Lue keskustelun säännöt.
Ammatilliset koulut, joihin mennään lukiosta ja ammatilliset, joihin mennään peruskoulusta. Olisiko syytä lyhentää opetusta kahteen vuoteen
21.04.2024 |
Olen ammattikoulusta valmistunut kauan KAKSI- vuotisella opiskeluajalla. Tietoni riittivät omassa maassa eri tehtäviin ja lisäksi muutin Keski-Eurooppaan, missä tietoni ja taitoni olivat hyvin kunnioitettavia. En ollut (nyt eläkkeellä) koskaan työttömänä. Tein töitä vaihtoehtoisesti Suomessa, Keski-Euroopassa ja vähän USA:ssakin.
Olen tyytyväinen kun minulla on 2-vuotinen koulutus. Se riittää tänäkin päivänä kun on ylioppilaspohja ja matemaattis-luonnontieteelliset aineet pääasiana.
Sitten olisi syytä ottaa harjoitusajanjakso, jolloin harjoittelusta maksetaan palkkaa.
Siis olisiko syytä saada ammattikoulun opiskelijoiden koulutus 2-vuotiseksi?
Kommentit (60)
Opetuksen tulee olla korkealla tasolla ja tehokasta jotta kahdessa vuodessa saataisiin opiskelija työkykyiseksi. Näinhän ei tällä hetkellä ole, kaikenlainen lusmuilu sallitaan kouluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenen valmiuksilla nyt sitten esim. peruskoulu toimii? Ei se mene niin, että normaaliopetus kärsii kun on haluttomia oppilaita. Olisi otettava erityiskoulut tai vähintäin erityisluokat niille, joilla ei tunnu olevan halua ja jotka jopa häiriköivät tunnilla. Ihan kylmästi erityisluokille.
Persuöyhötystä.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vasemmisto halusi, että jokaisella on oltava mahdollisuus opiskella korkeakoulussa, olipa takana lukio tai ammattikoulu. Siksi ammattikoulu on kolmevuotinen: sieltä saa sellaiset äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja englannin taidot, joilla voi hakeutua jatko-opintoihin. Ammattikoulu ei saa olla umpiperä, josta ei voi edetä, joten sen on annettava enemmän kuin pelkät ammatilliset valmiudet.
Syytä vasemmistoa siitä, että se joskus 50 vuotta sitten vaati tätä nykysysteemiä eikä ole suostunut luopumaan pitkästä opiskelupolusta.
Perustaidot on opittava jo koulussa. Kielitaidon perusteet myös. Kielitaito kertyy vasta kun ollaan eri ammattialueilla. Sanasto on hyvin erilaista eri aloilla. Perustiedot pitää kyllä osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei. Syy miksi ammattikoulutus voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen niin luultvasti useampi saisi sen suoritettua ja itselleen perusasteen tutkinnon.
- Toisaalta maailma on yhä monimutkaisempi paikka ja vaatii yhä laajempaa osaamsita. - Jos perusasteen ammattittutkinnon suorittamsien tavoiteajaksi asetettaisiin kaksi vuotta, niin ainakin ns. yleissivistävät opinnot ja siten myös kileten opiskelu jäisivät todennäköisesti vähemmälle.
Samalla jouduttaisiin arvioimaan, että antaisko ammattikoulussa suoritettu perusasteen tutkinto enää riittävät valmiudet hakeutua ja päästä jatko-opintoihin.
Viime vuosinahan on voinut Suomessa hakeutua ja päästä perusatsteen ammattikoulututknnon suorittanut jatkamaan ymmärtääkseni mihin tahansa korkeakoulu tai yliopisto-opiskelupaikkaa siinä kuin lukion ja ylioppilaskirjoituksett suorittanut.
- Tosin taisivat joitain vuosia sitt
Ohis Mitä käsitettä hän ei tuntenut?
Eri
Ammatillinen koulutus on osaamisperusteista. Käytännössä äärimmäisessä tapauksessa ammatillisen tutkinnon voi suorittaa jopa pelkillä näytöillä, jos osaaminen on jossain muualla hankittu, esim töissä. Useimmat toki jonkin verran "joutuvat" opiskelemaan.
Yto-aineet saa pitkälti hyväksiluettua, jos on lukio taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi helllallettat, mikäs hemmetin vatipäinen idioottivajakki se sieltä oikein lehahti taas typeryyttään ylistämään tänne kaikille!
Ensinnäkin sinä kerrot olevasi eläkkeellä. Olet siis valmistunut joskus silloin puuteriperuukkien, miekkojen ja kilpien aikakaudella ja koko maailma on ihan täysin erilainen kuin silloin joskus muistojesi kultaamassa menneisyydessä. Meillähän oli joskus sinun horisevassa museosukupolvessasi pankinjohtajiakin ylioppilaspohjalta. Newflahs taukille, ne ajat oli ja meni.
Ja sitten sinä vatipäinen tauno oikeasti kerrot kaksivuotisen koulutuksen autuudesta ja samalla kerrot, miten se kaksivuotinen riittää kun ylioppilaspohja. Hei idoottivajakki, toinen newsflash - jos on ylioppilas, niin se ammattikoulu on nykyisinkin enintään kaksivuotinen, ei tietenkään siellä suoriteta niitä yleisopintoja uudestaan. Siellä luetaan myös kaikki muu osaaminen hyödyksi, eli jos on ammattipohjaa tai muuta osaamista, sen voi suorittaa huomattavasti nopeamminkin.
Ja kolmas newsflash idioottille - olisi varmaan syytä ottaa harjoitusjakso, jolloin harjoittelusta maksetaan palkkaa, mutta arvaappa vaikkapa seitsemän kertaa, moniko työnantaja antaa palkallisia harjoittelujaksoja? Aivan, ei niitä oteta typerys.
Joten joo, tuossa mielessä mitä itsestäsi kerroit umpityperästi yleistäen kaikkiin, niin se tosiaan on kaksivuotinen jos on ylioppilastodistus kuten sinulla kertomuksesi mukaan. Ja ei, muuten ei ole syytä lyhentää kaksivuotiseksi, sillä kukaan ei palkkaa alaikäisenä valmistuvia ja onhan se nyt aivan hemmetin typerä ajatus päästää 15-vuotias jantteri päättämään, että hän ei koskaan enää jatkossa tarvitse mitään jatko-opintoja. Se kaksivuotinen nimittäin sulkisi väistämättä kaikki jatkotiet.
Aivan älytöntä venyttää ammattikoulu kolmeen vuoteen, jotta joksikin hitsaajaksi haluavat nuoret voidaan pakottaa opiskelemaan kaiken maailman taidehistoriaa ja ruotsin kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä aloittajan kompetenssilla ei ole syytä tehdä arviota kaikki alat kattavasta järjestelmästä nykyaikana.
(Sulla joskus vuosia sitten noin vs isolla joukolla eri aloja nykyään = ei mitään tekemistä keskenään.)
Ysärillä, kun amis muutettiin 3-vuotiseksi taisi syynä olla työttömyystilastojen kaunistelu. Jos opetus on laadukasta 2-vuotinen on hyvä napakka aika opetella ammatti, ainakin paperilla. Työssähän se vasta oikeasti opitaan ja omaksutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käynyt kaksivuotisen yo-pohjaisen amislinjan 2000-luvun puolessa välissä. Eiköhän nykyäänkin ne yleiset aineet saa hyväksiluettua, jos on jo lukion käynyt.
Tässä on taustalla, että miksi pitäisi jo hyvään ammattiin valmistuvan hakeutua jatko-opintoihin.
Ammattia täydennetään töyhön liittyvillä kurssituksilla. Minulla lukuisia erikoislaitteiden käsittelyyn kuuluneita kursseja. Ei kannata yliopistokouluttautunutta laittaa näihin tehtäviin. Lisäopiskelu ei auta monissa ammateissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskokaa tai älkää mutta ammattikoulu 70-luvulta tai 80-luvulta on riittänyt ammatissa menestymiseen. Tässä on työnantaja kurssittanut erikoisosaamiseen. Hienosti on toiminut. Pätevyys on riittänäyt tähän päivään saakka.
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää mutta ammattikoulu 70-luvulta tai 80-luvulta on riittänyt ammatissa menestymiseen. Tässä on työnantaja kurssittanut erikoisosaamiseen. Hienosti on toiminut. Pätevyys on riittänäyt tähän päivään saakka.
Ja uskokaa tai älkää, mutta tuolla ei ole sitten niin pienintäkään tekemistä sen kanssa, miten ihminen pääsee nuorena työuralle 2020-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää mutta ammattikoulu 70-luvulta tai 80-luvulta on riittänyt ammatissa menestymiseen. Tässä on työnantaja kurssittanut erikoisosaamiseen. Hienosti on toiminut. Pätevyys on riittänäyt tähän päivään saakka.
Ja uskokaa tai älkää, mutta tuolla ei ole sitten niin pienintäkään tekemistä sen kanssa, miten ihminen pääsee nuorena työuralle 2020-luvulla.
Ponnistelemalla.
Ammattikoulutus on tasan niin pitkä kunnes opit riittävästi. Lukion käynyt saa yto-opinnot hyväksiluettua ja usein myös valinnaiset, joten vuodessakin voi valmistua, jos löydät hyvät näyttö- ja työharjoittelupaikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää mutta ammattikoulu 70-luvulta tai 80-luvulta on riittänyt ammatissa menestymiseen. Tässä on työnantaja kurssittanut erikoisosaamiseen. Hienosti on toiminut. Pätevyys on riittänäyt tähän päivään saakka.
Ja uskokaa tai älkää, mutta tuolla ei ole sitten niin pienintäkään tekemistä sen kanssa, miten ihminen pääsee nuorena työuralle 2020-luvulla.
Mikä on esteenä tällä vuosikymmenellä?
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytöntä venyttää ammattikoulu kolmeen vuoteen, jotta joksikin hitsaajaksi haluavat nuoret voidaan pakottaa opiskelemaan kaiken maailman taidehistoriaa ja ruotsin kieltä.
Mitä älytöntä on siinä, että kolmenvuoden koulutuksella halutaan varmsitaa, että nuorilla on vähän parempi yleissivistys ja parempi kielitaito ja jo edellä mainitsemani yleinen jatko-opiskeliu kelpoisuus Suomessa, jos myöhemmin haluavat hakutua ja päästä jatkamaan opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa.
Kyllähän jo nyt se, että ensikertalaisia hakijoita ja parhaiten ylppäreissä pärjänneitä suositaan korkeakoulu ja yliopisto-opiskeluvalinoissa suosii paljolti niitä hakijoitam jotka "jo" varhain tietävät, mitä haluaisivat tulevaisuudessa mahdollsiesti tehdä ja millaisessa ympäristössä. - Sivuuttamatta lähipiirin vaikutusta ja merkitystä, jolla on varmasti, ainakin välillsistä merkitystä siinä miten nuori mahdollisesti jatkaa opintojaan tulevaisuudessa tai miten nuoren käy, jos hän haluaa syystä tai toisesta keskeyttää ja jättää opintonsa kesken
Mutta kuinka moni 15-16 vuotias oikeasti tietää kun ei sitä tunnu tietävän moni huomattavsti vanhempikaan.
Ja vaikka tietäsikin niin yhtään väheksymättä vaikka nuoria ja vasta-aloittaneita hitsareita, niin maailma voi muuttua aika tavoin seuraavan(kin) hieman vajaan 50 vuoden aikana, jota heillä on mahdollsiesti vielä odotettavissa olevia työvuosia edessään, jolloin jossain vaiheessa saattaa hiipiä mieleen, että saattaisi olla mukava tehdä jotain muutakin.
-Sama ajatus tietysti saattaa tulla mieleen toimi millä tahansa alalla. Tai kohtalo saattaa olla sellainen, ettei voikaan toimia siinä ammatissa, johon ensimmäisenä opiskellut- Silloin saattaa olla etua, jos vanhatutkinto antaa edes vähän tukea ja apua uuden suorittamseen / tai uusiin työtehtäviin siirtymiseen, joka on oletettavasti hankalampaaa, jos tuo tutkinto on hyvin kapea.
Yliopisto-opiskelija
Etätyöt. Merkonomiopiskelijat ei löydä työharjoittelupaikkoja kun konttoreilla ei enää työskennellä.
Ensinnäkin kahden vuoden opiskelun jälkeen iso osa ammattikoululaisista on vielä alle 18-vuotiaita. Kertokaapa se työnantaja, joka palkkaa sen 17-vuotiaan siitä sitten töihin? Ja käykääpä huviksenne tutustumassa amiksen arkeen ihan vaikka vaan menette avoimien ovien päivinä jonnekin metalli- tai autopuolen janttereiden hommia ihmettelemään. Voi olle että sen jälkeen olette sitä mieltä että se kolmen vuoden koulutus on ihan liian lyhyt. Kannattaa selvittää nykypäivän realiteetit eikä muistella kouluaikoja 30 vuotta sitten...
Tutkimustyö on kaikkein tärkeintä työtä. Jos meillä Suomessa ei tehdä tutkimustyötä niin voidaan sulkea kaikki kauppoja myöten.
Hyvät ylioppilaspohjaiset tutkimusassistentit (ei korkeakoulu) ovat tärkeitä käytännön tutkimuksessa. Pitkällä matematiikalla pärjää hyvin , kemia ja fysiikka siinä sivussa. Historiaa ei tavita eikä maantietoa, ne voi jokainen halutessaan tutkia omia aikojaan.
Mutta jos ei lukeminenkaan saati matematiikka suju, niin on tartuttava erityisluokkiin, minne huonompi tasoiset voivat mennä. Pitää ottaa järeät toimet.