Ammatilliset koulut, joihin mennään lukiosta ja ammatilliset, joihin mennään peruskoulusta. Olisiko syytä lyhentää opetusta kahteen vuoteen
Olen ammattikoulusta valmistunut kauan KAKSI- vuotisella opiskeluajalla. Tietoni riittivät omassa maassa eri tehtäviin ja lisäksi muutin Keski-Eurooppaan, missä tietoni ja taitoni olivat hyvin kunnioitettavia. En ollut (nyt eläkkeellä) koskaan työttömänä. Tein töitä vaihtoehtoisesti Suomessa, Keski-Euroopassa ja vähän USA:ssakin.
Olen tyytyväinen kun minulla on 2-vuotinen koulutus. Se riittää tänäkin päivänä kun on ylioppilaspohja ja matemaattis-luonnontieteelliset aineet pääasiana.
Sitten olisi syytä ottaa harjoitusajanjakso, jolloin harjoittelusta maksetaan palkkaa.
Siis olisiko syytä saada ammattikoulun opiskelijoiden koulutus 2-vuotiseksi?
Kommentit (60)
Ei taida olla innostunutta asiasta. Kohta on kesälomat, mutta olisi syytä etsiä kesätöitä.
En halunnut mennä matematiikkaa lukemaan yliopistoon ja valmistua johonkin kuivaan toimistotyöhön.
Monien mahdollisuuksien ammatteja on ja niitä kannattaa harkita.
Ammattikouluista valmistutaan myös vastuullisiin ammatteihin tai ainakin niihin on hyvät mahdollisuudet esimiehiksi.
Ennen valmistuttiin verotoimiston työntekijäksi ja sitten valmistuttiin sairaanhoitajiksi, entä nyt?
Niin moniin käytännön ammatteihin voi valmistua kahdessa vuodessa. Jos on ylioppilas niin jopa nopeammin. Miksi meillä ei ole näin?
Kyllä ja ei. Syy miksi ammattikoulutus voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen niin luultvasti useampi saisi sen suoritettua ja itselleen perusasteen tutkinnon.
- Toisaalta maailma on yhä monimutkaisempi paikka ja vaatii yhä laajempaa osaamsita. - Jos perusasteen ammattittutkinnon suorittamsien tavoiteajaksi asetettaisiin kaksi vuotta, niin ainakin ns. yleissivistävät opinnot ja siten myös kileten opiskelu jäisivät todennäköisesti vähemmälle.
Samalla jouduttaisiin arvioimaan, että antaisko ammattikoulussa suoritettu perusasteen tutkinto enää riittävät valmiudet hakeutua ja päästä jatko-opintoihin.
Viime vuosinahan on voinut Suomessa hakeutua ja päästä perusatsteen ammattikoulututknnon suorittanut jatkamaan ymmärtääkseni mihin tahansa korkeakoulu tai yliopisto-opiskelupaikkaa siinä kuin lukion ja ylioppilaskirjoituksett suorittanut.
- Tosin taisivat joitain vuosia sitten havahtua, että ylppäreiden ja lukion arvostus on vajonnut liian alas ja alkoivat niiden arvon kohentamiseksi myöntää opiskelupaikkoja parhaiten ylppäreissä menestyneille ja ensikertalaisille, jolloin ainakin kaikkien suosituimmille aloille pelkästään ammattikoulupohjalta eteneminen on hankalampaa kuin heillä, jotka ovat suorittaneet lukio-opinnot ja kirjoittaeet ylioppilaaksi.
Yliopisto-opiskelija
Miksi näitä asiasta mitään tietämättömiä mielipiteitä jaetaan??
Suomessa on osaamisperustainen ammatillinen koulutus ja kaikki valmistuvat omaan tahtiin.
Hyvin MONET aikuiset valmistuvat kahdessa vuodessa. Nuoretkin alle kolmessa vuodessa.
TEIDÄN EI TARVITSE KORJATA ADIOITA, JOTKA EIVÄT OLE KORJAAMISEN TARPEESSA. EI VAIKKA PERSUMINISTERI ÖYHÖTTÄISI TIETÄMÄTTÖMÄNÄ!
Lähihoitajuus voidaan myös jakaa kahteen osaan. Jos on hyvät matemaattiset taustat niin on arvokasta työtä tarjolla.
Älä huoli. Tää hallitus saksii kyllä amiksenkin upotus kuntoon. Sieltä valmistuu sen jälkeen täysin osaamattomia ihmisiä, mutta se todennetaan vasta hallituskauden jälkeen, joten Purraa ei kiinnosta.
Nyt siellä opiskellaan myös matikkaa ja äikkää jne, koska oppilaat eivät osaa käytännössä lukea tai kirjoittaa peruskoulun jälkeen.
Turhia taitojaan noi on, saksitaan vaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Niin moniin käytännön ammatteihin voi valmistua kahdessa vuodessa. Jos on ylioppilas niin jopa nopeammin. Miksi meillä ei ole näin?
Älä öyhötä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei. Syy miksi ammattikoulutus voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen niin luultvasti useampi saisi sen suoritettua ja itselleen perusasteen tutkinnon.
- Toisaalta maailma on yhä monimutkaisempi paikka ja vaatii yhä laajempaa osaamsita. - Jos perusasteen ammattittutkinnon suorittamsien tavoiteajaksi asetettaisiin kaksi vuotta, niin ainakin ns. yleissivistävät opinnot ja siten myös kileten opiskelu jäisivät todennäköisesti vähemmälle.
Samalla jouduttaisiin arvioimaan, että antaisko ammattikoulussa suoritettu perusasteen tutkinto enää riittävät valmiudet hakeutua ja päästä jatko-opintoihin.
Viime vuosinahan on voinut Suomessa hakeutua ja päästä perusatsteen ammattikoulututknnon suorittanut jatkamaan ymmärtääkseni mihin tahansa korkeakoulu tai yliopisto-opiskelupaikkaa siinä kuin lukion ja ylioppilaskirjoituksett suorittanut.
- Tosin taisivat joitain vuosia sitten havahtua, että ylppäreiden ja lukion arvostus o
Yliopisto-opiskelijan einpidä kirjoittaa asiasta, jonka peruskäsitteitä ei tunne!
Mielestäni ammattikoulun ohjelman tulee olla tasokasta ja siten vaativaa. Luulen, ettei ammattikoulu suo sitä koulutusta minkä yliopisto. Mutta esimerkiksi assistenteiksi valmistuisi oikein hyviä sopeutuvia henkilöitä.
Hyvä assistentti tutkijalle on tärkeämpi kuin mikään teoreettinen korkeakoulutettu.
Ainakin peruskoulupohjaisella nuorella on myös ammatillisessa koulutuksessa vielä runsaasti yleissivistävää opittavaa, mikä puoltaa 3-vuotista tutkintoa. Kaksi vuotta on lyhyt aika orientoitua uuteen oppilaitokseen, peruskoulusta poikkeavaan opiskeluun ja vielä oppia ammatti edes työssä aloittamisvalmiuksien tasolle. Amiksissahan on uutisten mukaan aika paljon huonosti järjestettyä sekä yleis- että ammatillista opetusta. Ikävää joutua olettamaan näin pessimistisesti, mutta ehkä edes pikkuisen määrä toisi laatua. Joku motivoitunut aikuisopiskelija varmaan voi hyvinkin omaksua tarvittavan sisällön parissakin vuodessa.
Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vasemmisto halusi, että jokaisella on oltava mahdollisuus opiskella korkeakoulussa, olipa takana lukio tai ammattikoulu. Siksi ammattikoulu on kolmevuotinen: sieltä saa sellaiset äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja englannin taidot, joilla voi hakeutua jatko-opintoihin. Ammattikoulu ei saa olla umpiperä, josta ei voi edetä, joten sen on annettava enemmän kuin pelkät ammatilliset valmiudet.
Syytä vasemmistoa siitä, että se joskus 50 vuotta sitten vaati tätä nykysysteemiä eikä ole suostunut luopumaan pitkästä opiskelupolusta.
Voisi hyvin olla perustutkinto kaksi vuotta ja kaksoistutkinto kolme vuotta. Voisi keskittyä järjestämään ne työn kannalta tärkeimmät aineet kunnolla.
Kenen valmiuksilla nyt sitten esim. peruskoulu toimii? Ei se mene niin, että normaaliopetus kärsii kun on haluttomia oppilaita. Olisi otettava erityiskoulut tai vähintäin erityisluokat niille, joilla ei tunnu olevan halua ja jotka jopa häiriköivät tunnilla. Ihan kylmästi erityisluokille.
Ainakin aikuispuolen amistutkintoja vois järkeistää. Nyt pitää kaikkien aikuistenkin käydä yleissivistävät, mikä on täysin päätöntä, kallista ja aikaavievää. Muutenkin koulutuksissa on tiivistettävää.
Terv vastavalmistunut aikuinen...
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vasemmisto halusi, että jokaisella on oltava mahdollisuus opiskella korkeakoulussa, olipa takana lukio tai ammattikoulu. Siksi ammattikoulu on kolmevuotinen: sieltä saa sellaiset äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja englannin taidot, joilla voi hakeutua jatko-opintoihin. Ammattikoulu ei saa olla umpiperä, josta ei voi edetä, joten sen on annettava enemmän kuin pelkät ammatilliset valmiudet.
Syytä vasemmistoa siitä, että se joskus 50 vuotta sitten vaati tätä nykysysteemiä eikä ole suostunut luopumaan pitkästä opiskelupolusta.
Onko sinulla tähän öyhötykseen joku lähde?
Tämän päivän toimia en tunne. Luulen kuitenkin, että ainakin automekanikko alalla on paljon keskeyttämistä. Mihin muualle menevät koulutukseen en tiedä vaihtoehtdoista.