka jotain katiskaverkkoa ja työnnä se ilmaputken päähän, niin hiiret ja rotat ei pääse talon alle pesimään.

Vierailija kirjoitti:

Terveiset rossipohjasta. Aamulla ensimmäiseksi totesin että kellariin asetettu vesipumppu ei ollut toiminut, koska ilmanvaihtoputkesta ulos työnnetty vesiletku yön pakkasissa jäätynyt umpeen. Olin yrittänyt letkun eristää, eivät olleet eristykset riittäneet. Pumppu kävi tyhjäkäynnillä, ei ollut kytkin toiminut niin että olisi sammunut automaattisesti. Se ei siis sammu jos vesijohto on tukossa, mutta on toiminut muuten.

No, siitä piti sitten aamunsa aloittaa. Otin vesiletkun tuvan lattian kautta pesuhuoneeseen, sulattelin sitä hetken aikaa erinäisin konstein ja otin sitten kellariin kertyneen veden pois ja sain kellarin luukun pistää kiinni ja ruveta aamukahvin keittoon.

En uskalla ajatellakaan miten korkealle hulevesi kellarissa nousisi, ellen koko ajan huolehtisi sen poistamisesta, joko kömpimällä alas laittamaan pumppua käyntiin ja stoppiin, tai antaessani plussakelin vallitessa pumpun hoitaa homman automaattisesti. Joka tapauksessa til

No mieti kuinka vettyneet sun alapohjarakenteet olisivst jos talo olisi laatalla.

Ekihän tuo ole rossipohjan vika vaan salaojien ja hulevesien poiston puute.

Monissa vanhoissa taloissa on matala kivijalka ja rossipohja  sen vuoksi kovin matalalla.  Harva lankkulattia sahanpuru tms. täytteellä päästi kosteuden haihtumaan, uudemmilla materiaaleilla remontoidun lattian kanssa tulee ongelmia.

Moni pitää toimivaa salaojitustavitsestäänselvyytenä, mutta ennen 80- lukua ei salaojituksia tonteilla edes ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin talo rossipohjalla. Kaksi tuuletusaukkoa, joista toinen oli tukittu ilmeisesti viime isomman remontin yhteydessä 15-20 v sitten laudalla jossa pieni reikä. Käsittääkseni läpiveto ois kuitenkin oltava, joten aukaisin tukitun luukun. Kuntoraportissa ei mainittu mitään asiasta, mietin oliko siinä kuitenkin taustalla hienompi ajatus sopivasta ilmanpaineesta tai jostain.

Vanha ohje on, että tuuletusreikien pinta-alan tulisi olla 4 promillea rossipohjan pinta-alasta. Ja että reikiä on useampia joka sivulla.

Paha virhe tukkia toinen reikä. Avaa se ja pistä hiiriverkko reikiin.

Itse puhkoisin ainakin pari reikää lisää niin että niitä on joka sivulla.

Edellinen omistaja on muka säästänyt energia kuluissa. Tuki reijät talveksi.

Itse laitan luukut kiinni marraskuussa ja avaan näihin aikoihin.

Käy konttaamassa rossipohjan alla. Jos hiekka kuivaa ja rakenteet ei ole homeessa, niin hyvin voit ostaa. Edellyttäen että lattiassa on riittävän paksut eristeet. Ohuella eriste kerroksella lattia on pakkasilla kylmä.

Myös rossipohjan kautta tulevien vesiputkien ja viemäreiden lämpöeristys kannattaa tutkia. Samoin kuin se, että kulkevatko vesiputket alapohjan eristeiden sisässä. Jos putkitus ei ole eristeiden päällä, niin kovana talvena voivat vesijohdot jäätyä. Kun putket on eristeiden yläpuolella lattialaudan alla, niin kyllä ne sulana asutussa talossa pysyy. Peruslämmitetyssä mökissä ylhäältä johtuva lämpö ei aina riitä pitämään putkia sulana pitkinä pakkasjaksoina.

Jos rossipohjan hiekka on märkää tai kosteaa ja/tai rakenteiden pinnat homerihmojen peitossa, niin mieti tarkkaan.

Maksoin torppani sadevesisysteemin muutama vuosi sitten. Ei sitä ihan pienellä rahalla saanut. Suuri osa rännien kautta tulevista vesistä ohjautuu sen ansiosta kauas tontilta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kellarin vesitulvaan yhtään millään lailla vähentävästi.

Jos talo on 120 v vanha ja talossa on rossipohja kuten monissa taloissa tuohon rakennusaikaan oli, en kyllä ostaisi ja vaivoikseni ottaisi. Onhan monia muitakin syitä miksi vanhaa taloa ei kannata riesoikseen ottaa ja rossipohja on yksi niistä varteenotettavista syistä. Miksei myös sadevesijärjestelmän puuttuminen. Onhan se ikävää kun on tulva pihassa, vaikka torppa mäen päällä. Ja tuhat muuta syytä.

Totta on tuo mitä ylempänä joku kirjoitti lattian kylmyydestä ja vesiputkien jäätymisestä. Koettu on ja koetaan tälläkin hetkellä, talven jatkuessa ihan täysillä. Vanhempani tukkivat ilmanvaihtoaukot joka syksy ja keväällä avasivat ensin toisen, sitten juhannuksen tienoissa toisen, niin ei ihan jalat jäätyneet lattiaan kiinni. Myös vesiputket jäätyneet lukemattomat kerrat. Perusremppa tehtiin 80-luvun puolivälissä, enpä hirveästi luota siihen että kaikki olisi tehty asianmukaisesti. Ainakin vesiputket ovat lämpöeristeiden päällä ilmatilassa, miljoona kertaa olen miettinyt että eikö silloin oltu vielä lisäeristeitä keksitty, mitkä asennetaan putkien päälle...

Vierailija kirjoitti:

Maksoin torppani sadevesisysteemin muutama vuosi sitten. Ei sitä ihan pienellä rahalla saanut. Suuri osa rännien kautta tulevista vesistä ohjautuu sen ansiosta kauas tontilta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kellarin vesitulvaan yhtään millään lailla vähentävästi.

Jos talo on 120 v vanha ja talossa on rossipohja kuten monissa taloissa tuohon rakennusaikaan oli, en kyllä ostaisi ja vaivoikseni ottaisi. Onhan monia muitakin syitä miksi vanhaa taloa ei kannata riesoikseen ottaa ja rossipohja on yksi niistä varteenotettavista syistä. Miksei myös sadevesijärjestelmän puuttuminen. Onhan se ikävää kun on tulva pihassa, vaikka torppa mäen päällä. Ja tuhat muuta syytä.

 

Olisit samalla tehnyt ne salaojat.

Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi jo isäukkoni 50-luvulla taloa tehdessään. Ei ole tähän päivään mennessä tulleet vedet  kellarin lattioille. Kellariin tehdyssä kaivossa oli kyllä aina vettä.

Talo oli rinteessä. Kellarikerros kokonaan maan alla. Tontti kaivettu talon kohdalta tasaiseksi, toki perustuksista ulospäin vietäväksi. Ylärinteestä tuli paljon vettä keväällä ja sadekesinä. Mutta ei tullut kellarin lattioille. Pihakaivossa keväällä oli veden pinta keväällä korkeammalla kuin kellarikerroksen lattia.

Helvatun syvän ojan joutu kyllä kaivamaan alarinteen suuntaan että sai salaojat vetämään. Sittemmin salaojat kytkettiin kunnalliseen hulevesiviemäriin kun sellainen rakennettiin.

Eli sun talon ongelmat ei johdu rossipohjasta vaan väärästä rakennuspaikasta ja puuttuvista salaojista. Hyvässä paikassa salaojia ei tarvita. Huonossa paikassa, kuten sinulla, ne on ehdottomasti oltava. Ei siinä rännivesien tontin ulkopuolelle johtaminen auta paljoakaan kun pohjavesi nousee kellariin.

No tuota juuri olen ajatellutkin että helevaten syvällä pitäisi salaojaputkien olla. Ei tule tapahtumaan. Koskaan.

Pohjavedestä: siitä on tasan kahta kantaa. Se, että kellariin tuleva vesi ei ole pohjavettä, vaan hulevettä. Ja sitten toisin päin sen toinen kanta.

Eipä tuo meikäläistä koske enää, mutta ostoa harkitsevalle sanoisin että ei kannata, ottaa edes ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

No tuota juuri olen ajatellutkin että helevaten syvällä pitäisi salaojaputkien olla. Ei tule tapahtumaan. Koskaan.

No sitten sinun ei auta muu kuin kärvistellä märän kellarin ja homeisen rossipohjan kanssa. Oma valinta.

Mutta ei tuo rossipohjan vika ole. Betonilaatta ja sen alapuoliset eristeen, jos niitä edes olisi olemassa, olisivat todennäköisesti yhtä märkänä kuin rossipohjan hiekka. Oikeastaan sinulla kävi tuuri, että talon rakentaja ei valinnut aikoinaan laattaperustusta.

Niitä 100 vuotiaita hyvin kuivina säilyneitä rossipohjataloja on myös olemassa, jopa kellarillisia. Rakennuspaikasta ja rakentamistavasta ja rakentalista tämä riippui ennen yhtä lailla kuin nykyäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Pohjavedestä: siitä on tasan kahta kantaa. Se, että kellariin tuleva vesi ei ole pohjavettä, vaan hulevettä. Ja sitten toisin päin sen toinen kanta.

Eipä tuo meikäläistä koske enää, mutta ostoa harkitsevalle sanoisin että ei kannata, ottaa edes ilmaiseksi.

Toki kellariin tuleva vesi voi olla jommasta kummasta tai molemmista peräisin. tapauksesta riippuen. Mutta niin tai näin, virheellisesti rakennettu. Pohjaveden tapauksessa myös paikka valittu väärin ainakin kellarin osalta.

Rossipohja on samanlainen ideologia kuin "hengittävät talot" eli huuhaata...se toimi vanhoissa taloissa kun olivat harvoja ja lämmitettiin hulluna polttamalla puita joka päivä uunissa ja käytiin pihasaunassa kerran viikossa...yleisin valituksen ja riitojen aihe ja homevaurion aiheuttaja nykyään ideologisissa hippitaloissa ie rintamamiestaloissa. Voi sen kanssa nykyään pärjätä jos varautuu ostettuaan massiivisiin kosteusvaurioremontteihin ja/tai oikeusjuttuihin ja osaa elää...

Uusissa pelaa jos tehty oikein eli lecasora/kunnon tuuletus/koneellinen tuuletus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti. 

Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.

Hyvä, että o  exä. Ikinä en rakentaisi enää maanvaraista lattiaa taloon vaan nimen omaan rossipohjan. Se on tuulettuva ja tarkastettavissa .

Vierailija kirjoitti:

Monissa vanhoissa taloissa on matala kivijalka ja rossipohja  sen vuoksi kovin matalalla.  Harva lankkulattia sahanpuru tms. täytteellä päästi kosteuden haihtumaan, uudemmilla materiaaleilla remontoidun lattian kanssa tulee ongelmia.

Moni pitää toimivaa salaojitustavitsestäänselvyytenä, mutta ennen 80- lukua ei salaojituksia tonteilla edes ollut.

Höpöjä puhut. Isäni rakensi 1953 rintamamiestalon ja me kaikki oltiin kantamassa punatiilisiä salaojaputkia sokkelin vierelle. Silloinkin osattiin, jos haluttiin.

Taloni on 148-vuotias. Rossipohja on tietenkin. Ei sentään multapenkki. Rutikuiva, ehjä ja putkistot suunniteltu niin, että mikään ei ole jäätynyt kertaakaan. Lisäeristettä on laitettu remontin yhteydessä, joten lattiat ovat lämpimät.

Vierailija kirjoitti:

Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi jo isäukkoni 50-luvulla taloa tehdessään. Ei ole tähän päivään mennessä tulleet vedet  kellarin lattioille. Kellariin tehdyssä kaivossa oli kyllä aina vettä.

Kolmen tai neljän metrin syvyydessä oleva salaojaputki on ongelmallinen - kun mihin se salaojaputkeen menevä vesi ohjataan? Sieltä pitäisi lähteä alamäkeen putki jota myöten vesi valuu pois talon luota. Mutta jos salaoja on siellä syvällä maan uumenissa ja sieltä pitäisi vetää poistoputki vielä syvemmälle?

Meillä hyvin tuulettuva rossipohja. Kaikki on ruutikuivaa, eikä kosteusongelmia ole. Miksi olisi, kun rakentaminen on tehty huolella? Muutama vuosi sitten avattiin lattia kun vaihdettiin pari lautaa. Avattiin kohdasta missä on matalin maavara ja kaikki oli kuin eilen tehtyä, kuivaa ja siistiä.

Vierailija kirjoitti:

Totta on tuo mitä ylempänä joku kirjoitti lattian kylmyydestä ja vesiputkien jäätymisestä. Koettu on ja koetaan tälläkin hetkellä, talven jatkuessa ihan täysillä. Vanhempani tukkivat ilmanvaihtoaukot joka syksy ja keväällä avasivat ensin toisen, sitten juhannuksen tienoissa toisen, niin ei ihan jalat jäätyneet lattiaan kiinni. Myös vesiputket jäätyneet lukemattomat kerrat. Perusremppa tehtiin 80-luvun puolivälissä, enpä hirveästi luota siihen että kaikki olisi tehty asianmukaisesti. Ainakin vesiputket ovat lämpöeristeiden päällä ilmatilassa, miljoona kertaa olen miettinyt että eikö silloin oltu vielä lisäeristeitä keksitty, mitkä asennetaan putkien päälle...

Meillä on saattolämmitys vesiputkissa, ei o jäätyneet ikinä. Lattialämmitys koko talossa, ei mitään ongelmia.