Sairaanhoitaja Jenni Siitari joutui itse potilaaksi sairaalaan ja järkyttyi

Vierailija kirjoitti:

Päivystyksessä työskennelleenä en itse menisi sinne potilaaksi kuin vasta sitten, jos minut viedään sinne pakolla. Ymmärrän kyllä hoitajia. Jokainen potilas kokee, että juuri hän on se tärkein, eikä tajua, että hoitajalla on monta muutakin potilasta hoidettavana. Valitettavasti ei ole aikaa jäädä kuuntelemaan kenenkään henkilökohtaisia murheita. Hoitajat tekevät itse hyvin vähän päätöksiä. Lääkärit päättävät hoidosta. Ikävä kyllä moni lääkäri tulee hyvin etuoileutetusta taustasta ja tekee työtä rahan vuoksi, ei auttaakseen. 

On ammattitaitoa käyttäytyä ystävällisesti, mutta sitä on myös se, ettei ole liian tuttavallinen. Hoitajat tekevät vain työtään. Jos jokaisen potilaan asiat ottaisi sydämelleen, ei pystyisi kauan tekemään hoitotyötä. Ja hoitajakin on ihminen. Joistain potilaista pitää enemmän kuin toisista. 

Josef Mengelekin oli vain ihminen, ja teki vain työtään.

Karma, its a biatch.

En ihmettele, että potilaat mieluiten lähestyy meitä laitoshuoltajia ja kertoo tarpeistaan ja huolistaan. Pelkäävät kiireisiä hoitajia ja lääkäreitä. Kävelipä yksi päivä sisään ovesta henkilö ja kertoi ettei ole puhunut kenenkään kanssa pitkään aikaan ja kysyi voisinko jutella hänen kanssaan. Juttelenhan minä ja hetken juteltuaan kiitti ja lähti. Ja tiedän miten rankkaa on hoitajillakin ja miten jotkut käy varastossa itkemässä kun on päivä lyöty laimin kaikkia. Me ollaan kaikki tässä ja me emme ole toisiamme vastaan, se on päättäjät ja isommat pomot jotka tämän tekee meille ja potilaille. Minua saa aina ottaa hihasta kiinni ja pyytää aikaa, on sitten asiakas tai hoitaja. Minä olen siellä muutakin kuin seiniä ja lattioita varten. Sen päätöksen olen minä tehnyt itse ja hallitus ja sairaanhoitopiiri saa haistaa pitkän paskan.

Olen itse sairaanhoitaja. Työnteon ja potilaana olon näkee ihan eri näkökulmista. Potilaana ollessa välillä olen miettinyt miten epäsopiva joku on työhönsä. En huutele ammattiani mitenkään, en tiedä muuttaisiko se edes hoitajan asennetta minuun. Korkeintaan voisi käydä niin, että hoitaja suuttuisi miten tuokin noin typeriä kysyy, pitäisihän hänen tietää. 

Niillä syillä miksi alalle hakeudutaan ei okueastaan ole käytännössä mitään tekemistä sen kanssa mitä se hoitotyö todellisuudessa on. Se on myös merkittävä syy siihen miksi hoitoalalta lähdetään muualle. Työ ei vastaa niitä odotuksia joita sille on asetettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien hoitajien pitäisi itse kokea tuo niin tilanne varmasti muuttuisi

Hoitajalla on hyvin rajoitetusti mahdollisuus siihen työhönsä vaikuttaa. Ei hoitaja voi viipyä rajattomasti yhden potilaan luona vaikka haluaisi. Eikä se aina edes olisi potilaan toive tai edunmukaista.

Väärin! Et ymmärrä edes mitä kohtaamisella tarkoitetaan.

Kyse ei ole siihen käytetystä ajan pituudesta. Lyhytkin kohtaaminen voi olla asiallista, ihmistä arvostavaa ja yllätys, yllätys myös empaattista.

Mitä helvettiä teillä oikein opiskeluissa opetetaan vai eikö opeteta mitään?

Asiakkaan/potilaan kohtaamisesta on jopa laissa: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. Samoin terveydenhuollolla on omat eettiset periaatteet, jossa selkeästi puhutaan ihmisarvoisesta kohtelusta.

Siellä opetetaan vain naukumaan lisää liksaa kuorossa ja tahdissa. Ei noille nykykalkkunoille mitään muuta opeteta. Eivätkä edes haluakaan oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isälläni on syöpä ja olen joutunut näkemään miten sairaanhoitajat toimivat potilaidensa kanssa. Sanattomaksi vetää. Olen sentin päässä siitä, että teen kantelun. Ja täysin aiheesta. Moni ei uskalla valittaa, koska he pelkäävät, että saavat sen jälkeen huonompaa hoitoa ja kohtelua.

Tee ihmeessä, ei kannata odottaa. Käsittelyssä kuitenkin menee aikansa. 

Sillähän ei ole mitään väliä. Niin kauan, kun ihmiset eivät valita, niin kauan tällainen toiminta saa jatkua. Toivon, että kaikki epäasiallisesti kohdellut potilaat jaksavat valittaa. Surullista on se, että vain vasta valitusten kautta sairaanhoitajille voi (ehkä) mennä ymmärrys päähän. 

Semmosta se on hoitoalalla. Valitettavasti pitää päättää, ottaako hoitoa tällaisilta elämäänsä kyllästyneiltä, mutta muuten ammattitaitoisilta hoitajilta vai jää kokonaan hoidotta. Tulisi melkoinen kato, jos kaikki tympeät hoitajat potkittaisiin pihalle. Valitettavasti iso osa on alalla, koska on pakko. T. Hoitaja itsekin

Muistan aina kun olin vanhainkodissa harjoittelussa ja olin pari viikkoa siitä vuodeosastolla. Siellä oli yksi sairaanhoitaja joka piti koko osastoa varpaillaan. En tiennyt tästä ja erehdyin kysymään neuvoa vuodepotilaan hoitoon liittyen. En ollut koskaan hoitanut tällaisia potilaita ja tämä sh sai sellaisen raivarin siitä minun kysymyksestä että säikähdin todella. Myöhemmin kuulin että hän itketti harjoittelijoita aina siellä. Onneksi ei ohjannut minua. En tiedä minkälainen hän oli näitä potilaita kohtaan, joilla ei ollut kommunikaatiokykyjä lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Niillä syillä miksi alalle hakeudutaan ei okueastaan ole käytännössä mitään tekemistä sen kanssa mitä se hoitotyö todellisuudessa on. Se on myös merkittävä syy siihen miksi hoitoalalta lähdetään muualle. Työ ei vastaa niitä odotuksia joita sille on asetettu.

Monella muullakin alalla on tämä. Esimerkiksi sosiaalityöstä maalaillaan yliopistossa kauniimpi kuva kuin se todellisuudessa on. Jumalaton kiire, stressi ja vastuu ei ole mikään selitys sille, että kohtaamiset asiakkaiden kanssa saa olla ala-arvoisia. 

Kyllä jokainen alalla oleva tietää, miten potilaat/asiakkaat pitäisi kohdata, mutta kun kaikki tietävät, että potkuja ei tule vaikka miten perseilisit, ei kukaan jaksa olla positiivinen. Kyllä osastopalavereissa käydään jatkuvasti läpi näitä asioita, mutta se on vain sanahelinää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sosiaalityöntekijä-ystävä, joka on tehnyt sosiaalialalla todella rankkaa työtä vuosikausia, nähnyt ja kuullut kaiken maailmassa karseuden eli ei siis pienistä hätkähdä. 

Hän työskenteli sairaalan päivystyksessä jonkin aikaa, mutta lähti pois, kun ei kestänyt katsoa sitä miten siellä potilaita kohdeltiin. Yksi sairaanhoitaja oli nälvinyt törkeästi potilasta ja ystäväni oli sanonut hänelle, että sinä et voi puhua ihmisille noin. Tämä sairaanhoitaja oli vain nauranut. 

 

Haluatko kertoa, missä tämä tapahtui? Paikkakunta.

Asian ytimen kanssa paikkakuntatiedolla ei ole mitään väliä.

Tämä on kyllä äärimmäisen surullista. Luulen, että kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia terveydenhuollossa. Juuri tuota vähättelyä ja sellaista ihmeellistä asennetta, että tiedetään se sun vointi ja oireet paremmin kuin sinä itse. Kuulostaa myös tosi tutulta just tuo olo, että olet vaan vaivaksi ja tiellä.

Semmoiseksi se kai menee, kun leipääntyy, kyynistyy ja väsyy työhönsä. Sen sijaan, että hoidat sitä ihmistä, joka saattaa olla kovin peloissaan ja kivuissaan, niin näet vain toimenpiteitä ja raksuttavan sekuntikellon. Ovatko ne työolot sitten niin karut, että käy näin, sitä en osaa sanoa?

Silti mikään määrä kiirettä tai väsymystä ei ole hyväksyttävä selitys sille, että ollaan suoranaisesti ilkeitä sille potilaalle. Eihän se potilaskaan hauku ja ilkeile sille hoitajalle, vaikka voi olla kovissa kivuissaan. Nämä jutut on myös ammatinvalintakysymyksiä. Aina voi alaa vaihtaa tai työpaikkaa, jos ei kestä sitä työtään enää. Ei sitä pahaa oloaan voi muihin purkaa, ei ole aikuisen käytöstä.

Minä saisin asiakaspalvelijana potkut tuollaisesta käytöksestä. Miksi terveydenhuollossa on eri säännöt? Siellä saa kyykyttää potilasta.

Asiallisesti kohdeltu jaksaa kohdella asiallisesti. Liika työmäärä, haastavat työajat, huono johtaminen, liian vähäinen palautumisaika vuorojen välissä jne. Voivat johtaa työntekijän omiin terveys ja ihmissuhdehuoliin. Huonosti voiva ylukuormittunut työntekijä harvoin jaksaa olla aurinkoinen. 

Kaikesta terveydenhuollon organisaation lieveilmiöistä syytetään vain perustason  työntekijöitä. Jotain on vialla järjestelmässä, jos empaattisuus katoaa työvuosien karttuessa. Jokainen alalle lukenut on ollut todennäköisesti aidosti kiinnostunut työstä aikanaan. Se on vaan murentunut vuosien varrella. Eikä niitä syitä haluta nähdä ja korjata. Päinvastoin. Vähennetään taas lisää rahoitusta. Ajetaan entistä tiukemmalle.

Oho. Kaikkihan tämän on tienneet, tai ainakin jos on joutunut terveydenhuollossa asioimaan mutta aika hys-hys on touhu ollut silti mediassa. Olen nyt oikeastaan vähän vahingoniloinen kaikkia pershäröisiä hoitsuja ja lekureita kohtaan. Hyssyttelyn aika on ohi. 👍 

Vierailija kirjoitti:

Semmosta se on hoitoalalla. Valitettavasti pitää päättää, ottaako hoitoa tällaisilta elämäänsä kyllästyneiltä, mutta muuten ammattitaitoisilta hoitajilta vai jää kokonaan hoidotta. Tulisi melkoinen kato, jos kaikki tympeät hoitajat potkittaisiin pihalle. Valitettavasti iso osa on alalla, koska on pakko. T. Hoitaja itsekin

Miten niin pakko? Tätä en ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä äärimmäisen surullista. Luulen, että kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia terveydenhuollossa. Juuri tuota vähättelyä ja sellaista ihmeellistä asennetta, että tiedetään se sun vointi ja oireet paremmin kuin sinä itse. Kuulostaa myös tosi tutulta just tuo olo, että olet vaan vaivaksi ja tiellä.

Semmoiseksi se kai menee, kun leipääntyy, kyynistyy ja väsyy työhönsä. Sen sijaan, että hoidat sitä ihmistä, joka saattaa olla kovin peloissaan ja kivuissaan, niin näet vain toimenpiteitä ja raksuttavan sekuntikellon. Ovatko ne työolot sitten niin karut, että käy näin, sitä en osaa sanoa?

Silti mikään määrä kiirettä tai väsymystä ei ole hyväksyttävä selitys sille, että ollaan suoranaisesti ilkeitä sille potilaalle. Eihän se potilaskaan hauku ja ilkeile sille hoitajalle, vaikka voi olla kovissa kivuissaan. Nämä jutut on myös ammatinvalintakysymyksiä. Aina voi alaa vaihtaa tai työpaikkaa, jos ei kestä sit

Siksi tuollaista käytöstä katsotaan, koska on hoitajapula. Kaupan kassalle saat uuden työntekijän tuossa tuokiossa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokainen alalla oleva tietää, miten potilaat/asiakkaat pitäisi kohdata, mutta kun kaikki tietävät, että potkuja ei tule vaikka miten perseilisit, ei kukaan jaksa olla positiivinen. Kyllä osastopalavereissa käydään jatkuvasti läpi näitä asioita, mutta se on vain sanahelinää.

Voin vannoa, että sosiaalialalla tulee. Jos olet törkeä asiakasta kohtaan, joudut esimiehen puhutteluun välittömästi. Jos jatkat törkeää käytöstä, passitetaan sinut sairauslomalle. Puhuttelu ja pakkosairausloma ei ole tässä edes se pahin juttu. Pahinta olisi joutua kohtaamaan omat työkaverit. Törkeä käytös asiakkaita kohtaan on ihan helvetin noloa. Pahinta mitä voit työntekijänä tehdä. 

T: kohta 30 vuotta alalla ollut

Vierailija kirjoitti:

Mikkelin saattohoito-osastolla on aivan ihana henkilökunta! Kuolevan omaiset otetaan huomioon, saa yöpyä siellä, saa sängyn viereen ja on omaisten huone ruokia varten jääkaappeineen. Kuolevaa kohdellaan kunnioittavasti ja lempeästi. Kipulääkettä saa rajoittamatta. Olen syvästi kiitollinen teille. Te jaksatte vaikeassa ammatissa! Sydämellinen kiitos!

Mikkelin sairaalassa muutaman kerran olen hoidettavana ollut, mieheni myös, ja olemme molemmat saaneet loistavaa hoitoa ihanilta hoitajilta. Lääkäreissäkään ei ole moittimista. Terv. 78 ja 80 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta se on hoitoalalla. Valitettavasti pitää päättää, ottaako hoitoa tällaisilta elämäänsä kyllästyneiltä, mutta muuten ammattitaitoisilta hoitajilta vai jää kokonaan hoidotta. Tulisi melkoinen kato, jos kaikki tympeät hoitajat potkittaisiin pihalle. Valitettavasti iso osa on alalla, koska on pakko. T. Hoitaja itsekin

Miten niin pakko? Tätä en ymmärrä.

Muulta alalta vaihtaneet hoitoalalle, koska työt loppuneet, eivätkä halua olla työttömänä.