Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?
Talo jossa rossipohja.. kannattaako edes harkita ostamista?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.
Jos valesokkeli on kestänyt 65 vuotta, niin ei sekään ihan huono olla voi. Toisin sanoen, olisi jo lahonnut, jos talo on vesikuopassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi jo isäukkoni 50-luvulla taloa tehdessään. Ei ole tähän päivään mennessä tulleet vedet kellarin lattioille. Kellariin tehdyssä kaivossa oli kyllä aina vettä.
Kolmen tai neljän metrin syvyydessä oleva salaojaputki on ongelmallinen - kun mihin se salaojaputkeen menevä vesi ohjataan? Sieltä pitäisi lähteä alamäkeen putki jota myöten vesi valuu pois talon luota. Mutta jos salaoja on siellä syvällä maan uumenissa ja sieltä pitäisi vetää poistoputki vielä syvemmälle?
Rinnetontinhan tuo tietenkin vaatii. Ei se onnistu tasaisella savipellolla. Noihin paikkoihin vain idiootti tekee kellarin ja kuvittelee sen pysyvän kuivana. Oli perustuksen tyyppi mikä tahansa.
Pumppu systeemejä rakennetaan, varsinkin kerrostaloihin. Mutta jos niistä ei huolehdita ja valvota, niin ennen pitkää tulee vika ja vettä kellarikerroksen. Sen takaa Murphyn laki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän on hyviä. Pohjan voi tutkia helposti.
Exä sanoi että meille ei tule ikinä rosspohjaa.
Ei niitä uusiin taloihin enää rakenneta, energiasyistä. Mutta vanhassa talossa, missä muutenkin voi olla alapohjan eristeet niin ja näin, rossipohja on siitä hyvä, että se ei ole yleensä koskaan homeessa, tuulettuu hyvin.
Nykypäivänä älvsbytalo taitaa olla ainoa perinteisellä kylmällä rossipohjalla ja kissanluukuilla oleva talo.
Meillä on 2021 valmistunut Muurametalo, lämpimällä, tuuletetulla rossipohjalla. Kiva kun lattian alla on melkein metri kuivaa, lämmintä ryömintätilaa. Jos joku putki hajoaa, se on helppo korjata eikä vesi valu rakenteisiin. Hukkalämpö mikä muuten puhallettaisiin ulos, kierrätetään al
Tämä on käytäntö nykyisissä erittäin suosituissa taloissa. Esim. Useissa Kannustaloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveiset rossipohjasta. Aamulla ensimmäiseksi totesin että kellariin asetettu vesipumppu ei ollut toiminut, koska ilmanvaihtoputkesta ulos työnnetty vesiletku yön pakkasissa jäätynyt umpeen. Olin yrittänyt letkun eristää, eivät olleet eristykset riittäneet. Pumppu kävi tyhjäkäynnillä, ei ollut kytkin toiminut niin että olisi sammunut automaattisesti. Se ei siis sammu jos vesijohto on tukossa, mutta on toiminut muuten.
No, siitä piti sitten aamunsa aloittaa. Otin vesiletkun tuvan lattian kautta pesuhuoneeseen, sulattelin sitä hetken aikaa erinäisin konstein ja otin sitten kellariin kertyneen veden pois ja sain kellarin luukun pistää kiinni ja ruveta aamukahvin keittoon.
En uskalla ajatellakaan miten korkealle hulevesi kellarissa nousisi, ellen koko ajan huolehtisi sen poistamisesta, joko kömpimällä alas laittamaan pumppua käyntiin ja st
Halvempaan pientaloon rivitalot mukaan lukien tollasta sepelikatkoa tenttiin viime vuosituhannella. Nykyään se on suositus ja yleistä. Mutta kyllä niitä edelleen tehdään myös soralla. Finfoamit tai routaeristyslevyt kapillaarikatkona ja lämpöeristeenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveiset rossipohjasta. Aamulla ensimmäiseksi totesin että kellariin asetettu vesipumppu ei ollut toiminut, koska ilmanvaihtoputkesta ulos työnnetty vesiletku yön pakkasissa jäätynyt umpeen. Olin yrittänyt letkun eristää, eivät olleet eristykset riittäneet. Pumppu kävi tyhjäkäynnillä, ei ollut kytkin toiminut niin että olisi sammunut automaattisesti. Se ei siis sammu jos vesijohto on tukossa, mutta on toiminut muuten.
No, siitä piti sitten aamunsa aloittaa. Otin vesiletkun tuvan lattian kautta pesuhuoneeseen, sulattelin sitä hetken aikaa erinäisin konstein ja otin sitten kellariin kertyneen veden pois ja sain kellarin luukun pistää kiinni ja ruveta aamukahvin keittoon.
En uskalla ajatellakaan miten korkealle hulevesi kellarissa nousisi, ellen koko ajan huolehtisi sen poistamisesta, joko k
Harvempaan.
Mutta myöskään halvalla tehtyihin ei sepeliä tuhlattu
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: puristele ilmavaksi palloksi vaikka jotain katiskaverkkoa ja työnnä se ilmaputken päähän, niin hiiret ja rotat ei pääse talon alle pesimään.
Näitä tee-se-itse virityksiä näkee usein vanhoissa taloissa. Ne on hyviä silloin kun ne toimii, mutta melkoisia pommeja kun vuosien saatossa niiden olemassaolo unohtuu. Se katiskaverkkomytty täyttyy hämähäkinseiteistä ja muista roskista. Sitten ollaankin siinä pisteessä, ettei siitä enää ilmavirta kulje läpi. Ongelma havaitaa siinä vaiheessa kun talon alapohja on jo läpimätä.
Vierailija kirjoitti:
On mulla rossimopo Vanhanliiton kyntömiehet käyttivät Amirossi-spärdäreitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksoin torppani sadevesisysteemin muutama vuosi sitten. Ei sitä ihan pienellä rahalla saanut. Suuri osa rännien kautta tulevista vesistä ohjautuu sen ansiosta kauas tontilta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kellarin vesitulvaan yhtään millään lailla vähentävästi.
Jos talo on 120 v vanha ja talossa on rossipohja kuten monissa taloissa tuohon rakennusaikaan oli, en kyllä ostaisi ja vaivoikseni ottaisi. Onhan monia muitakin syitä miksi vanhaa taloa ei kannata riesoikseen ottaa ja rossipohja on yksi niistä varteenotettavista syistä. Miksei myös sadevesijärjestelmän puuttuminen. Onhan se ikävää kun on tulva pihassa, vaikka torppa mäen päällä. Ja tuhat muuta syytä.
Olisit samalla tehnyt ne salaojat.
Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi jo isäukkoni 50-luvulla taloa tehdessään. Ei ole t
Miksi oletat, että edellinen asuu jyrkässä rinteessä? Suurinosa Suomesta on varsin tasaista.
En suosittele talon ostamista. Jos pitää kysellä täältä neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.
Olen asunut kaikenlaisissa taloissa. Niin kuin edesmennyt setämme rakennusmestari aina sanoi. Paikka. Se on ensimmäinen ehto.Eli rakennuksen pitää olla selkeästi ylempänä kuin lähiympäristö ja piha. On ollut maanvaraista laattaa, rossipohjaa, nyt asutaan ns. valesokkelitalossa. Tämä on hyvä, kuiva, kunnolla tehty. Kun katsot ikkunasta ulos, pihan tulee olla selväsi alempana kuin lattian. On korjattu useita liian matalalle rakennettuja rivitaloja kosteuden takia. On ollut urakoitsija nuuka ja säästänyt täyttösorassa eikä ole tehty piirustusten mukaan. Oikeastihan kyseessä on petos mutta rakennustarkastajat viis välittivät aikanaan. Minusta rossipohja on erittäin hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
En suosittele talon ostamista. Jos pitää kysellä täältä neuvoja.
Täältä jos kysyy neuvoja niin kaikki talot on väärin rakennettu ja hirveitä pommeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein tehty rossipohja kestää sen 100 vuotta jonka jälkeen sen voi korjata tai uusia kokonaan. Ainoa mitä välttäisin ostamasta on 60-70 luvun valesokkeli talot. Niitäkin voi toki korjata, mutta hintaa tulee koko talon arvon verran.
Olen asunut kaikenlaisissa taloissa. Niin kuin edesmennyt setämme rakennusmestari aina sanoi. Paikka. Se on ensimmäinen ehto.Eli rakennuksen pitää olla selkeästi ylempänä kuin lähiympäristö ja piha. On ollut maanvaraista laattaa, rossipohjaa, nyt asutaan ns. valesokkelitalossa. Tämä on hyvä, kuiva, kunnolla tehty. Kun katsot ikkunasta ulos, pihan tulee olla selväsi alempana kuin lattian. On korjattu useita liian matalalle rakennettuja rivitaloja kosteuden takia. On ollut urakoitsija nuuka ja säästänyt täyttösorassa eikä ole tehty piirustusten mukaan. Oikeastihan kyseessä on petos mutta rakennustarkastajat viis välittivät aikanaan. Minusta rossipohja
Viisaita sanoja. Niinhän se on että jopa paljon parjattu valesokkelitalo on täysin toimiva jos rakennuspaikka on huolella valittu ja rakennustyö on tehty oikein. Siitä ne ongelmat alkaa kun talo on rakennettu saviselle pellolle ja vähän monttuun. Vedellä on taipumus löytää tiensä rakenteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi jo isäukkoni 50-luvulla taloa tehdessään. Ei ole tähän päivään mennessä tulleet vedet kellarin lattioille. Kellariin tehdyssä kaivossa oli kyllä aina vettä.
Kolmen tai neljän metrin syvyydessä oleva salaojaputki on ongelmallinen - kun mihin se salaojaputkeen menevä vesi ohjataan? Sieltä pitäisi lähteä alamäkeen putki jota myöten vesi valuu pois talon luota. Mutta jos salaoja on siellä syvällä maan uumenissa ja sieltä pitäisi vetää poistoputki vielä syvemmälle?
Juuri tällaisia minäkin olen miettinyt, kun ihmiset ihmettelee salaojaputkia tai niiden puuttumista, sekä pohjavesien kertymistä kellarin lattialle, taikka vaihtoehtoisesti hulevesien kertymistä kellarin lattialle. Vanha talo on juuri tällainen: arvoituksia täynnä.
Omasta torpastani voin sanoa vain sen, että kaikki edelliset talon isännät ja emännät ja tietääkseni myös 80-luvun rempan tekijöistäkin osa ovat manan majoilla. Muistan äitini puhuneen jotakin salaojaputkista ja että mihin suuntaan ne oli asennettu - nyt oman logiikkani mukaan ne eivät ole mitenkään voineet olla siinä missä hän sanoi.
Tajuatteko ollenkaan miten hankala on tietää mitä 120-vuotias talo on syönyt? Kukaan ei tiedä, mutta arveluja ja ''tietäjiä'' silti on nähnyt vuosikymmenten varrella suunnaton pataljoona.
Rossipohjaista taloa ostavan olisi syytä tarkistaa kaikki tässäkin ketjussa mainitut asiat (mm salaojitus, talon putkistojen eristys, lattioiden eristys, millaiselle maalle rakennettu, miten järjestetty ilmastointi, mahdolliset homevauriot jne jne).
Onnea matkaan vaan, sanon vähän hirtehisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksoin torppani sadevesisysteemin muutama vuosi sitten. Ei sitä ihan pienellä rahalla saanut. Suuri osa rännien kautta tulevista vesistä ohjautuu sen ansiosta kauas tontilta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kellarin vesitulvaan yhtään millään lailla vähentävästi.
Jos talo on 120 v vanha ja talossa on rossipohja kuten monissa taloissa tuohon rakennusaikaan oli, en kyllä ostaisi ja vaivoikseni ottaisi. Onhan monia muitakin syitä miksi vanhaa taloa ei kannata riesoikseen ottaa ja rossipohja on yksi niistä varteenotettavista syistä. Miksei myös sadevesijärjestelmän puuttuminen. Onhan se ikävää kun on tulva pihassa, vaikka torppa mäen päällä. Ja tuhat muuta syytä.
Olisit samalla tehnyt ne salaojat.
Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi j
En oleta mitään. Tasamaalle, jossa salaojia ei pysty tekemään, ei pidä tehdä kellaria. Tuon edellisen talo ei selvästikään ole rinteessä, kun kokee salaojat mahdottomaksi toteuttaa.
Kaiken lukeneena tästä ketjusta päättelen, että on hyvin rakennettuja rossipohjaisia taloja, joissa on otettu kaikki tarvittava huomioon (noin sata kohtaa ja asiaa) ja myös toteutettu kaikki vimpan päälle.
Sitten on niitä, jotka on rakennettu vääränlaiselle paikalle, väärällä tavalla, monia asioita laiminlyöden ja vielä rempattukin miten sattuu.
Ostajan homma on ottaa/otattaa kaikesta selvä, ennen kuin ostaa itselleen murheenkryynin, josta ei sitten pääsekään eroon, ellei satu salama iskeä kerrankin oikeaan paikkaan ja on vakuutus voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi jo isäukkoni 50-luvulla taloa tehdessään. Ei ole tähän päivään mennessä tulleet vedet kellarin lattioille. Kellariin tehdyssä kaivossa oli kyllä aina vettä.
Kolmen tai neljän metrin syvyydessä oleva salaojaputki on ongelmallinen - kun mihin se salaojaputkeen menevä vesi ohjataan? Sieltä pitäisi lähteä alamäkeen putki jota myöten vesi valuu pois talon luota. Mutta jos salaoja on siellä syvällä maan uumenissa ja sieltä pitäisi vetää poistoputki vielä syvemmälle?
Juuri tällaisia minäkin olen miettinyt, kun ihmiset ihmettelee salaojaputkia tai niiden puuttumista, sekä pohjavesien kertymistä kellarin lattialle, taikka vaihtoehtoisesti hulevesien kertymistä kellarin lattialle. Vanha
Kun ostit tai sait hallintaasi tuon talon, niin huomasitko jo silloin kostean rossipohjan hiekan ja märän kellarin? Aina noista jälkiä jää, vaikka olisi kuiva kausi meneillään.
Ei salaojien puutetta pidä kauhistella. Ei ne vanhoissa rakennuksessa mikään itsestään selvyys ole. Mutta se toki pitää ostajan selvittää, että onko puuttumisesta ollut mitään haittaa. Jos rossipohjan on 100 vuotta pysynyt kuivana ja kunnossa, niin eiköhän se pysy jatkossakin kuivana ellet muuta itse jotain. Paikka ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksoin torppani sadevesisysteemin muutama vuosi sitten. Ei sitä ihan pienellä rahalla saanut. Suuri osa rännien kautta tulevista vesistä ohjautuu sen ansiosta kauas tontilta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kellarin vesitulvaan yhtään millään lailla vähentävästi.
Jos talo on 120 v vanha ja talossa on rossipohja kuten monissa taloissa tuohon rakennusaikaan oli, en kyllä ostaisi ja vaivoikseni ottaisi. Onhan monia muitakin syitä miksi vanhaa taloa ei kannata riesoikseen ottaa ja rossipohja on yksi niistä varteenotettavista syistä. Miksei myös sadevesijärjestelmän puuttuminen. Onhan se ikävää kun on tulva pihassa, vaikka torppa mäen päällä. Ja tuhat muuta syytä.
Olisit samalla tehnyt ne salaojat.
Kellarillisessa talossa salaojien tulee olla kellarin lattiapinnantason alapuolella. Tän ymmärsi j
"Miksi oletat, että edellinen asuu jyrkässä rinteessä? Suurinosa Suomesta on varsin tasaista."
Jep. Asun mäen päällä. Ja siellä mäen päällä on tasaista talon ympärillä hehtaarikaupalla. :)
Vierailija kirjoitti:
Kuitenki tais tuo Abreu olla sitte se, joka ekaks niitä tissejään siinä heilutteli?
Rossipohja on parempi kuin Abreun tissit.
Meillä 1924 rakennetussa talossa on rossipohja. Ja ihan alkuperäinen.
Talvella saattaa olla vähän viileä.