Lue keskustelun säännöt.
Ammatilliset koulut, joihin mennään lukiosta ja ammatilliset, joihin mennään peruskoulusta. Olisiko syytä lyhentää opetusta kahteen vuoteen
21.04.2024 |
Olen ammattikoulusta valmistunut kauan KAKSI- vuotisella opiskeluajalla. Tietoni riittivät omassa maassa eri tehtäviin ja lisäksi muutin Keski-Eurooppaan, missä tietoni ja taitoni olivat hyvin kunnioitettavia. En ollut (nyt eläkkeellä) koskaan työttömänä. Tein töitä vaihtoehtoisesti Suomessa, Keski-Euroopassa ja vähän USA:ssakin.
Olen tyytyväinen kun minulla on 2-vuotinen koulutus. Se riittää tänäkin päivänä kun on ylioppilaspohja ja matemaattis-luonnontieteelliset aineet pääasiana.
Sitten olisi syytä ottaa harjoitusajanjakso, jolloin harjoittelusta maksetaan palkkaa.
Siis olisiko syytä saada ammattikoulun opiskelijoiden koulutus 2-vuotiseksi?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää mutta ammattikoulu 70-luvulta tai 80-luvulta on riittänyt ammatissa menestymiseen. Tässä on työnantaja kurssittanut erikoisosaamiseen. Hienosti on toiminut. Pätevyys on riittänäyt tähän päivään saakka.
Ja uskokaa tai älkää, mutta tuolla ei ole sitten niin pienintäkään tekemistä sen kanssa, miten ihminen pääsee nuorena työuralle 2020-luvulla.
Mikä on esteenä tällä vuosikymmenellä?
Opetuksen laatu amiskoissa ja se, että monet ennen amispohjaiset työt vaatii nykyään amk-koulutuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetuksen laadun romuttamisesta ammatilisessa koulutuksessa ihan saatte kiittää Sipilän hallituksen ammatillisen koulutuksen reformia, erityiskiitos Kokoomuksen sätkynukke Saksikäsi-Sanni Grahn-Laasoselle.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin kahden vuoden opiskelun jälkeen iso osa ammattikoululaisista on vielä alle 18-vuotiaita. Kertokaapa se työnantaja, joka palkkaa sen 17-vuotiaan siitä sitten töihin? Ja käykääpä huviksenne tutustumassa amiksen arkeen ihan vaikka vaan menette avoimien ovien päivinä jonnekin metalli- tai autopuolen janttereiden hommia ihmettelemään. Voi olle että sen jälkeen olette sitä mieltä että se kolmen vuoden koulutus on ihan liian lyhyt. Kannattaa selvittää nykypäivän realiteetit eikä muistella kouluaikoja 30 vuotta sitten...
No samaa ikäluokkaa on oltu silloinkin. ei ikä ole esteenä ja nykyään nuoret ovat niin laajalti kehittyneitä ja rohkeampia kuin silloin ennen vanhaan.
Siksi palkkaa maksetaan kokemuksen mukaan, ei aloittelija voi tietenkään saada ammattinimikkeensä huippupalkkaa.
No samaa ikäluokkaa on oltu silloinkin. ei ikä ole esteenä ja nykyään nuoret ovat niin laajalti kehittyneitä ja rohkeampia kuin silloin ennen vanhaan.
Siksi palkkaa maksetaan kokemuksen mukaan, ei aloittelija voi tietenkään saada ammattinimikkeensä huippupalkkaa.
Rohkeampia? Ootko oikeasti käynyt katsomassa? Varmaan puolet opiskelijoista amiksissa ei uskalla edes Työssäoppimisjaksoille lähteä ja puolet jotka lähtee, keskeyttää, kun eivät osaa herätä ajoissa tai pysyä irti kännykästä. Ne harvat nohevat ja motivoituneet kyllä valmistuu ajoissa ja löytää töitä, mutta kokemuksesta voin kertoa, että niitä on VÄ-HÄN. Kysypä huvikses jostain pääkaupunkiseudun yrityksestä joka näitä harjoittelijoita ottaa, että millaisia ne useimmiten on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopeasta valmistumisesta ei ole mitään hyötyä jos ei ole töitä.
Vierailija kirjoitti:
Rohkeampia? Ootko oikeasti käynyt katsomassa? Varmaan puolet opiskelijoista amiksissa ei uskalla edes Työssäoppimisjaksoille lähteä ja puolet jotka lähtee, keskeyttää, kun eivät osaa herätä ajoissa tai pysyä irti kännykästä. Ne harvat nohevat ja motivoituneet kyllä valmistuu ajoissa ja löytää töitä, mutta kokemuksesta voin kertoa, että niitä on VÄ-HÄN. Kysypä huvikses jostain pääkaupunkiseudun yrityksestä joka näitä harjoittelijoita ottaa, että millaisia ne useimmiten on
Niin vätyksiä ja välinpitämättömiä on joukossa. Ammattikoulun keskeyttäneitä tuntuu olevan tavattomasti. Mihin sitten suuntautuvat näyttelijöiksikö tai mallimaailmaan, kun olisi ihana olla kuuluisa. No ainakin ne, jotka ponnistelevat ammattinsa saadakseen ovat tervetulleita.
Onko niin, että ei osata valita oman intressin ja tulevaisuuden mukaista ammattia. Monet ammattikoulun alat ovat täyttyneet huonoimpien koulutodistusten perusteella. Vertaan vaikka ruotsinkielisistä kouluista valmistuneita, jotka pääsevät lukioon alimmalla rajalla 9,5 keskiarvo. Ei heistäkään kaikki mene arvostettuihin yliopistopaikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nopeasta valmistumisesta ei ole mitään hyötyä jos ei ole töitä.
Ai miten sen ammatin valitsee. Oma intressi ja mahdollisuus edetä ammatissa ja työpaikkojen saatavuus myös tulevaisuudessa.
Mikä ammatti ei työllistä valmistuvaa?
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli. Tää hallitus saksii kyllä amiksenkin upotus kuntoon. Sieltä valmistuu sen jälkeen täysin osaamattomia ihmisiä, mutta se todennetaan vasta hallituskauden jälkeen, joten Purraa ei kiinnosta.
Nyt siellä opiskellaan myös matikkaa ja äikkää jne, koska oppilaat eivät osaa käytännössä lukea tai kirjoittaa peruskoulun jälkeen.
Turhia taitojaan noi on, saksitaan vaan pois.
Se upotus on aloitettu jo ennen edellistä hallitusta. Jatketaan vaan samaa linjaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin aikuispuolen amistutkintoja vois järkeistää. Nyt pitää kaikkien aikuistenkin käydä yleissivistävät, mikä on täysin päätöntä, kallista ja aikaavievää. Muutenkin koulutuksissa on tiivistettävää.
Terv vastavalmistunut aikuinen...
Riippuu sun pohjakoulutuksesta. Jos et ole valmistunut ikinä toiselta asteelta, niin tottakai käyt myös ne yleissivistävät. Itse olin yo, AMK:n käynyt, enkä tosiaan käynyt yto-aineita, kun suoritin ammatillisen perustutkinnon. Valmistuin 1v. 5kk.
"Ensinnäkin kahden vuoden opiskelun jälkeen iso osa ammattikoululaisista on vielä alle 18-vuotiaita. Kertokaapa se työnantaja, joka palkkaa sen 17-vuotiaan siitä sitten töihin? Ja käykääpä huviksenne tutustumassa amiksen arkeen ihan vaikka vaan menette avoimien ovien päivinä jonnekin metalli- tai autopuolen janttereiden hommia ihmettelemään. Voi olle että sen jälkeen olette sitä mieltä että se kolmen vuoden koulutus on ihan liian lyhyt. Kannattaa selvittää nykypäivän realiteetit eikä muistella kouluaikoja 30 vuotta sitten... "
Onhan sitä ennenkin aloitettu työskentely paljon nykyistä nuorempana ja kun ammattiliittojen ja työntekijöiden järjestäytymistä halutaan halveksia ja pitää vain esteenä talouskasvulle ja syynä Suomen velkaantumiselle, niin eikö ole ihan johdonmukaista, että tulevaisuudessa ne jatkavat opiskelua, joilla on siihen varaa ja siihen kannustavat ja tsemppaavat vanhemmat.
Työntekijä, jolla on yleissivistystä ja parempi kielitaito on riski osalle työnantajista, Tälainen työntekijä kun voi olla perillä paitsi vastuistaan niin myös oikeusksitaan ja myös alkaa vaatimaan oikeuksiaan, elleivät ne toteudu eikä ole niin helposti silmiin kustavissa kuin sellainen, joka itsekin tietää, että jos joutuu työttömäski, niin työllistyminen asianmukaisin ehdoin saattaa olla kauniisti sanottuna hyvin haastavaa.
- Totta kai on ja aina on olut ja varmasti on jatkossakin heitä, joilta puuttuu kokonaan tai ainakin hyvin suurelta osin opiskelemalla hankittua osaamista ja tietoa ja taitoa ja tästä huolimatta pärjäävät ainakin taloudellisesti oikein mainiosti.
Mutta vastaavasti on lukuisia heitä, joilla pärjääminen ja toimeentulo, eikä vain taloudelliesti saattaisi rikastua kummasti jos potenttiaalista osaamista olisi saattanut kerryttää muutoinkin kuin vain hyvin kapea-alaisen työtehtävien kautta; yhtään väheksymättä tai aliarvioimatta minkään rehellisen työn tekijää tai hänen toimenkuvaansa.
Ja kuten joku jo taisi edellä mainita, niin totta kai ainakin välillistä merkitystä on silläkin millainen on itse kunkin sosaiilnen elämänpiirin laajuus; läheiset ja sosiaalset verkostot, jotka saattavat ottaa koppia putoamsivaarassa olevasta ja voivat ohjata uusille poluille ja auttaa silloin jos tai kun suunta on hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli. Tää hallitus saksii kyllä amiksenkin upotus kuntoon. Sieltä valmistuu sen jälkeen täysin osaamattomia ihmisiä, mutta se todennetaan vasta hallituskauden jälkeen, joten Purraa ei kiinnosta.
Nyt siellä opiskellaan myös matikkaa ja äikkää jne, koska oppilaat eivät osaa käytännössä lukea tai kirjoittaa peruskoulun jälkeen.
Turhia taitojaan noi on, saksitaan vaan pois.
Siis johan se on siinä kunnossa. Oli huono jo 20v sitten, mutta nyt pelkkä ongelmaoppilaiden kaatopaikka.
Joa ajattelee aikaisempia aikoja jolloin saattoi käydä 4 luokkaa koulua. Siinä ajassa oppi kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan. Tämän ajan ihmiset kouluttautuivat näillä tiedoilla ammatteihin ja he rakensivat Suomen sodan jälkeisen ajan.
Miten ei 9 tai 8 vuodessa opita perustaitoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenkeissä ja monessa muussa länsimaassa käytännössä kaikki käy lukion, mutta Suomen pullamössöt ei jaksa edes kolmea vuotta opiskella peruskoulun jälkeen. Ei ihme, jos täällä on työttömiä renttuja maa täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Joa ajattelee aikaisempia aikoja jolloin saattoi käydä 4 luokkaa koulua. Siinä ajassa oppi kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan. Tämän ajan ihmiset kouluttautuivat näillä tiedoilla ammatteihin ja he rakensivat Suomen sodan jälkeisen ajan.
Miten ei 9 tai 8 vuodessa opita perustaitoja?
Koska ei voida enää pakottaa oppimaan mitään. Koulutkin ovat siitä aseettomia, että luokalle jättäminen on lähes mahdotonta ja rahoitus riippuu läpi päästetyistä oppilaista, ei tuloksista.
Luokalle jääminen pitää ottaa käytäntöön, ettei ihan kokonaan taso laske. Minun aikanani kun olin 13 jakolmannella niin minun luokalla oli myöhemmin oppikouluun tulleita ja monen monta jotka olivat jääneet kaksi kertaa jo luokallee, Eli minä 13 ja ne jermut jo 15 tai 16 vuotiaita keskikoulua vääntämässä. Pääsivät kuitenkin läpi. Mutta nuoremmille se on suuri ikäero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joa ajattelee aikaisempia aikoja jolloin saattoi käydä 4 luokkaa koulua. Siinä ajassa oppi kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan. Tämän ajan ihmiset kouluttautuivat näillä tiedoilla ammatteihin ja he rakensivat Suomen sodan jälkeisen ajan.
Miten ei 9 tai 8 vuodessa opita perustaitoja?
Koska ei voida enää pakottaa oppimaan mitään. Koulutkin ovat siitä aseettomia, että luokalle jättäminen on lähes mahdotonta ja rahoitus riippuu läpi päästetyistä oppilaista, ei tuloksista.
Mistä tämä pyrkimys on peräisin? Ulkomailla, parhaissa Pisamaissa on kuri kohtuullinen ja opettajat tarkkoja ja valtuuksia heillä enemmän kuin kännykkä-koululaisilla Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joa ajattelee aikaisempia aikoja jolloin saattoi käydä 4 luokkaa koulua. Siinä ajassa oppi kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan. Tämän ajan ihmiset kouluttautuivat näillä tiedoilla ammatteihin ja he rakensivat Suomen sodan jälkeisen ajan.
Miten ei 9 tai 8 vuodessa opita perustaitoja?
Koska ei voida enää pakottaa oppimaan mitään. Koulutkin ovat siitä aseettomia, että luokalle jättäminen on lähes mahdotonta ja rahoitus riippuu läpi päästetyistä oppilaista, ei tuloksista.
Mistä tämä pyrkimys on peräisin? Ulkomailla, parhaissa Pisamaissa on kuri kohtuullinen ja opettajat tarkkoja ja valtuuksia heillä enemmän kuin kännykkä-koululaisilla Suomessa.
Vähemmän lapsia = vanhemmat laittavat kaikki odotukset yhteen lapseen = saavat raivarin jos lapsi ei olekaan täydellinen, sitten valitaan kaikille "helpoin" tie kun mussukkaa ei saa traumatisoida. Kurin luvatussa maassa Etelä-Koreassa on muuten ihan sama ongelma, että vanhemmat tulevat lankoja pitkin jos lapsi saa huonoja arvosanoja
Vierailija kirjoitti:
Nopeasta valmistumisesta ei ole mitään hyötyä jos ei ole töitä.
Ja jos ei valmistuttuaan osaa mitään.
Niin on tietysti hyvä tutkia suhdanteita. Mikä ammatti antaa enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Nyt on monet ammattinimikkeet jo kokonaan poistuneet. Jos on toimistotyöhön kouluttautunut, niin siitä on vaikea lähteä ulkomaille jatkamaan työtään kun kielitaito ei ehkä riitä. Ehkä EU tehtävät antavat mahdollisuuksia laajentaa ammatillista osaamista.
Monet eivät osaa ajatella muuta kuin siistiä toimistotyötä ja etätyötä.